| Tasavalta | |||||
| Buenos Airesin osavaltio | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Espanja Estado de Buenos Aires | |||||
|
|||||
| Hymni : Argentiinan hymni | |||||
|
Buenos Airesin osavaltio ja Argentiinan valaliitto vuonna 1858. |
|||||
| ← → 11. syyskuuta 1852 - 1861 | |||||
| Iso alkukirjain | Buenos Aires | ||||
| Kieli (kielet) | Espanja | ||||
| Virallinen kieli | Espanja | ||||
| Uskonto | katolisuus | ||||
| Valuuttayksikkö | es: Peso Moneda Corriente | ||||
| Tarina | |||||
| • 11. syyskuuta 1852 | eroaminen | ||||
| • 12. huhtikuuta 1854 | Perustuslain hyväksyminen | ||||
| • 30. elokuuta 1857 | ensimmäinen rautatie | ||||
| • 23. lokakuuta 1859 | Cepedan taistelu | ||||
| • 11. marraskuuta 1859 | San José de Floresin sopimus | ||||
| • 17. syyskuuta 1861 | Pavonan taistelu | ||||
Buenos Airesin osavaltio on tuntematon valtio , joka oli olemassa useita vuosia Argentiinan Buenos Airesin maakunnan alueella . Valtio syntyi sen jälkeen, kun Argentiinan valaliiton hallitus kaadettiin Buenos Airesin maakunnassa , joka yhdisti kaikki muut maan maakunnat sen hallinnassa. Buenos Airesin osavaltio oli olemassa 11. syyskuuta 1852-1861 ja oli itse asiassa riippumaton liittovaltion hallituksesta, jota se ei tunnustanut lailliseksi, mukaan lukien taloudellisesti riippumattomuus [1] .
Perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1854, ja se oli monella tapaa samanlainen kuin Argentiinan vuoden 1853 perustuslaki. Kuvernöörin toimikaudeksi määrättiin neljä vuotta, toisin kuin Konfederaatiossa asetettu kuusi vuotta. Buenos Airesin perustuslaissa katolilaisuus tunnustettiin viralliseksi uskonnoksi, kun taas liittovaltion perustuslaissa todettiin: " Liittovaltion hallitus tukee roomalaiskatolista apostolista uskontoa ." Kuvernöörit valittiin edustajainhuoneessa. Siellä oli lakiasäätävä edustajakokous, joka koostui senaatista ja edustajainhuoneesta.
Koko olemassaolonsa ajan valtio oli piiritettynä. 23. lokakuuta 1859 tapahtui Cepedan taistelu jonka voittivat konfederaation presidentin Justo Urquizan joukot. Urquiza vaati sitten Buenos Airesin antautumista ja sen yhdistämistä Argentiinan kanssa, mutta separatistihallitus kieltäytyi ja sota jatkui.
Syyskuun 17. päivänä 1861 käytiin Pavonan taistelu, jonka aikana Argentiinan tulevan presidentin Bartolomeo Mitrin johtamat Buenos Airesin joukot voittivat vieraiden valtojen tuella konfederaation. Tappion seurauksena Urquis ja kaikki häntä tukeneet kuvernöörit erosivat. Voitosta huolimatta Mitre ilmaisi sitoutuneensa maan yhtenäisyyden periaatteeseen ja suostui Buenos Airesin yhdistämiseen muun Argentiinan kanssa, mutta kapinallisen maakunnan ehdoilla. Erityisesti todettiin, että läänin asukkaat hankkisivat itselleen viiden vuoden kuluessa osan täällä harjoitetun tullitoiminnan tuloista.
Siten Buenos Airesin osavaltio lakkasi olemasta vuonna 1861 ja yhdistyi Argentiinan kanssa. Mitre valittiin yhdistyneen tasavallan presidentiksi vuonna 1862.