Grimsey (Stingrimsfjord)

Grimsey
isl.  Grimsey
Ominaisuudet
Neliö0,5 km²
korkein kohta76 m
Sijainti
65°41′02″ s. sh. 21°23′53″ läntistä leveyttä e.
vesialueSteingrimsfjord
Maa
AlueWestfirder
YhteisöKaldrananeshreppyur
punainen pisteGrimsey

Grimsey [1] ( Isl.  Grímsey , ääntäminen islantiksi: ​[ ˈkrimsei] ) on pieni saari Islannin rannikolla . Se sijaitsee Steingrimsfjordissa vastapäätä Draungsnesin kylää ( Kaldrananeshreppyurin kunta Westfjordin alueella ) [2] [3] .

Nimen etymologia

Saari sai nimensä ( Isl.  Grímsey , l. - "Grimurin saari") ensimmäisen Norjasta 800 -luvulla saapuneen ja tällä saarella asuneen Grim Ingjaldssonin puolesta [3] .

Ominaisuudet

Grimseyn saari on Islannin luoteisosassa sijaitsevan Hunaflowin vuonokompleksin suurin saari . Saari on 1,63 kilometriä pitkä ja 0,45 kilometriä leveä [2] .

Islannin asutusta käsittelevä kirja kertoo, että 800-luvulla Grim, Ingjaldin poika Haddingjadalurista, saapui tälle saarelle Norjasta, vietti siellä vuoden ja hukkui veneeseen talven lopussa:

Hänen nimensä oli Grimur, Ingjaldin poika, Hroald of Haddingadalur, Asa Berserkerin veli . Hän meni Islantiin etsimään maata ja purjehti maan pohjoisosaan. Hän vietti talven Grimseyllä Steingrimsfjordissa. Hänen vaimonsa nimi oli Bergdis ja heidän poikansa Thorir...
...Mutta myöhemmin talvella Grim ja hänen väkensä purjehtivat niin, että vain poika [Grimurin poika] päätyi kuivalle maalle; he kaikki kuolivat.

Alkuperäinen teksti  (islanti)[ näytäpiilottaa] Grímur hét maður Ingjaldsson, Hróaldssonar úr Haddingjadal, broðir Ása bersis. Hann fór til Íslandsí landaleit og sigldi fyrir norðan landið. Hann var um veturinn í Grímsey á Steingrímsfirði. Bergdís hét kona hans, en Þórir son þeirra...
...En síðar um veturinn röru þeir Grímur svo, að sveinninn var á landi; þá tyndust þeir allir.

Sen jälkeen 1900-luvulle asti saarella oli pieni asutus (maatila), sitten Grimsey hylättiin ja sitä käytettiin vain kausittaiseen naalien metsästykseen, joita lintujen runsauden vuoksi saarella oli aina riittävästi [ 3] .

Saarelle rakennettiin vuonna 1915 majakka, joka jouduttiin rakentamaan uudelleen vuonna 1949 sen jälkeen, kun saksalaiset tuhosivat sen saaren pommituksissa toisen maailmansodan aikana [3] .

Grimseyllä on valtava lunniyhdyskunta , jossa tutkijat arvioivat, että yli 1 % tämän lajin Islannin populaatiosta pesii (noin 23 250 paria). Muita saarella pesiviä lintulajeja ovat haahat , haahat , merimetsot ja ruot . Saarta pidetään kansainvälisesti tärkeänä merilintuyhdyskuntana (≥10 000 paria), ja se on listattu Islannin luonnonperintörekisteriin ja tärkeisiin lintualueisiin [4] .

Vuonna 1963 Holmavikin kalastajat Einar Hansen ja hänen poikansa löysivät saaren rannalta valtavan 400 kg:n ja 157 cm pitkän merikilpikonnan, joka onnistui kiinnittämään hain koukun kilpikonnan suuhun ja raahaamaan sen perässään hinaukseen. Holmavikin satamaan. Kilpikonnaa pidettiin ensin kalajäähdyttimessä ennen kuin sen osti Islannin luonnonhistoriallinen museo, jossa tutkijat pystyivät määrittämään sen olevan Dermochelys coriacea , maailman suurin kilpikonnalaji. Tämä on ensimmäinen ja ainoa tapaus, kun Islannista löydettiin kilpikonna, joka saapui saarelle luonnollisella tavalla [5] [6] .

Kesäisin veneet lähtevät säännöllisesti Grimseyyn läheisestä Draungsnesin kylästä .

Muistiinpanot

  1. ↑ Ohjeet Islannin maantieteellisten nimien siirtoon venäjäksi / Comp. V. S. Shirokov ; Ed. V. P. Berkov . - M. , 1971. - 39 s. - 300 kappaletta.
  2. ↑ 12 Hans H. Hansen . Íslandsatlas 1:100 000  (Islanti) / Rits. og kehys. Örn Sigurðsson. — 5.utg. - Reykjavík: Mál og menning, 2015. - S. 61. - 215 s. - 1000 kappaletta.  - ISBN ISBN 978-9979-3-3494-1 .
  3. ↑ 1 2 3 4 Þorsteinn Jósepsson, Steindór Steindórsson. Grímsey // Landið þitt Ísland : AG : í 6 bindum. : bindi. 1: [ Islanti. ] . — 3.utg. - Reykjavík: Örn og Örlygur, 1984. - S. 259. - 278 s. : mynd., kort. — (Saga og sérkenni þúsunda staða, bæja, kauptúna, héraða og landshluta ásamt hundruðum litmynda) . - 5000 kappaletta.
  4. ↑ Grímsey á Steingrímsfirði  (islantilainen) . ni.is . Náttúrufræðistofnun Íslands. Haettu 19. lokakuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 19. lokakuuta 2021.
  5. ↑ Leðurskjaldbaka fundinn við Ísland. : [ islanti. ] // Náttúrufræðingurinn. - 1984. - Voi. 89 (1. lokakuuta). - s. 161-163. — Hið íslenska náttúrufræðifélag.
  6. ↑ Vísindavefurinn: Hvaða tegund af skjaldböku fann Einar Hansen á Hólmavík árið 1963?  (islantilainen) . visindavefur.is . Haettu 19. lokakuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 19. lokakuuta 2021.
  Siirry Wikidata-kohteeseen  Bibliografisissa luetteloissa