Daniel, Yuly Markovich

Julius Daniel
Nimi syntyessään Julius Markovich Daniel
Aliakset Nikolai Arzhak
Syntymäaika 15. marraskuuta 1925( 1925-11-15 )
Syntymäpaikka Moskova , Neuvostoliitto
Kuolinpäivämäärä 30. joulukuuta 1988 (63-vuotias)( 1988-12-30 )
Kuoleman paikka Moskova , Neuvostoliitto
Kansalaisuus Neuvostoliitto
Ammatti runoilija , proosakirjailija , kääntäjä
Genre proosa, tarina, runo
Teosten kieli Venäjän kieli
Palkinnot
Sotilasarvo:
Yksityinen
Wikilähde logo Työskentelee Wikisourcessa

Julius Markovich Daniel ( salanimi Nikolai Arzhak ; 15. marraskuuta 1925 , Moskova , Neuvostoliitto  - 30. joulukuuta 1988 , ibid) - venäläinen proosakirjailija ja runoilija, kääntäjä, toisinajattelija .

Elämäkerta

Syntynyt juutalaisen kirjailijan ja näytelmäkirjailijan M. Danielin (Mark Naumovich Meerovich, 1900-1940) perheeseen.

Suuren isänmaallisen sodan jäsen lokakuusta 1943 (Puna-armeijassa - helmikuusta 1943), puhelin- ja kaapeliyhtiön 29. Znamensky -pankkijoukon 363. erillisen viestintäpataljoonan puhelinoperaattori . Hän haavoittui ja sai mitalin " Rohkeudesta " [1] [2] . Hän valmistui Moskovan alueellisen pedagogisen instituutin filologisesta tiedekunnasta , työskenteli opettajana Kalugan alueella. Hän opetti kirjallisuutta Moskovan koulussa 720 vuoteen 1955 asti, minkä jälkeen hän lopetti, oletettavasti pakollisesta opetussuunnitelmasta poikkeamisen vuoksi. Hän opetti erittäin mielenkiintoisesti ja oppilaat arvostivat häntä. .

Vuodesta 1957 lähtien hänet on julkaistu Neuvostoliitossa runouden kääntäjänä .

Vuodesta 1958 lähtien hän julkaisi romaaneja ja novelleja ulkomailla ( salanimellä Nikolai Arzhak). 8. syyskuuta 1965, päivänä, jolloin Sinyavsky pidätettiin, hän lähti Novosibirskiin, missä hänen ensimmäinen vaimonsa Larisa Bogoraz työskenteli silloin. KGB:n paikallinen haara pidätti Danielin, mutta neljä päivää myöhemmin hänet siirrettiin Moskovaan [3] ) ja vuonna 1966 hänet tuomittiin näistä julkaisuista 5 vuodeksi vankeuteen (yhdessä Andrei Sinyavskin kanssa : " Sinjavskin oikeudenkäynti ja Daniel ”), jota syytetään Neuvostoliiton vastaisesta agitaatiosta [4] .

Vapauduttuaan vuonna 1970 hän asui Kalugassa , julkaistiin kääntäjänä salanimellä Juri Petrov . Sitten hän palasi Moskovaan ja asui toisen vaimonsa ja poikapuolensa perheen kanssa.

Hän kuoli aivohalvaukseen 30. joulukuuta 1988. Hänet haudattiin Vagankovskyn hautausmaalle . Sinyavsky-perhe lensi kiireellisesti hänen hautajaisiinsa Ranskasta: Andrey Sinyavsky ja Maria Rozanova .

Izvestija raportoi 17. lokakuuta 1991, että Ulmanisin , Timofejev- Resovskin ja Tsarapkinin, Sinyavskin ja Danielin tapauksia tarkastellaan uudelleen, koska heidän toimissaan ei ollut rikoskokonaisuutta. [5]

Perhe

Proosa

Proosakirjailija Arzhakille tyypillisin ja venäläiselle 1900-luvun puolivälin proosalle tärkein on dystooppinen tarina "Moskova puhuu" [6] , joka kertoo Neuvostoliiton käyttöönotosta 1900-luvun puolivälin puheenjohtajiston asetuksella. Avointen murhien päivän korkein neuvosto, työläisten joukkojen yksimielinen hyväksyntä aloitteelle, eikä yksittäisille kansalaisille ole helppoa hylätä hirviömäinen "loma".

Käännökset

Suurin osa Julius Danielin käännöksistä on 1900-luvun runoilijoiden ( suomi , latvia , armenia jne.) runoja, jotka perustuvat interlineaarisiin käännöksiin. Daniel omistaa myös lahjakkaita käännöksiä maailman runoklassikoista ( Walter Scott , William Wordsworth , Victor Hugo , Theophile Gautier , Baudelaire , Adelbert Chamisso , Ramon del Valle-Inklan , Federico Garcia Lorca jne.), jotka on julkaistu enimmäkseen salanimellä Yu. Petrov. Käännökset Apollinairesta (Selected Lyrics. M .: Kniga, 1985) tuon ajanjakson sensuurin vainon vuoksi kirjoittaja pakotettiin allekirjoittamaan Bulat Okudzhavan nimi (sopimuksella Okudzhavan kanssa). Danielin käännökset runoista Umberto Saban Laulukirjasta julkaistiin D. Samoilovin nimellä [7] .

Sävellykset

Muistiinpanot

  1. Feat of the people Arkistoitu 13. maaliskuuta 2012.
  2. Puna-armeijan sotilas Daniel Julius Markovich 1925-1988 . Haettu 13. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 13. marraskuuta 2019.
  3. Kuinka toisinajattelijaliike sai alkunsa Sinyavskin ja Danielin pidätyksestä . Haettu 2. marraskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 29. syyskuuta 2020.
  4. "Sinyavskin ja Danielin prosessi eli kuinka Brežnevin aikakausi alkoi" . Haettu 11. helmikuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 13. helmikuuta 2016.
  5. Tieteellinen tietokeskus / Perestroikan kroniikka / 1991 Arkistokopio 27.9.2007 Wayback Machinessa 17.10.1991 Ulmanisin , Timofejev-Resovskin ja Tsarapkinin, Sinyavskin ja Danielin tapausten tarkistamisesta julkaistiin viesti rikkomuksen puuttuminen heidän toimissaan (Izvestia, 1991, 17. lokakuuta)
  6. "Moskova puhuu" . Haettu 27. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 18. marraskuuta 2019.
  7. Päiväkirjahuone | UFO, 2000 #45 | Jevgeni Solonovich. Toisella nimellä. Arkistoitu 27. helmikuuta 2014 Wayback Machinessa

Kirjallisuus

Linkit