Suomen itsenäisyyspäivä | |
---|---|
Suomen lippu | |
Tyyppi | Osavaltio |
Asennettu | itsenäisyysjulistuksen kunniaksi |
huomioitu | vuodesta 1917 lähtien |
päivämäärä | 6. joulukuuta |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Suomen itsenäisyyspäivä ( fin. itsenäisyyspäivä , ruotsi . självständighetsdagen ) on yleinen vapaapäivä Suomessa , jota vietetään vuosittain 6. joulukuuta . kansallinen vapaapäivä. Tätä päivää pidetään maan kansallispäivänä ja lipunpäivänä. Ensimmäistä kertaa itsenäisyyspäivää vietettiin 6. joulukuuta 1917 - sen jälkeen, kun eduskunta (100 kansanedustajaa äänesti puolesta, 88 äänesti vastaan, 12 tyhjää) hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen (kaksi päivää sen jälkeen, kun julistus hyväksyttiin). Svinhufvudin senaatin itsenäisyys ).
Joulukuun 6. päivän juhlat alkavat kansallislipun virallisella nostolla kello 9 Helsingin keskustassa Tähtitornimäellä [ ja niihin liittyy perinteisesti puheita ja lauluja. Lipunnostustilaisuus on peräisin vuodelta 1957, ja sen järjestää Suomalaisuuden liitto [1] .
Suomen pääministeri laskee perinteisesti kukkaset valtioneuvoston puolesta sankarihaudalle Hietaniemen hautausmaalla .
Keskipäivällä Helsingin Tuomiokirkossa (Pyhän Nikolauksen tuomiokirkossa) pidetään ekumeeninen jumalanpalvelus, johon osallistuvat tasavallan presidentti ja valtioneuvoston jäsenet , joka lähetetään suorana Yle TV1 :ssä .
Iltapäivällä pääkaupunkiseudun opiskelijaseurat pitävät perinteisen opiskelijoiden soihtukulkueen, joka alkaa Hietaniemen hautausmaalta ja päättyy Senaatintorille noin klo 18.00. Presidenttipari tervehtii opiskelijoita Presidentinlinnan parvekkeelta [2] .
Itsenäisyyspäivän kunniaksi sotilasparaati järjestetään iltapäivällä eri kaupungeissa (2015 - Jyväskylä ).
Suurin osa kaupoista, mukaan lukien Alko - kauppaketju , pankit ja postitoimistot ovat suljettuina tänä päivänä (poikkeuksena joitain kioskeja sekä huoltoasemien liikkeitä). Junat kulkevat sunnuntain aikataulun mukaan [3] .
Yksi tämän päivän tärkeimmistä tapahtumista on tasavallan presidentin juhlallinen vastaanotto hänen asunnossaan kuuluisien suomalaisten sekä Suomen hyväksi kuluneen vuoden aikana hyödyllistä työtä tehneiden ulkomaalaisten kanssa. Vastaanotto on lähetetty televisiossa useiden vuosikymmenten ajan, kun taas televisiolähetysten luokitus on ollut useiden vuosien ajan Suomen korkein kaikista televisio-ohjelmista [4] .
Vuonna 2013 pidettiin Presidentinlinnan peruskorjauksen johdosta perinteinen presidentin vastaanotto Tampereella [3] Tampere-talossa , samalla kun perinteisen juhlan sijaan järjestettiin konsertti [5] .
Suurin osa suomalaisista sytyttää 6. joulukuuta kaksi sinivalkoista kynttilää talonsa ikkunoihin klo 18.00-20.00. Perinteen tarkkaa lähdettä ei tiedetä. Erään version mukaan tämä on perinne ruotsalaisesta ajasta ja kynttilöitä sytytettiin kuninkaallisen perheen muistopäivinä tai kuninkaan Suomen-vierailun päivinä. Myöhemmin ne sytytettiin kuninkaallisen perheen kunniaksi. Tarkemmin sanottuna tiedetään, että venäläistämisvuosina kynttilöitä alettiin sytyttää Runebergin päivänä ( 5. helmikuuta ) protestin merkkinä. Perinne nykyisessä muodossaan juontaa juurensa vuoteen 1927, jolloin Itsenäisyysliitto vaati kynttilöiden sytytystä iltaisin.
Vuoden 2013 itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia Tampereella leimasi Helsingin ja Tampereen anarkistiaktivistiryhmän järjestämä toiminta . Noin 200 ihmistä järjesti kaupungissa mellakoita, murskasi näytteiden ikkunoita ja yritti murtautua palatsiin, jossa pidettiin presidentin vastaanotto. 28 ihmistä pidätettiin [6] [7] .
Vuonna 2014 itsenäisyyspäivän mielenosoituksia järjestettiin uudelleen. Helsingissä pidettiin vasemmiston anarkistien järjestämä mielenosoitus "Koulumatka mikropiiriltä palatsiin", johon osallistui noin 200 henkilöä. Mielenosoittajat siirtyivät Itäkeskuksen alueelta kohti keskustaa aiheuttaen vaurioita ajoneuvoille, rikkoen rakennusten ikkunoita ja portteja sekä vaurioittaen useiden suurlähetystöjen seiniä. 23 henkilöä pidätettiin. Mellakoiden vahingot olivat useita satoja tuhansia euroja [8] .
Euroopan maat : itsenäisyyspäivät | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |