| Pietro Umberto Dini | |
|---|---|
| Syntymäaika | 5. lokakuuta 1960 [1] (62-vuotias) |
| Syntymäpaikka |
|
| Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
| Ammatti | kielitieteilijä , filologi , baltisti , slavisti , yliopistonlehtori , kääntäjä |
| Teosten kieli | italialainen |
Pietro Umberto Dini ( italiaksi: Pietro Umberto Dini ; syntynyt 5. lokakuuta 1960 , Pietrasanta , Toscana ) on italialainen kielitieteilijä ja kääntäjä.
Vuosina 1980-1984 hän opiskeli Pisan yliopistossa ja vuosina 1983-1984 Vilnan yliopistossa balttilaisen filologian laitoksella . Koulutettu Jagiellonian yliopistossa ( Krakova , 1986-1987 ) .
Vuosina 1998 - 1995 hän työskenteli Basilicatan yliopistossa (Italia), vuonna 1997 - Oslon yliopistossa . Vuodesta 1998 professori Pisan yliopistossa; Baltian kielten osaston perustaja ja johtaja .
Hänelle myönnettiin Liettuan suurruhtinas Gediminasin ritarikunta. Syyskuussa 2005 hänelle myönnettiin Vilnan yliopiston kunniatohtorin arvo .
Hän osallistui liettualaisten kirjallisten monumenttien kielen tutkimukseen, julkaisi faksimilepainoksen yhdestä varhaisimmista liettuankielisistä käsikirjoituksista, joka on luotu Itä-Preussissa ja jonka hän löysi Jagellonin kirjastosta ( 1993 ). Hän julkaisi tutkimuksensa Pyhän Hengen hymnistä. Martynas Mažvydasin Ambrosia ("L'inno di S. Ambrogio di Martynas Mažvydas", 1994 ). Baltian mytologiaa käsittelevän monografian kirjoittaja ( 1995 ).
Kirja "Baltian kielet" ("Le lingue baltice", 1998 ), käännetty liettuaksi ( 2000 ), latviaksi ( 2000 ), venäjäksi ( 2001 ), toi hänelle laajan mainetta.
Kirjoittanut liettualaista kirjallisuutta ja yksittäisiä liettualaisia kirjailijoita italialaisissa aikakauslehdissä ja tietosanakirjoissa.
Päätoimittaja tieteellisessä aikakauslehdessä "Res Balticae" (julkaistu vuodesta 1995 ), joka on omistettu balttialaisille kielille, kirjallisuudelle, mytologialle ja kansanperinteelle.
Hän käänsi liettualaisten kirjailijoiden teoksia italiaksi . Hän julkaisi liettualaisen runouden antologian käännöksissään "La nostalgia dei terrestrii" ( 1989 ), joka sisälsi Vytautas Macerniksen , Alfonsas Niki-Niliunasin , Henrykas Nagisin , Kazys Bradunasin ja Juozas Kekstasin runoja . Hän käänsi myös sotienvälisen Liettuan tasavallan entisen ulkoministerin Juozas Urbshisin muistelmat ("La terra strappata", 1990 ), runoilija Justinas Marcinkevičiusin dramaattisen runon "Mažvydas" ( 1992-1993 ), sekä Liettuan teoksia. Juozas Aputis , Birute Baltrušaitė , Saulius Tomas Kondrotas , Bronius Radzevičius , Thomas Venclova .