Notes at the headboard (elokuva)

The Pillow Book on brittiläinen elokuva, jonka on ohjannut Peter Greenaway .  Muita elokuvan nimen käännöksiä ovat Bedtime Reading, The Pillow Book, The Pillow Book, Bedtime Romance, Bed Reading, Chinese Calligraphy ja yleisempi Intimate Diary [3] . Ainoa mahdollinen käännös on kuitenkin " Notes at the headboard ", koska juuri tästä käännöksestä tunnemme 10. vuosisadan lopun - 1100-luvun alun japanilaisen kirjailijan Sei-Syonagonin teoksen "Makura no suck". Elokuvan alkuperäinen nimi on englanninkielinen käännös Sei-Shonagon-kirjan nimestä.

Elokuva kertoo 28 vuoden elämästä modernin japanilaisen tytön Nagikon elämästä, joka on ihastunut muinaiseen kalligrafiataiteeseen . Hän jätti väkivaltaisen aviomiehensä Hongkongiin , jossa hän koki rakkaustarinan englanninkielisen kääntäjän kanssa. Elokuvan toimintaan sekoittuvat lisäykset, joissa on luonnoksia Sei-Shonagonin hovilta ja henkilökohtaisesta elämästä, jotka perustuvat Notes at the Pillow -kappaleen fragmentteihin.

"Notes by the Pillow" on elokuva, joka sisältää pohdiskeluja kalligrafiaan ja hieroglyfeihin - ihanteellinen kieli, jossa kuva ja teksti ovat yhtä. Greenaway loi teoksensa yhdistämällä kaksituhatta vuotta kalligrafisia merkkejä, sata vuotta elokuvakieltä ja kymmenen vuoden tietokonevisuaalisia innovaatioita [4] .

Greenwayn mukaan elokuvan Japani on "vain eurooppalaisten mielikuvituksen tuotetta - kuten Kafkan Amerikka : Kafka kirjoitti maasta, jossa hän ei ollut koskaan ollut" [4] .

Elokuva on esteettisyydeltään ainutlaatuinen: mustavalkoinen kuva vuorottelee värin kanssa, päävideojaksoa täydentävät rinnakkaistoiminnan tai kuvien liitteet, jotka vahvistavat kohtausten merkitystä. Elokuva on ainutlaatuinen myös taiteilijoiden ja pukusuunnittelijoiden työssä. Brody Neunschwander ja Jukki Jaura työskentelivät kalligrafian parissa.

Juoni

Nagikon kirjailija-isä laittaa hänen kasvoilleen kalligrafisen syntymäpäivätervehdyksen joka vuosi. Illalla, kun hänen tätinsä lukee hänelle kohtia Tyynymuistiinpanoista, Nagiko näkee isänsä tekevän seksuaalisia palveluksia kustantajalleen ja luovuttavan sitten käsikirjoituksen kustantajalle ja vastaanottavan häneltä rahaa.

Tilanne toistuu Nagikon muina syntymäpäivinä. Nagikon kypsyessä kustantaja ehdottaa, että Nagiko naimisiin nuoren jousiasiantuntijan kanssa, joka aloitti oppipoikana kustantajan kirjatehtaassa.

Nagikon syntymäpäivänä, joka on perinyt intohimon kalligrafiaan isältään, hänen töykeä miehensä kieltäytyy laittamasta onnittelukirjettä hänen kasvoilleen. Nagiko saa lohtua lukemisesta ja pitää päiväkirjaa, josta hänen miehensä löytää kovia merkintöjä itsestään ja kirjoituksia kielillä, joita hän ei osaa. He riitelevät, aviomies polttaa uhmakkaasti Nagikon kirjoja. Hän lähtee kotoa ja muuttaa Hongkongiin.

Hongkongissa Nagiko työskentelee aluksi kokin apulaisena ja yrittää myös kirjoittaa konekirjoitusta. Hänellä on kuitenkin houkutus kirjoittaa omaan kehoonsa. Nagikosta tulee sihteeri haute couture -talossa, jossa hänelle kokeillaan säännöllisesti uusia mekkoja. Nagiko on huomattu malliulostaan ​​ja työskentelee nyt catwalkilla. Uusien tuttavuuksien ansiosta hän onnistuu saamaan rakastajia lahjakkaiden kalligrafien joukossa, jotka maalaavat hänen vartaloaan.

1997 Nagiko on kuuluisa, toimittajat seuraavat häntä. Hän ystävystyy yhden heistä, ärsyttävän valokuvaaja Hokin kanssa, joka on kiehtonut hänestä. Kerran klubissa hän tapaa englantilaisen Jeromen [huomautus 1] , tulkin, joka osaa useita kieliä ja jolla on säälittävä käsiala. Tämän tapaamisen jälkeen Nagiko herää halun kirjoittaa itse. Hän maalaa yhden rakastajansa ruumiin, ja kun tämä nukahtaa, hän päästää Hokin taloon ottamaan kuvia kirjoittamastaan ​​tekstistä. Hoki ehdottaa tekstin julkaisemista kirjana. Nagiko kirjoittaa valokuvien tekstin uudelleen paperille, ja Hoki vie sen tutulle kustantamolle. Kun Nagiko saa kirjeen, jossa hän kieltäytyy julkaisemasta, hän menee itse kustantajaan ja tunnistaa isänsä kustantajan. Hänen uusi rakastajansa on Jerome. Nagiko haluaa vaikuttaa kustantajaan ja päättää vietellä Jeromen ja rakastuu häneen.

Jerome suostuu Nagikon tarjoukseen kirjoittaa hänen vartalolleen kirja ja näyttää se kustantajalle. Näin syntyy ensimmäinen kolmestatoista kirjasta. Kustantaja on tyytyväinen, hänen avustajansa kirjoittavat tekstin uudelleen julkaisua varten. Seuraavina päivinä kustantaja ei päästä Jeromea menemään. Mustasukkainen Nagiko livahtaa kustantajan taloon yöllä ja näkee hänen harrastavan seksiä Jeromen kanssa. Nagiko löytää klubista vapaaehtoisia miespuolisia ja lähettää yksitellen kustantajalle Viattomuuden kirjan, Idiootin kirjan, Voimattomuuden kirjan ja Näyttelyntekijän kirjan. Jerome huomaa, että kustantaja ei ole enää kiinnostunut hänestä ja menee Nagikon luo katuen. Hän ei vastaa oven koputukseen ja Jeromen huutoon, sulkee ikkunat ja itkee.

Hockey ehdottaa, että Jerome teeskentelee itsemurhaa "Romeon ja Julian" hengessä, ja antaa hänelle pillereitä, jotka nieltyään Jeromen täytyy teeskennellä yrittävänsä itsemurhaa. Humalassa Jerome tulee Nagikon taloon, kun tämä ei ole kotona, nielee pillereitä, juo vahingossa lasillisen mustetta ja makaa sängylle. Kotiin saapuessaan ja löytäessään Jeromen Nagiko luulee olevansa unessa ja alkaa kirjoittaa hänestä "Rakastajakirjaa". Mutta mustetta valuu Jeromen suusta, ja Nagiko tajuaa olevansa kuollut. Jerome on haudattu. Nagiko polttaa käsikirjoituksensa.

Kustantaja, saatuaan tietää Jeromen kuolemasta, suorittaa ruumiin salaisen kaivauksen, josta poistetaan "Rakastajan kirjalla" peitetty iho ja ompelee sen taitettavaksi kirjaksi. Nagiko kirjoittaa ja vuorotellen lähettää kustantajalle viettelijän kirjan, nuorten kirjan, salaisuuksien kirjan, hiljaisuuden kirjan, pettäjän kirjan ja väärän alkun kirjan, joista jokainen sisältää jotain huolestuttavaa kustantajalle. Viimeinen, kolmastoista, itsensä paljastava "Kuolleiden kirja", Nagiko kirjoittaa ammattimurhaajan ruumiiseen. Kirjan luettuaan kustantaja kääriytyy Rakastajan kirjan sivuille ja seisoo mielellään murhaajan eteen, joka leikkaa kurkkunsa partaveitsellä.

Nagiko, palannut Japaniin, laittaa Lover's Bookin ruukun pohjalle, johon hän istuttaa bonsai-puun. 28-vuotissyntymäpäivänä ja Tyynylapujen 1000-vuotispäivänä Nagiko ottaa lapsensa Jeromesta syliinsä ja laittaa tämän kasvoille kalligrafisen kirjoituksen, jonka hänen isänsä teki hänelle.

Cast

• Nagiko Kiyohara no Motosuke Sei Shonagon  - Vivian Wu
• Kustantaja / Kustantaja  - Yoshi Oida / Yoshi Oida
• Isä / Isä  - Ken Ogata / Ken Ogata
• Täti ja piika / The Aunt & The Maid  - Hideko Yoshida / Hideko Yoshida
• Jerome  - Ewan McGregor
• Äiti / Äiti  - Judy Ongg / Judy Ongg
• Aviomies / Aviomies  - Ken Mitsuishi / Ken Mitsuishi
• Hoki / Hoki  - Yutaka Honda / Yutaka Honda
• Jeromen äiti  - Barbara Lott
• Sisar Jerome / Jeromen sisar  - Lynne Langdon / Lynne Langdon

Kuvausryhmä

• Käsikirjoitus ja ohjaus Peter Greenaway
• Tuottaja – Kes Kasander
• Kuvaaja - Sasha Verny
• Kuvittajat — André Patmen, Wilbert van Dorp, Amy Wada
• Leikkaus - Peter Greenaway ja Chris Wyatt

Palkinnot

• 1997 Seattlen kansainvälisen elokuvafestivaalin palkinto
  • Paras ohjaaja - Peter Greenaway
• 1997 Film Critics Society of London Award
  • Vuoden näyttelijä - Ewan McGregor
• Katalonian kansainvälisen elokuvafestivaalin palkinto 1996
  • Paras elokuva - Peter Greenaway
  • Paras kuvaus - Sasha Verny

Linkit

• Ekaterina Glod. Kielen ja kehon vastakohta Peter Greenawayn elokuvassa "Notes at the Pillow"  (pääsemätön linkki)
• Elokuva-arvostelut  (englanniksi)
• "Headboard Notes"  Internet Movie Database -tietokannassa
• Intiimi  päiväkirja AllMoviessa _

Muistiinpanot

1. ↑ Nimi Jerome on viittaus Pyhään Hieronukseen Stridonista ( eng.  Saint Jerome ), Raamatun kääntäjään .

Lähteet

1. ↑ 1 2 3 https://web.archive.org/web/20200421151004/https://europeanfilmawards.eu/en_FI/film/the-pillow-book.5442
2. ↑ 1 2 3 4 Freebase-tietojen lataus - Google .
3. ↑ Kuznetsov, Sergei. Sängynpäädyn muistiinpanoja. The Art of Cinema , 1997, nro 9, s. 24.
4. ↑ 1 2 Greenaway, Peter. Ihanteellinen elokuvamalli. The Art of Cinema , 1997, nro 9, s. 27.