Kalifornia

Kalifornia ( espanjaksi:  Las Californias , englanniksi:  The Californias ) on maa Uuden Espanjan varakuningaskunnan luoteisosassa .

1600-luvulla jesuiittalähetyssaarnaajat alkoivat perustaa lähetystöitä näille paikoille ja kastaa intiaanit. Espanjan hallitus tuki näitä ponnisteluja ja sijoitti sinne sotilaallisia varuskuntia, mutta siviilivalta pysyi jesuiittojen käsissä jesuiittaritarikunnan hajoamiseen saakka vuonna 1768. Laillisesti nämä maat kuuluivat Guadalajaran Audienciaan .

Vuonna 1768 Kaliforniasta tuli osa sisämaakuntien komentajaa . Espanjan väestön kasvun vuoksi näiden maiden pohjoisosassa Kalifornia jaettiin vuonna 1804 Ylä- (Alta) ja Ala-Kaliforniaan (Baja). Alhaisen väestötiheyden vuoksi itsenäisen Meksikon muodostumisen jälkeen vuonna 1821 niistä tuli alueita, ei osavaltioita.

Vuosien 1846-1848 Meksikon ja Amerikan välisen sodan seurauksena Guadalupe Hidalgon sopimuksella Ylä-Kalifornia luovutettiin Yhdysvalloille, ja sotilaalliset kuvernöörit alkoivat hallita sitä. Presidentti James Polk yritti vuosina 1848 ja 1849 viedä lainsäädäntöä kongressin läpi Ylä-Kalifornian alueen tekemiseksi , mutta epäonnistui, koska kiista siitä, kuinka monta orjavaltiota ja kuinka monta ei-orjavaltiota pitäisi olla maassa. Siksi Ylä-Kalifornian länsiosan asukkaat valitsivat oman hallituksensa, kirjoittivat perustuslain ja hakivat vuonna 1849 liittyä Yhdysvaltoihin osavaltiona. Lopulta vuoden 1850 kompromissi hyväksyttiin , ja Kaliforniasta tuli Yhdysvaltain 31. osavaltio; loput Baja Californiasta tuli osa Yhdysvaltoja Utah Territory .

Meksikon hallitus jakoi Baja Californian alueen vuonna 1931 kahteen osaan: Baja Californian pohjoisalueeseen ja Baja Californian eteläiseen alueeseen. Pohjoisesta osasta tuli Baja California State vuonna 1952 ja eteläosasta Baja California Sur vuonna 1974 .