Ahti Karjalainen | |
---|---|
fin. Ahti Karjalainen | |
Ahti Karjalainen. Kuva vuodelta 1980 | |
42. ja 48. Suomen pääministeri | |
15. heinäkuuta 1970 - 29. lokakuuta 1971 | |
Edeltäjä | Teuvo Aura |
Seuraaja | Teuvo Aura |
13. huhtikuuta 1962 - 18. joulukuuta 1963 | |
Edeltäjä | Martti Miettunen |
Seuraaja | Reino Lehto |
34., 36. ja 41. Suomen ulkoministeri | |
4. syyskuuta 1972 - 13. kesäkuuta 1975 | |
Edeltäjä | Kalevi Sorsa |
Seuraaja | Olavi Mattila |
12. syyskuuta 1964 - 14. toukokuuta 1970 | |
Edeltäjä | Jaakko Hallama |
Seuraaja | Väinö Leskinen |
19. kesäkuuta 1961 - 13. huhtikuuta 1962 | |
Edeltäjä | Vieno Sukselainen |
Seuraaja | Veli Merikoski |
Syntymä |
10. helmikuuta 1923
|
Kuolema |
7. syyskuuta 1990 (67-vuotias) |
Hautauspaikka | |
Lapset | Kukka-Maaria Karjalainen [d] |
Lähetys | |
koulutus | |
Palkinnot |
![]() |
Sijoitus | kapteeni |
taisteluita | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Ahti Kalle Samuli Karjalainen ( Ahti Kalle Samuli Karjalainen , 10. helmikuuta 1923 - 7. syyskuuta 1990 ) - suomalainen poliitikko , Suomen pääministeri 1962 - 1963 , 1970 - 1971 . Pidetään yhtenä Suomen sodanjälkeisen historian vaikutusvaltaisimmista poliitikoista.
Syntynyt maanviljelijöiden perheeseen. Talvisodan aikana 16-vuotiaana hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi radiotiedusteluun. Vuonna 1946 hän valmistui valtiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta ja vuonna 1959 valtiotieteen tohtoriksi.
Vuonna 1950 hänet nimitettiin pääministeri Urho Kekkosen yksityissihteeriksi . Hän toimi tässä tehtävässä seuraavat 6 vuotta, kunnes Kekkosesta tuli Suomen presidentti.
Presidentinvaaleissa 1962, 1968 ja 1978 hän johti vaalikollegiota.
1970-luvun lopulla heikensi suhdettaan presidentti Kekkoseen, joka alkoi nähdä kilpailijaa Karjalaisessa, ja lisäksi hän jo vuonna 1972 ehdotti presidentin toimikauden rajoittamista neljään vuoteen. Vuonna 1977 sisäisten poliittisten juonittelujen seurauksena poliitikkoa vastaan esitettiin syytöksiä, että hän oli tehnyt salaliiton Neuvostoliiton johdon kanssa päästäkseen presidentiksi. Vuonna 1981 hänen suhteensa presidentti Kekkoseen kuitenkin paranivat ja häntä pidettiin jopa maan uutena pääministerinä. Presidentti Kekkosen äkillinen sairaus ja eroaminen avasivat taistelun valtionpäämiehen paikasta. Karjalaista pidettiin pääseuraajana, mutta hän hävisi yllättäen puolueäänestyksen.
![]() | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
Sukututkimus ja nekropolis | ||||
|