Karjalainen, Ahti

Ahti Karjalainen
fin. Ahti Karjalainen

Ahti Karjalainen. Kuva vuodelta 1980
42. ja 48. Suomen pääministeri
15. heinäkuuta 1970  - 29. lokakuuta 1971
Edeltäjä Teuvo Aura
Seuraaja Teuvo Aura
13. huhtikuuta 1962  - 18. joulukuuta 1963
Edeltäjä Martti Miettunen
Seuraaja Reino Lehto
34., 36. ja 41. Suomen ulkoministeri
4. syyskuuta 1972  - 13. kesäkuuta 1975
Edeltäjä Kalevi Sorsa
Seuraaja Olavi Mattila
12. syyskuuta 1964  - 14. toukokuuta 1970
Edeltäjä Jaakko Hallama
Seuraaja Väinö Leskinen
19. kesäkuuta 1961  - 13. huhtikuuta 1962
Edeltäjä Vieno Sukselainen
Seuraaja Veli Merikoski
Syntymä 10. helmikuuta 1923( 10.2.1923 )
Kuolema 7. syyskuuta 1990 (67-vuotias)( 1990-09-07 )
Hautauspaikka
Lapset Kukka-Maaria Karjalainen [d]
Lähetys
koulutus
Palkinnot Kansojen ystävyyden ritarikunta - 1983
Sijoitus kapteeni
taisteluita
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Ahti Kalle Samuli Karjalainen ( Ahti Kalle Samuli Karjalainen , 10. helmikuuta 1923  - 7. syyskuuta 1990 ) - suomalainen poliitikko , Suomen pääministeri 1962 - 1963 , 1970 - 1971 . Pidetään yhtenä Suomen sodanjälkeisen historian vaikutusvaltaisimmista poliitikoista.

Elämäkerta

Syntynyt maanviljelijöiden perheeseen. Talvisodan aikana 16-vuotiaana hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi radiotiedusteluun. Vuonna 1946 hän valmistui valtiotieteen kandidaatiksi Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta ja vuonna 1959 valtiotieteen tohtoriksi.

Vuonna 1950 hänet nimitettiin pääministeri Urho Kekkosen yksityissihteeriksi . Hän toimi tässä tehtävässä seuraavat 6 vuotta, kunnes Kekkosesta tuli Suomen presidentti.

Presidentinvaaleissa 1962, 1968 ja 1978 hän johti vaalikollegiota.

1970-luvun lopulla heikensi suhdettaan presidentti Kekkoseen, joka alkoi nähdä kilpailijaa Karjalaisessa, ja lisäksi hän jo vuonna 1972 ehdotti presidentin toimikauden rajoittamista neljään vuoteen. Vuonna 1977 sisäisten poliittisten juonittelujen seurauksena poliitikkoa vastaan ​​esitettiin syytöksiä, että hän oli tehnyt salaliiton Neuvostoliiton johdon kanssa päästäkseen presidentiksi. Vuonna 1981 hänen suhteensa presidentti Kekkoseen kuitenkin paranivat ja häntä pidettiin jopa maan uutena pääministerinä. Presidentti Kekkosen äkillinen sairaus ja eroaminen avasivat taistelun valtionpäämiehen paikasta. Karjalaista pidettiin pääseuraajana, mutta hän hävisi yllättäen puolueäänestyksen.

Muistiinpanot

Kirjallisuus