Kivimäki, Toivo

Toivo Kivimäki
Toivo Mikael Kivimäki
Suomen 19. pääministeri
14. joulukuuta 1932  - 7. lokakuuta 1936
Edeltäjä Yuho Sunila
Seuraaja Kyösti Kallio
Syntymä 5.6.1886 Tarvasjoki , Suomen suuriruhtinaskunta( 1886-06-05 )
Kuolema Kuollut 6.5.1968 Helsingissä _ _ _( 1968-05-06 )
Hautauspaikka
Lähetys
koulutus
Työpaikka
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Toivo Mikael Kivimäki ( fin. Toivo Mikael Kivimäki ; 5. kesäkuuta 1886 , Tarvasjoki , Suomen suuriruhtinaskunta  - 6. toukokuuta 1968 , Helsinki ) - suomalainen valtiomies ja poliitikko , Kansallisprogressiivisen puolueen jäsen , Suomen pääministeri 1932 -1936, Suomen lähettiläs Berliinissä 1940-1944, siviilioikeuden professori Helsingin yliopistossa 1931-1956.

Elämäkerta

Koulutukseltaan lakimies, hän valmistui Helsingin yliopistosta , työskenteli siellä myöhemmin, oli professorina siviilioikeuden laitoksella ja 1931-1936 - tiedekunnan dekaanina. Hänet valittiin eduskuntaan Eduskuntapuolueesta , joulukuusta 1928 elokuuhun 1929 hän oli sisäministeri O. Manteren kabinetissa , maaliskuusta 1931 joulukuuhun 1932 - oikeusministeri Y. Sunilin hallituksessa .

Joulukuusta 1932 lokakuuhun 1936 hän oli pääministeri Suomen koalitiohallituksessa (johon kuului Edistyspuolueen, Kokoomuksen ja Ruotsin kansanpuolueen [1] edustajia ). Hänen pääministerikautensa (lähes neljä vuotta) oli Suomen historian pisin vuoteen 1985 asti. Pääministerikautensa aikana hän keskittyi yhteistyöhön muiden Skandinavian maiden kanssa.

Kaksi viikkoa talvisodan jälkeisen Suomen ja Neuvostoliiton välisen rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen , maaliskuussa 1940, Kivimäki nimitettiin Berliinin-suurlähettilääksi, ja hän pysyi tässä tehtävässä Suomen ja Saksan diplomaattisuhteiden katkeamiseen 2.9. 1944 [1] . Joulukuussa 1940 Kivimäki asettui maan presidentiksi yhdessä R. Ryutin kanssa , mutta hävisi vaalit. Berliinin viimeisinä kuukausina Kivimäki noudatti presidentti Rytin käskyjä yhä vähemmän. Erityisesti Ryti-Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittaminen 26.6.1944 Helsingissä tapahtui ilman Kivimäen osallistumista. Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan (1941-1944) päätyttyä hänet tuomittiin neuvostopuolen vaatimuksesta sotarikollisena ja tuomittiin 21.2.1945 viideksi vuodeksi vankeuteen.

Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyssopimuksen solmimisen jälkeen vuonna 1948 Suomen silloinen presidentti Juho Paasikivi armahti hänet . Vapauduttuaan hän ei harrastanut politiikkaa, vaan työskenteli 1948-1956 siviilioikeuden professorina Helsingin yliopistossa.

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 Ministerikortisto (pääsemätön linkki) . Valtioneuvosto. Haettu 7. syyskuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 25. elokuuta 2017. 

Linkit

 Suomen pääministerit