Suomen kommunistinen puolue | |
---|---|
fin. Suomen Kommunistinen Puolue | |
Johtaja | Yrjö Hakanen [1] (vuodesta 1994) |
Perustettu | 29. elokuuta 1918 |
Poistettu |
1990 (poliittinen toiminta lopetettu) 1992 (konkurssi) 1998 (purkautuminen) 1997 Suomen Kommunistinen Puolue (Kansainyhteisö) rekisteröity [2] |
Ideologia |
Marxismi-leninismi Kommunismi Sosialismi Eurokommunismi Taistoismi |
Kansainvälinen | Komintern |
Liittolaisia ja ryhmittymiä | Suomen Kansan Demokraattinen Liitto |
Nuorisojärjestö |
Suomen kommunistinen nuorisoliitto Suomen pioneerien demokraattinen liitto |
Hymn |
Kansainvälinen |
puolueen sinetti |
"Tiedonantaya" [3] Kommunistinen (1944–1990) Rabochaya-sanomalehti (1945–1956) Kansanuutiset (1957–1990) Yhteistyö (1983–1984) |
Verkkosivusto | www.skp.fi |
Suomen Kommunistinen Puolue ( fin. Suomen Kommunistinen Puolue , lyhenne SKP , KPF ) on suomalainen poliittinen puolue. Se perustettiin 29. elokuuta 1918 SDP :n entisessä radikaalissa Moskovassa pidetyssä perustamiskongressissa . Hajautettu vuonna 1998. Puolue jätti 28.10.2011 Suomen oikeusministeriöön hakemuksen, jossa se pyysi puolueen palauttamista puoluerekisteriin [4] .
Perustamisestaan lähtien CPF on toiminut Suomessa laittomasti, keskuskomitea oli Petrogradissa . Sen toiminta Suomessa oli kielletty vuoteen 1944 asti, sen jäsenet olivat vankilassa. Toisen maailmansodan päätyttyä se laillistettiin, sen jäsenmäärä kasvoi kymmeniin tuhansiin. Puolue pääsi Kansandemokraattiseen Liittoon ja sen ehdokkaat olivat vaaleissa liiton listalla.
Puolue lopetti poliittisen toiminnan 1990-luvun alussa vasemmistoliiton perustamisen vuoksi , ja vuonna 1992 se meni konkurssiin. Vuodesta 1997 lähtien on rekisteröity uusi Suomen Kommunistinen Puolue , joka muodostui vuosina 1985-1986 eronneen Suomen kommunistisen puolueen oppositiosta.
Toukokuussa 1920 Suomeen muodostettiin CPF:n hallitsema laillinen Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP), johon osallistui myös kommunistiseen puolueeseen kuulumattomia vasemmistolaisia sosialidemokraatteja. Ensimmäisissä vaaleissa , joihin SSTP osallistui (vuonna 1922), hän sai lähes 15 % (128 tuhatta) äänistä.
Elokuussa 1923 Kyösti Kallion hallitus vangitsi suurimman osan SSTP:n toimihenkilöistä, mukaan lukien koko eduskuntaryhmän, itse puolue julistettiin Suomen tuomioistuimen toimesta ja sen sanomalehtien julkaiseminen kiellettiin. Myös muita CPF:n vaikutuksen alaisia laillisia puolueita vainottiin, ja monet niiden jäsenistä pidätettiin. Presidentti Kaarlo Juho Stølberg kannatti kuitenkin poliittisten vankien armahdusta; Itse SSTP luotiin itse asiassa uudelleen työläisten ja pienviljelijöiden sosialistiseksi vaalijärjestöksi, joka kesti vuoteen 1930.
Keväällä 1928 Suomessa tapahtui toinen vasemmistopuolueiden aktivistien ja SKP:n maanalaisen järjestön jäsenten pidätysaalto, ja seuraavat lukuisat kommunistien pidätykset tapahtuivat vuosina 1930-1933.
CPF sai oikeuden lailliseen toimintaan vasta vuonna 1944, kun Neuvostoliiton kanssa oli allekirjoitettu aselepo . Vuodesta 1966 lähtien puolueen edustajat alkoivat olla osa maan hallitusta.
1970- ja 1980-luvuilla puolue jakautui " taistoistien " (nimetty yhden CPF:n johtajista, Taisto Sinisalon, ehdottoman Neuvostoliittoon suuntautumisen kannattajien, enimmäkseen stalinistien mukaan) ja puolueen johtamien uudistajien välillä. puheenjohtaja Aarne Saarinen . Oppositio erotettiin puolueesta vuosina 1985-1986, mutta sen kannattajat loivat uuden Suomen Kommunistisen Puolueen .
Suomen kommunistisen puolueen virallinen poliittinen toiminta loppui vuonna 1992, kun kommunistinen puolue vaalirintamalla ( Suomen kansan demokraattinen liitto ) liittyi Vasemmistoliittopuolueeseen . Puolueen johto kokoontui uudelleen vuonna 1992, kun 1980-luvun osakemarkkinoiden spekulaatiot loivat velkaa, joka uhkasi konkurssia. Samana vuonna korkein oikeus vahvisti 1980-luvun tapahtuneen laittomaksi toiminnaksi. Sen jälkeen Suomen kommunistinen yhteisösai vallan CPF:stä. KPF(S):ään kuuluvat piirit saivat oikeuden lisäedustajien vaaleihin puoluekokoukseen ja se pidettiin elokuussa 1996 [5] Kongressi muuttaa KPF:n nimen Tähtiyhdistykseksi ( fin . Järjestöyhdistys Tähti ). Samalla KPF:n nimi siirrettiin KPF(S:lle). Association Zvezda poistettiin rekisteristä vuonna 1998 [6] .
Jurio Sirola | 1918-20 |
Kullervo Manner | 1920-35 |
Hannes Mäkinen | 1935-37 |
Jukka Lehtosaari | 1937-38 |
Aimo Aaltonen | 1944-45, 1948-66 |
Aaro Uusitalo | 1945-48 |
Aarne Saarinen | 1966-82 |
Youko Kayanoya | 1982-84 |
Arvo Aalto | 1984-88 |
Jarmo Wahlström | 1988-90 |
Helja Ketola | 1990-92 |
Yrjö Hakanen | (vuodesta 1994) |
Tällä hetkellä CPF (Commonwealth) koostuu noin 4000 ihmisestä, jotka muodostavat noin 200 ensisijaista organisaatiota.
Puolueen puheenjohtajana toimi pitkään Yrjö Hakanen (vuodesta 1994) ja pääsihteerinä Arto Viitaniemi (vuodesta 1994). Vuonna 2013 nykytaiteilija Juka-Pekka Vaisanen, Helsingin kaupunginvaltuuston avoimesti homojäsen, korvasi heidät kahdessa tehtävässä. Varapuheenjohtaja on Lena Gulden (vuodesta 2007).
KPF: n urut ovat viikkolehti Tiedonantai . Tiedonantaja , Izvestia, informantti) päätoimittaja Erkki Susi .
Puolueen nuorisojärjestö on Suomen Kommunistinen Nuorisoliitto .
Vuoden 2007 parlamenttivaalien tulosten mukaan CPF (1994) sai 18 277 ääntä (0,7 %) [7] , vuoden 2011 parlamenttivaalit 9 232 ääntä (0,3 %) [8] eikä saanut yhtään paikkaa maan parlamentissa. .
Tällä hetkellä suurin osa puolueen jäsenistä on työttömiä, ei työntekijöitä. Yksi CPF:n vaatimuksista ennen Eduskuntuvaaleja oli 900 euron työttömyysetuuden vaatimus, joka vastaa suunnilleen matalapalkkaisten palkkaa [9] . Puolue kerää myös allekirjoituksia Pohjois-Korean johtajan Kim Jong Ilin muistoksi [10] .
Suomen poliittiset puolueet | |
---|---|
Eduskuntapuolueet (vuoden 2019 vaalitulosten perusteella ) |
|
Muut puolueet |
|
Euroopan maat : kommunistiset puolueet | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Riippuvuudet | |
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |