| Tšekin tasavallan perustuslaki | |
|---|---|
| Tšekki Ústava České republiky | |
| Oikeusala | Perustuslaki |
| Näytä | perustuslaki |
| Osavaltio | Tšekki |
| Hyväksyminen | Tšekin kansallinen neuvosto 16. joulukuuta 1992 |
| Voimaantulo | 1. tammikuuta 1993 |
| Ensimmäinen julkaisu | 28. joulukuuta 1992 |
| Sähköinen versio | |
| Portaali: Politiikka |
| Tšekki |
Artikkeli sarjasta Tšekin tasavallan |
|
Poliittinen järjestelmä Milos Zeman pääministeri Peter Fiala senaatti Milos Vystrcil edustajainhuone Marketa Pekarov AdamovaPoliittinen järjestelmä 1996 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2013 • 2017 • 2021 1993 • 1998 • 2003 • 2008 • 2013 • 2018 • 2023Kansanäänestykset: 2003 |
Tšekin tasavallan perustuslaki ( tšekki. Ústava České republiky ) on Tšekin tasavallan peruslaki , jonka Tšekin kansallinen neuvosto hyväksyi 16. joulukuuta 1992 ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 1993 .
Perustuslaki on hyväksytty ja saatettu voimaan perustuslakilla nro 1/1993 Sb. ja on tällä hetkellä voimassa sellaisena kuin se on muutettuna perustuslailla nro 347/1997 Sb., 300/2000 Sb., 448/2001 Sb., 395/2001 Sb., 515/2002 Sb., 319/2009 Sb., 71 2012 Sb. ja 98/2013 Sb.
Tšekin perustuslaki koostuu johdanto -osasta ja 8 luvusta:
Perustuslain 3 artiklan mukaisesti perustuslaillisen järjestelmän erottamaton osa on perusoikeuskirja , joka on hyväksytty perustuslakilla nro 2/1993 Coll. päivätty 16. joulukuuta 1992 ja voimassa sellaisena kuin se on muutettuna perustuslakilla nro 162/1998 Coll.
Perustuslain ensimmäisessä luvussa vahvistetaan Tšekin tasavallan perustuslaillisen järjestyksen perusta:
"Tšekki on suvereeni, yhtenäinen demokraattinen oikeusvaltio, joka perustuu ihmisten ja kansalaisten oikeuksien ja vapauksien kunnioittamiseen."
— (1 artikla)Kansa tunnustetaan valtion vallan lähteeksi , vahvistetaan vallanjako lainsäädäntö- , toimeenpano- ja oikeudelliseen vallanjakoon ( 2 artikla), perusoikeuksien ja -vapauksien oikeudellinen suoja on taattu (4 artikla) ja alueellisen itsehallinnon itsehallinto. yksiköitä (8 artikla). Tšekin tasavallan alueen jakamattomuus vahvistetaan (11 artikla), valtion pääkaupunki ( Praha kaupunki ) ja valtion symbolit (suuri ja pieni valtion tunnus, valtion värit, valtion lippu, tasavallan presidentin standardi, valtion sinetti ja kansallislaulu) määritellään (14 artikla).
Toisen luvun mukaan lainsäädäntövalta Tšekin tasavallassa kuuluu parlamentille, joka koostuu kahdesta jaostosta - edustajainhuoneesta (200 edustajaa) ja senaatista (81 senaattoria). Edustajainhuone valitaan suljetulla lippuäänestyksellä suhteellisen edustuksen periaatteeseen perustuvan välittömän vaalin perusteella . Senaatti valitaan suljetulla lippuäänestyksellä suorien vaalien perusteella enemmistöjärjestelmän periaatteiden mukaisesti .
Esitykset toimitetaan eduskuntaan. Lainsäädäntöaloiteoikeus on kansanedustajilla, kansanedustajaryhmillä, senaatilla, hallituksella ja ylemmän tason alueellisen itsehallintoyksikön edustustolla. Valtion talousarviota ja valtion talousarvion toteuttamista koskevat esitykset esittää Tšekin tasavallan hallitus.
Eduskuntakamarin hyväksymä lakiesitys toimitetaan senaattiin, jossa se käsitellään ja siitä tehdään päätös 30 päivän kuluessa siitä, kun senaatti on vastaanottanut sen. Senaatin hyväksymät lait allekirjoittavat edustajainhuoneen presidentti, tasavallan presidentti ja pääministeri. Presidentillä on veto-oikeus kaikissa laeissa paitsi perustuslaillisiin lakeihin. Edustajainhuone voi ohittaa presidentin veto-oikeuden, jos yli puolet jaoston jäsenmäärästä äänesti presidentin ennallaan palauttaman lain puolesta. Laki tulee voimaan voimaantulon jälkeen.
Tšekin tasavallan perustuslain mukaan korkein toimeenpanoelin on hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta, hallituksen varapuheenjohtajista ja ministereistä (67 artikla). Hallituksen nimittää tasavallan presidentti eduskunnan edustajainhuoneen suostumuksella (68 §). Hallitus on vastuussa edustajainhuoneelle.
Hallituksella on lainsäädäntöaloiteoikeus (41-42 artikla). Eduskunnan antamat lait allekirjoittavat 51 §:n mukaisesti edustajainhuoneen puheenjohtaja, tasavallan presidentti ja valtioneuvoston puheenjohtaja.
Hallituksen valtuudet lakkaavat, jos hän eroaa. Hallitus voi erota vapaaehtoisesti. Hallitus on velvollinen eroamaan, jos edustajainhuone on omasta aloitteestaan ilmaissut sille epäluottamuksen tai hylännyt sen luottamuslausepyynnön sekä vasta valitun edustajainhuoneen perustamiskokouksen jälkeen. Tasavallan presidentti hyväksyy hallituksen eron (72-73 §).
"Oikeusvaltaa käyttävät tasavallan nimissä riippumattomat tuomioistuimet."
— (81 artikla)Perustuslain 82 §:ssä määrätään tuomareiden riippumattomuudesta heidän hoitaessaan tehtäviään itsenäisesti. Tuomaria ei voida kutsua pois virastaan tai siirtää toiseen tuomioistuimeen ilman hänen suostumustaan.
Oikeusjärjestelmä koostuu korkeimmasta oikeudesta, korkeimmasta hallinto-oikeudesta, ylemmästä, alueellisesta ja käräjäoikeudesta (91 §). Korkein oikeus on ylin lainkäyttöelin yleistä toimivaltaa koskevissa asioissa (92 artikla). Tuomarit nimittää tasavallan presidentti elinkautiseksi, ja he aloittavat tehtävänsä vannottuaan valan (93 §).
Perustuslaillisuuden oikeudellista suojaa varten perustettiin perustuslakituomioistuin (83 artikla), johon kuuluu 15 tuomaria, jotka tasavallan presidentti nimittää senaatin suostumuksella 10 vuoden toimikaudeksi (84 artikla). Perustuslakituomioistuimen tuomarit nauttivat syytteeseenpanosta koskemattomuutta, jonka vain senaatti voi luopua (86 artikla). Perustuslakituomioistuimen toimivalta määräytyy 87 §:ssä, joka sisältää erityisesti perustuslakilain tai kansainvälisen sopimuksen vastaisten lakien ja muiden säädösten täydellisen tai osittaisen kumoamisen sekä perustuslakivalituksia koskevien päätösten tekemisen. alueellisia itsehallintoelimiä valtion laitonta puuttumista vastaan.
Korkein tarkastusvirasto on 97 §:n mukaan riippumaton toimielin, joka valvoo valtion omaisuuden taloudellista käyttöä ja valtion talousarvion toteuttamista. Korkeimman tarkastusviraston presidentin ja varapuheenjohtajan nimittää tasavallan presidentti eduskunnan edustajainhuoneen esityksestä.
Tšekin keskuspankki 98 artiklan mukaan on Tšekin tasavallan keskuspankki , joka varmistaa valuutan vakauden. Tšekin keskuspankin toimintaan puuttuminen on sallittua vain lain perusteella.
Artiklan 99 määräysten mukaisesti Tšekin tasavallan alueellinen itsehallintoyksikkö on yhteisö ( tšekki: obce ), ja ylemmän tason alueellinen itsehallintoyksikkö on kray . Alueelliset itsehallintoyksiköt tunnustetaan kansalaisten alueelliseksi yhdistykseksi, joilla on oikeus itsehallintoon (100 artikla). Valtiolla on oikeus puuttua alueellisten itsehallintoyksiköiden toimintaan vain lain suojelemiseksi ja vain lain määräämällä tavalla.
| Tsekin tasavalta aiheissa | |
|---|---|
| |
| Tšekkoslovakia - tärkeimmät sopimukset, sopimukset ja asiakirjat - luomisesta romahdukseen (1915-1992) | |
|---|---|
| Tšekkoslovakian syntyminen ja muodostuminen (1915-1920) |
|
| Tšekkoslovakian hajoaminen , Sudeettien hylkääminen, Ensimmäisen Slovakian tasavallan protektoraatti , Karpaattien Venäjä (1938–1939) |
|
| Tšekkoslovakian uudelleen perustaminen (1943–1948) Tšekkoslovakian julistus, Tšekkoslovakian perustaminen (1960, 1968) |
|
| CSFR :n hajoaminen , CR :n ja SR :n syntyminen (1992) |
|