Cordelin, Alfred

Alfred Cordelin
fin. Alfred Kordelin
Syntymäaika 6. marraskuuta 1868( 1868-11-06 )
Syntymäpaikka Rauma , Suomen suuriruhtinaskunta
Kuolinpäivämäärä 7. marraskuuta 1917 (49-vuotias)( 11.7.1917 )
Kuoleman paikka Mommila , Hausjärvi , Suomen suuriruhtinaskunta
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti yrittäjä , yrittäjä

Alfred Kordelin ( s. Alfred Kordelin ; 6. marraskuuta 1868 Rauma , Suomen suuriruhtinaskunta  - 7. marraskuuta 1917 Mommila , Hausjärvi , Suomen suuriruhtinaskunta ) - suomalainen liikemies ja hyväntekijä .

Elämäkerta

Syntynyt vuonna 1868 Raumalla merimiehen, kauppiaan ja rottamiehen poikana .

Kesällä 1910 41-vuotias Kordelin tapasi nuoren asianajajan Risto Rytin , joka työskenteli asianajajana Raumalla. Liikesuhde on syntynyt. Täydelliseen luottamukseen perustuen heistä kehittyi ajan myötä toverisuhteita ja lopulta ystävyys.

Kordelin omisti Mommilan ja Jokioisten kartanot sekä höyrysahan Reposaaressa Porin rannikolla. Hän investoi myös erittäin varovaisesti kauppaan, laivanrakennukseen ja teollisuuteen. Perhettömänä hän rakensi itselleen kesähuvilan Naantalin keskiaikaisen Kultarannan linnan muotoon (tällä hetkellä rakennus on tasavallan presidentin kesäasunto ). Hän onnistui kuitenkin viettämään siellä vain yhden kesän.

Kuolema

6.11.1917 Kordelin vietti 49-vuotissyntymäpäiviään kartanollaan Mommilassa, jonne saapui edellisenä päivänä 18 vierasta, mukaan lukien Risto Ryti ja hänen vaimonsa Gerda. Samana päivänä saatiin puhelimitse uutinen, että Mommila -rautatieasemalle oli laskeutunut venäläisten bolshevikkimerimiesten joukko . Hätääntynyt Koderlin olettaen, että merimiehet aikoivat kaapata ja ryöstää kartanon, pyysi suojelua Lahden Valkokaartin johtajalta ja sai 6 aseistettua vartijaa.

Seuraavana aamuna, 7. marraskuuta, kartanolle saapui 30 merimiestä suomalaisen käsityöläisen Johan Scottin johdolla (joka kosti itselleen aiemmin karkotetusta tilatyöstä), myös merimiehen muodossa. Vartijat, nähdessään joukkojen välisen eron, piilottivat aseensa. Merimiehet tulivat ensin kartanon johtajan Anton Forsselin taloon, jonka he ryöstivät murtaen kaiken, mitä he eivät voineet ryöstää, ja menivät sitten päätilalle, jonne he pääsivät sisään murtamalla oven. Cordelin kysyi kohteliaasti merimiehiltä, ​​ketä he etsivät, mutta ei saanut vastausta. Sitten hän yhtä kohteliaasti pyysi vieraita istumaan alas ja alkoi soittaa pianoa ja vieraat tanssimaan. Tämä järkytti merimiehet. Cordelin tarjosi vieraille ruokaa, jota oli levitetty runsaasti ruokapöydille, mutta merimiehet kieltäytyivät peläten, että ruoka oli myrkytetty. Tämän jälkeen merimiehet suorittivat etsinnät, murskasivat ja rikkoivat talon kalusteita sekä tuhosivat arvokkaita taideteoksia. Puolenpäivään mennessä merimiehet lähtivät, mutta Johan Scott tarjoutui pidättämään Cordelinin, Forsselin ja vartijat, mikä tapahtui. He laitettiin hevoskärryihin ja vietiin Mommilan asemalle, joka sijaitsee 9 km:n päässä kartanosta; edessä oli auto merimiehillä.

Samaan aikaan, eli puolen päivän aikoihin, Mommilan asemalle saapui 34 aseistautunutta valkokaartilaista Lahdesta (he saapuivat niin myöhään, että heidät pidätettiin Petrogradiin matkalla olevan sotilasjunan takia). Heihin liittyneiden kyarkkolaisten aseistautuneiden kanssa he siirtyivät kartanon suuntaan ja törmäsivät merimiehiin 3 km päässä asemalta. Ammuskelu alkoi. Ensimmäisen pidätetyistä tappoi Forssel, joka yritti paeta. Merimies juoksi sitten vaunuihin, joissa Cordelin oli, ja ampui häntä revolverilla; hän tappoi myös miehistön säteilytyksessä istuneen Jokioisten kartanon johtajan Paul Peterssenin. Muut pidätetyt pakenivat, mutta heistä kaksi (valokuvaaja Berglund ja metsänhoitaja Koivunen) joutuivat ampumisen uhriksi. Ammuskelun uhriksi joutui myös 15-vuotias postipilari Jokela, joka kuoli myöhemmin Helsingin Kirurgisessa sairaalassa. Johan Scott haavoittui ja myös kuoli muutamaa päivää myöhemmin.

Tämä Suomessa suuren resonanssin aiheuttanut tragedia tunnetaan Mommila -kohtauksena ( fin. Mommilan veriteot ) [1] [2] [3] .

Muisti

Kordelinin tekemän testamentin mukaan hänen omaisuudestaan ​​tuli Suomen kielen kulttuurirahaston perusta. Risto Ryti täytti tahtonsa ja loi säätiön. Ensimmäiset yleisen edistyksen ja kulttuurin rahaston, nykyisen Alfred Kordelinin rahaston, stipendit myönnettiin vuonna 1920. Vuonna 2005 taiteen, kirjallisuuden ja yleissivistävän koulutuksen apurahoja ja palkintoja käytettiin 3,2 miljoonaa euroa. [neljä]

Cordelinin murhasta tuli elokuvan juoni. Vuonna 1973 julkaistiin elokuva " Mommila Bloodshed 1917 " ( fin. Mommilan veriteot 1917 ) .

Muistiinpanot

  1. Hurme, Matti: Mommila. Wsoy, 1937.
  2. Kylävaara, Keijo: Vuosi seitsemäntoista. Reportaasi itsenäisen Suomen syntymävuodesta, Helsingin Sanomat, 1967
  3. Mommilan veriteot 1917 | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet . Haettu 10. marraskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 23. lokakuuta 2021.
  4. http://www.kordelin.fi/ Arkistoitu 16. maaliskuuta 2010 Wayback Machine Alfred Kordelin Säätiössä

Linkit