Li (hiukkanen)

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 24. huhtikuuta 2020 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .

Li  (myös lyhenne l ) on venäjän kielen partikkeli . Vastuuvapaus-kysely. Se on luonnehdittu kyselypartikkeliksi (käytetään yleensä kysymyksessä sanan jälkeen, jolla on looginen painoarvo [1] : " Onko sinulla vaatimuksia minua vastaan? " [2] ), sekä liitto-partikkelina [3] . "Onko" sisältyy myös elementtinä monisanaisiin kyselypartikkeleihin, esimerkiksi "eikö se", "eikö se" [2] , joita tyypillisesti tarkastellaan erikseen.

Hiukkasella on usein emotionaalinen väritys, yleensä epäilys , epävarmuus , olettamus . Kysymyslauseet, joissa on partikkeli, ovatko ne siksi väliasemassa kysymyksen ja tunteen ilmaisun välillä [4] . Sitä käytetään myös pehmentämään kategorista [5] .

Etymologia

Vasmer [6] osoittaa vanhan venäläisen li:n (lyhenne "l" viittaa 1300-luvulle). Hän ehdottaa protoslaavilaista partikkelia lei osoittaen Lit. nùli ja latvia. nulei , "nyt, nyt".

Muilla kielillä

Vasmer [6] viittaa hiukkasiin;

Bulgarian kielessä on li-partikkeli, joka on toiminnaltaan samanlainen kuin venäjä, mutta jossa on vahva epäluottamuksen sävy [8] . Unkarissa partikkeli -e [4] esittää venäläisen li:n roolia . Khakassin kielessä vastaavat partikkelit ovat pa/pe, ma/me, ba/be [9] .

Muistiinpanot

  1. ↑ Aleksei Nikitich Stetsenko. Venäjän kielen historiallinen syntaksi. Higher School, 1977, s. 13.
  2. ↑ 1 2 Jiang Wei. Onko hiukkanen toiminnallis-semanttisesti ja tyylillisesti (M. Bulgakovin teosten perusteella) // Filologiset tieteet. Teorian ja käytännön kysymyksiä. Tambov: Diplomi, 2016. Nro 4(58): 3 osassa Osa 2. C. 168-172. ISSN 1997-2911.
  3. ↑ Viktor Ivanovitš Borkovski. Venäjän kielen historiallinen kielioppi. T. 1. Nauka, 1978. S. 136.
  4. ↑ 1 2 K. Fabritz. Onko partikkeli venäläisissä kyselylauseissa ja sen unkarinkielinen vastine, partikkeli -е Arkistoitu 23. marraskuuta 2018 Wayback Machinessa // Dissertationes Slavicae, XIV, Szeged, 1981.  (venäjä)
  5. ↑ Adaeva, Olga Borisovna. Muita tyylielementtejä kielenodaktisessa tieteellisessä tekstissä Arkistokopio 17.7.2014 Wayback Machinessa // Philological Sciences. Teorian ja käytännön kysymykset 1 (2013): 17-21. S. 19.
  6. ↑ 1 2 Li Arkistoitu 12. lokakuuta 2017 Wayback Machinessa // Fasmer Dictionary
  7. ↑ T. A. Kuuntele. Kyselylauseet kolmella slaavilaisella kielellä // Slaavit Etelä-Uralin alueen etnokulttuuritilassa: VIII alueiden välisen tieteellisen ja käytännön konferenssin materiaalit, jotka on omistettu slaavilaisen kirjoittamisen ja kulttuurin päivälle Orenburgin alueella / Orenburgin alueen hallitus, Nauch.-issled. Etelä-Uralin historian ja etnografian instituutti, Orenburgin osavaltion yliopisto. Yliopisto, Filologinen tiedekunta, Orenburgin osavaltion pedagoginen yliopisto. - Orenburg: Yliopisto, 2013. S. 85.
  8. ↑ Kovsh, O. A. Partikkelien toiminta ilmaistaessa epäluottamusta bulgarialaista dialogia kohtaan  (pääsemätön linkki) // Studia Slavica Savariensia. - Szombathely, 2008.   (venäjä)
  9. ↑ V. G. Karpov. Khakassin ja venäjän kielten hiukkasten vertailuominaisuudet // KhSU:n Sayan-Altai turkologian ja itämaisten kielten instituutin vuosikirja. N. F. Katanov. Numero 15 / T. G. Borgoyakovan päätoimituksella. - Abakan: Kustantaja GOU VG10 "Khakass State University. N. F. Katanov”, 2011. ISBN 978-5-7810-0730-1

Kirjallisuus