Mascarene kreoli
Mascarene Creole ( ranskan créole mascarene ) on yleinen nimi ryhmälle idioomeja , jotka ovat yleisiä Mascarene - saarilla , Agalegan saarilla , Chagosilla ja Seychellien saarilla . Puhujia on yhteensä noin 1,3 miljoonaa ihmistä. (arvio, 2009).
Koostumus
Käsite "Mascarene Creole" sisältää 2 ryhmää ranskalais-kreolikielisiä idioomeja , joita joskus pidetään yhtenä kielenä useiden yhteisten elementtien, erityisesti yhden edistymisindikaattorin - apina - läsnäolon perusteella .
Ensimmäinen ryhmä on ns. Reunionin kreoli ( Reyone ; 600 tuhatta), kahdella murteella - kaupunki (lähempänä ranskalaista perustaa) ja maaseutu (joissa vallitsevat elementit länsiafrikkalaisista ja bantukielistä). Réunionin saarella sitä käytetään hallinnollisella alalla. Siinä on latinalainen kirjoitus.
Toiseen ryhmään kuuluu 5 idiomia (puhujien kokonaismäärä on 720 tuhatta ihmistä), jotka on luokiteltu joko itsenäisiksi kieliksi tai yhden kielen adverbeiksi (ns. Mauritius-Seychellit ):
- Mauritius (Mourisien; 604 tuhatta puhujaa) - Mauritiuksen saaren väestön lingua franca , joka muodostui 1700-luvulla Madagaskarista ja Afrikasta tuotujen orjien pidginin perusteella;
- Rodriguessky (40 tuhatta puhujaa) - noin. Rodrigues (Mauritius)
- Agalega (noin 300 kaiutinta) – Agalegasaaret (Mauritius)
- Chagossian kieli - oli yleinen Chagossaarilla 1960-luvulle asti, nyt sitä puhuu 3 tuhatta maahanmuuttajaa Mauritiuksella ja Seychelleillä
- Seychellit (Seselwa; 73 tuhatta puhujaa) - Seychellien virallinen kieli
Historia
Proto-mascarene pidgin muodostui tällä alueella, kun Ranskasta peräisin olevien valkoisten uudisasukkaiden puhe kosketti afrikkalaista, intialaista ja madagaskarilaista alkuperää olevien Madagaskarin uudisasukkaiden ja orjien puhetta [1]
Ranskan näiden saarten siirtomaa alkoi Fort - Dauphinin siirtokunnasta Etelä- Madagaskarissa vuonna 1642 [2] ja Réunionista, joka on ollut jatkuvasti asuttu vuodesta 1665 lähtien. Sitten pidgin levisi Mauritiukselle ja sieltä ja Réunionista Rodriguesiin ja Seychelleille [3] . Alueiden saaristoluonteesta johtuen kunkin saaren pidgin alkoi erottua muista. Myöhemmin, kun kaikki saaret Reunionia lukuun ottamatta siirtyivät Ison-Britannian kruunun hallitukseen vuonna 1810, jäljellä olevat lajikkeet toisaalta lähestyivät toisiaan ja toisaalta siirtyivät pois Reunion-versiosta. Tämän seurauksena yksittäisten vaihtoehtojen keskinäinen ymmärtäminen on vaikeutunut.
Typologisten erojen vuoksi on esitetty hypoteesi Réunionin ja muiden saarten kreolikielten erilaisesta alkuperästä [4] . Myöhemmin kuitenkin osoitettiin, että nämä erot voidaan ymmärtää eri tavoin, eivätkä ne liity kreolien alkuperään [5] .
Yleiset ominaisuudet
Mascarene Creolen eri lajikkeilla on joitain yhteisiä kieliopillisia piirteitä ääntämiseroista huolimatta:
- sanan "gagner" [gaɲe] käyttö sanan "olla" merkityksessä
- monikko välittyy päällekkäisyydellä
- sanan "fin" käyttö osoittamaan mennyttä aikaa.
Esimerkiksi mauritialainen li fin gayh ja Reunion li té fine gagne , mikä tarkoittaa "hänellä oli se" ( ranska il l'a eu ).
Vertailu naapurisaarten kreoliin liittyviin kieliin:
| Ranskan kieli | Mauritiuksen kreoli _ |
Rodrigues Creole_ _ | Seychellien kreoli _ |
Réunionin kreoli _ | Käännös |
|---|---|---|---|---|---|
| Peuples créoles du monde entier, donns-nous la main. | Tou dimoune ki koz langaz kreol anou mars ansam. | Tou kreol lor la ter, anou marye pyke. | Tou pep Kreol ja lemonn, annou atrap lanmen. | Anou pèp kréol dan lo Monn antyé anon mèt ansanm. | Kaikki maailman kreolit, liittykää käsiin ("yhdistykää"). |
| Nous sommes créoles, et donc nous parlons créole. | Nou finn ne kreol, alor nou noz kreol. | Nou kreol, nou koz nou lang. | Nou Kreol, alor nou koz Kreol. | Nou le kreol, nou koz kreol. | Olemme kreoleja ja siksi puhumme kreolia. |
| Le créole est la puissante langue de notre patrie car il est parlé par tout le monde. | Langaz kreol pli gran patrimwann nou pei parski tou dimounn koz li. | Kreol li enn gran lang kot nou parski tou dimoune kose li. | Kreol i lalang pli pwisan nou patri akoz tou dimoun i koz li. | Lo kreol lé la lang lo pli gabyé nout nasyon parské tout domoun i koz ali. | Kreoli on maassamme vaikutusvaltainen kieli, koska kaikki puhuvat sitä. |
Katso myös
Muistiinpanot
- ↑ Chaudenson 1974, Wittmann 1972.
- ↑ Wittmann 1972, s. 72; 1995, s. 285.
- ↑ Chaudenson 1974, osa 1, s. XXX.
- ↑ Baker & Corne 1982.
- ↑ Wittmann & Fournier (1979).
Kirjallisuus
- Chaudenson, Robert (1974). Lexique du parler créole de la Réunion . Paris: Mestari, tomes I-II.
- Baker, Philip & Chris Corne (1982). Isle de France kreoli: Suhteet ja alkuperä . Ann Arbor: Karoma.
- Faine, Jules (1939). Le créole dans l'univers: etudes comparatives des parlers français-créoles. Osa I: le mauricien . Port-au-Prince: Imprimerie de l'État.
- Parkvall, Mikael (2000). Afrikan ulkopuolella: Afrikan vaikutteita Atlantin kreoleissa . Lontoo: Battlebridge. [yksi]
- Wittmann, Henri (1972). Les parlers créoles des Mascareignes: une orientation . Trois-Rivières: Travaux linguistiques de l'Université du Québec à Trois-Rivières 1. (3e version revüü).
- Wittmann, Henri (1995). "Grammaire comparée des variétés coloniales du français populaire de Paris du 17e siècle et origines du français québécois." Le français des Amériques , toim. Robert Fournier ja Henri Wittmann, 281-334. Trois-Rivieres: Presses universitaires de Trois-Rivieres. [2]
- Wittmann, Henri (2001). "Leksinen diffuusio ja kreoliranskan glottogenetiikka." CreoList-keskustelu, osat I-VI, liitteet 1-9. Linguist List, Eastern Michigan University ja Wayne State University. [3]
- Wittmann, Henri & Robert Fournier (1987). "Interpretation diachronique de la morphologie verbale du créole reunionnais." Revue québécoise de linguistique theorique et appliquée 6:2.137-50. [4] (linkki ei saatavilla)
 Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|---|