| Nikolai Petrovitš Matsokin | |
|---|---|
| Syntymäaika | 10. joulukuuta ( 23. joulukuuta ) 1886 |
| Syntymäpaikka | Kiova |
| Kuolinpäivämäärä | 8. lokakuuta 1937 (50-vuotiaana) |
| Kuoleman paikka | Uusi Donskoyn hautausmaa , Moskova , |
| Maa |
Venäjän valtakunta → Neuvostoliitto |
| Tieteellinen ala | Itämaiset opinnot |
| Työpaikka | |
| Akateeminen titteli | Professori |
| Tunnetaan | kielitieteilijä, Kiinan ja Japanin kansojen etnografian ja mytologian tutkija |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Matsokin, Nikolai Petrovitš ( 10. (23.) joulukuuta 1886, Kiova, Venäjän valtakunta - 8. lokakuuta 1937, Moskova, Neuvostoliitto) - Venäjän ja Neuvostoliiton sinologi ja japanologi . Professori State Far Eastern Universityssä ja useissa muissa Moskovan yliopistoissa. Hänellä on yli sata itämaista tieteellistä artikkelia - oppikirjoja, artikkeleita ja katsauksia [1] . Hänen tieteellisiä kiinnostuksen kohteitaan olivat: kielitiede , etnografia , taloustiede , mytologia ja Kiinan ja Japanin historia [2] . Hän oli yksi ensimmäisistä, joka yritti soveltaa teoreettisen kielitieteen menetelmiä japanin kieleen [3] .
Vuoden 1924 lopusta lokakuuhun 1927 hän oli Neuvostoliiton Harbinin pääkonsulaatin työntekijä [2] .
Työskennellessään OGPU:n ulkoministeriössä (1924-1934) hän osallistui asiakirjojen kääntämiseen kiinan ja japanin kielestä sekä Japanin ulkopolitiikan , sosiologian , talouden ja sotilaallisen potentiaalin analysoinnista [4] .
Pidätetty 26. heinäkuuta 1937 syytettynä vakoilusta Japanin hyväksi. Ammuttiin 8. lokakuuta 1937. Hänet haudattiin Donskoyn hautausmaalle Moskovaan.
Hänet kuntoutettiin postuumisti 18. toukokuuta 1992 Venäjän federaation syyttäjänviraston päätöksellä [5] .
Nikolai Petrovitš Matsokin syntyi 10. joulukuuta 1886 Kiovassa. Hänen isänsä, venerologi [6] , Pjotr Grigorjevitš Matsokin (1859 - n. 1917) palveli sotilaslääkärinä, hänellä oli oikeusneuvonantajan arvo, ja hänen palkintojensa joukossa oli kreivi D. A. Tolstoin kultamitali tieteellisestä työstä "Mestizos" Transbaikalia" [7 ] [Com. 1] .
Vladivostokin lukion valmistumistodistuksen mukaan Nikolai Matsokin tuli vuonna 1905 Kharkovin yliopistoon luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Pian hänet siirrettiin fysiikan ja matematiikan tiedekunnan luonnonosastolle ja vuotta myöhemmin oikeustieteelliseen tiedekuntaan [6] .
Vuonna 1907 Nikolai Matsokin jätti opintonsa Harkovin yliopistossa ja lähti Ranskaan Dijoniin opiskelemaan ranskaa yksityisesti [7] .
Vuoden 1908 alussa Nikolai ja hänen ensimmäinen vaimonsa Anastasia (1889-1966) saivat Poltavassa pojan - Grigory Matsokin (1908-1939) [kom. 2] .
Myöhemmin, vuonna 1908, Nikolai Matsokin lähtee opiskelemaan Vladivostokissa Itämaiseen instituuttiin , jossa hän opiskelee japani-kiina-luokkaa ja opiskelee myös tiibetin kieltä. Hänen opettajiaan ovat tunnetut orientalistit E. G. Spalvin ja N. V. Kuener [8] . Hän valmistui instituutista vuonna 1912, mutta epävakaiden suhteiden vuoksi professuuriin hän saa diplomin vasta neljä vuotta myöhemmin. Valmistuttuaan Oriental Institutesta hän siirtyy töihin Itä-Kiinan rautatien toimistoon (CER) Harbiniin japanin kielen kääntäjäksi [9] [6] .
Olla vahva on ihmisen ainoa velvollisuus.
Ole vahva - se on sanottava kaikille, jotka tulevat maailmaan.
Vuosina 1910-1911. Nikolai Matsokin vieraili Japanissa parantaakseen japanin kieltä [Com. 3] . Vuonna 1916 hänelle myönnettiin Japanin ritarikunta osallistumisesta venäläis-japanilaiseen konferenssiin Tokiossa ja Soulissa tulkina [10] .
Vuonna 1917 Nikolai Matsokin nimitettiin apulaispäätoimittajaksi Yuan-dun-bao-sanomalehdelle, joka on Harbinissa kiinaksi ilmestyvä rautatieurut. Hän osallistuu myös Venäjän orientalistien yhdistyksen Harbin-lehteen "Bulletin of Asia" [10] . Vuonna 1919 hänet erotettiin, koska hän kritisoi CER:n rahoituspolitiikkaa Novaja Zhizn -sanomalehdessä [9] .
Irtisanomisen jälkeen hän jättää Harbinin ja saa työpaikan japanin kielen lehtorina Irkutskin yliopistossa . Kesällä 1920 hän opetti itämaisten kielten luokkia (syyskuusta 1920 lähtien - tiedekunta). Samaan aikaan kuuluisa tšekkiläinen kirjailija Jaroslav Hasek [10] osallistui japanin kielen kursseille .
Vuoden 1920 lopulla Nikolai Matsokin lähti Vladivostokiin, missä professori E. G. Spalvin suositteli rakastettuaan opiskelijaansa apulaisprofessoriksi Kaukoidän etnografian ja maantieteen laitokselle valtionduumassa (entinen itämainen instituutti). Pian hän arvostelee "reaktionaarisia ja monarkistisia professoreita", joihin hänellä ei ollut suhdetta edes opintojensa aikana. Tämän seurauksena Matsokin erotettiin, vaikka hänen annettiin professori Spalvinin pyynnöstä luennoida samassa yliopistossa [9] .
Vuosina 1922–1923 Nikolai Matsokin toimi Far Eastern Telegraph Agency DALTAn (nykyisin TASS ) osaston apulaisjohtajana Jokohamassa , Japanissa. Elokuussa 1923 hänet palautettiin töihin valtionduumaan, melkein kolme vuotta irtisanomisen jälkeen, mutta hän ei koskaan aloittanut työskentelyä. Vuodesta 1924 lokakuuhun 1927 hän työskenteli ensin kääntäjänä ja sitten lohikäärmeenä Neuvostoliiton pääkonsulaatissa Harbinissa. Vuosina 1928-1930. työskentelee jälleen valtionduumassa, jossa hänestä tulee freelance-professori japanin kielen laitoksella, ja duuman purkamisen jälkeen helmikuussa 1930 [Kom. 4] , muuttaa Moskovaan ja opettaa japania Moskovan itämaisen tutkimuksen instituutissa [11] ja muissa Moskovan yliopistoissa [12] .
Heinäkuussa 1931 hänen vaimonsa ystävä Lyutgarda Pashkovskaya pysähtyi Matsokinin asuntoon, ja hän tuli välittömästi NKVD :n tietoon, koska he olivat usein yhteydessä Japanin suurlähetystön työntekijöihin, jotka joskus alkoivat vierailla professorin asunnossa. Tämän seurauksena Nikolai Matsokin pidätettiin syytettynä vakoilusta Japanin hyväksi syyskuussa 1931. Etsinnän aikana hänestä löydettiin 850 dollaria ja Browning-revolveri. Ja vaikka todisteita japanilaisten työstä ei löytynyt, professori Matsokin tuomittiin kymmeneksi vuodeksi ITL :ään , mutta vapautettiin ehdonalaiseen 19. maaliskuuta 1934 [13] [14] .
Todennäköisesti tähän mennessä hänestä on maininta N. E. Semper-Sokolovan muistelmissa , joka otti japanin oppitunteja Matsokinilta [15] [16] :
Opettajani… oli Kaukoidän professori Nikolai Petrovitš Matsokin, useiden Aasian etnografiaa koskevien kirjojen ja artikkeleiden kirjoittaja. Myös pitkä, mutta paksu noin 45-vuotias mies. Ajeltu, rennosti pukeutunut jonkinlaiseen jerseyyn; seurallinen, energinen. Hän asui maakunnallisella, kokonaan puisella Samara Lane -kadulla , TsDKA-puiston takana ... Erään talon pohjakerroksessa, tilavassa, lähes kalustamattomassa, mutta täynnä kirjoja huoneessa, Matsokin ja hänen vaimonsa asuivat yhdessä - Ernestine Coffroy, a. Ranskalainen, kaunis brunette, joka sai koulutuksen Sorbonnessa ...
Rikosasiasta tiedetään, että Moskovan voimalaitoksen kirjastonhoitajana työskennellyt Sentoren Andre Petrovna oli myöhemmin Matsokinin vaimo [17] .
Nikolai Petrovitš Matsokin pidätettiin toisen kerran 26. heinäkuuta 1937 " suuren terrorin " aikana. Noin kuusi kuukautta ennen sitä, tammikuussa 1937, Nikolai Ježovista tuli valtion turvallisuuden kenraalikomissaari , ja " kansan vihollisten " pidätykset heidän tasosta riippumatta alkavat kaikissa organisaatioissa. Ja Kiinan ja Japanin sodan alkamisen jälkeen 7. heinäkuuta 1937 orientalistien pidätysaalto kasvoi merkittävästi [18] . Kuten tiedetään, toimintamääräys nro 00593 [19] , joka merkitsi CER:n (Kharbintsyn) entisten työntekijöiden joukkotuhojen alkamista, annettiin 20. syyskuuta 1937.
Tällä kertaa Matsokinia syytettiin jälleen vakoilusta Japanin hyväksi, ja Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotilaskollegio tuomitsi hänet kuolemanrangaistukseen 8. lokakuuta 1937. Asiaa käsiteltiin erityisjärjestyksessä. Syyttäjänä toimi Neuvostoliiton syyttäjä Vyshinsky , ja prosessia johti Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotilaskolleegiumin puheenjohtaja Ulrich . Tuomio pantiin täytäntöön samana päivänä [20] [21] .
Kuntoutuskomissio päätti 12. toukokuuta 1992, että Nikolai Petrovitš Matsokin tuomittiin perusteettomasti [22] , ja 18. toukokuuta 1992 Venäjän federaation syyttäjänviraston päätöksellä hänet kuntoutettiin [5] .
Täydellisimmän ja yksityiskohtaisimman arvion N.P. Matsokinin tieteellisestä toiminnasta antoi Osakan yliopiston professori A.S.
Työskentelee etnografian ja antropologian parissa
Nikolai Matsokinin ensimmäiset teokset julkaistiin hänen opiskelunsa aikana Oriental Institutessa (1908-1912).
Kahden viimeisimmän teoksen perusteella Nikolai Matsokin toteaa, että "Kaukoidän kolmella pääkansalla" - kiinalaisilla, korealaisilla ja japanilaisilla - oli evoluution aikana "äitiperäiseen syntyperään perustuva järjestelmä" [24] .
Mytologia
Yksi Nikolai Matsokinin kuuluisimmista teoksista on "Japanilainen myytti auringonjumalattar Amaterasun siirtämisestä taivaalliseen luolaan ja aurinkotaikaan". Tämä teos julkaistiin vuonna 1921 valtionduuman itämaisen tiedekunnan Izvestiassa. Tämän myytin analyysin perusteella N. P. Matsokin vetää leksikaalisia yhtäläisyyksiä melanesian murteen kanssa sekä yhtäläisyyksiä japanin, mongolian ja turkin kielten välillä. Professori A. S. Dybovskin mukaan Nikolai Matsokinia voidaan hyvin pitää E. D. Polivanovin edeltäjänä, kun hän muotoili hypoteesin malaijo-polynesialaisesta substraatista japanin kielen alkuperästä [25] .
Työskentelee kielitieteen ja opetusvälineiden parissa
Kirja antaa kriittisen kuvauksen japanin verbin tutkimuksen historiasta ulkomaisten ja kotimaisten japanologien töissä, ottaa huomioon japanilaisten kielitieteilijöiden mielipiteen ja esitteli myös oman versionsa synkronisesta kuvauksesta japanin morfologiasta. verbi nykymuodossa [26] .
Ulkomaisen lehdistön käännökset ja arvostelut
Yhteensä N.P. Matsokin julkaisi noin 20 ranskasta, japanista, kiinasta ja englannista käännettyä teosta, joista monet tehtiin hänen opiskeluvuosinaan. Nämä ovat pääasiassa taloustieteen, etnografian ja sosiologian käännöksiä. Työnsä aikana Harbinissa (1912-1918) ja (1923-1927) hän osallistui aktiivisesti Japanin lehdistössä julkaistujen julkaisujen, japanilaisten poliitikkojen, tutkijoiden ja tarkkailijoiden lausuntojen analysointiin. Hän kirjoittaa useita katsausartikkeleita [27] :
Arvostelut
Yhteensä N.P. Matsokin kirjoitti yli 30 arviota itämaista, mikä osoittaa hänen korkeaa pätevyyttään tällä alalla. Mutta jotkut hänen viimeisistä arvosteluistaan, jotka koskevat vuotta 1935, ovat erittäin politisoituja eivätkä aina oikeutettua kritiikkiä monia neuvostoorientalisteja kohtaan. Todennäköisesti useiden vuosien NKVD:ssä vangitsemisen jälkeen itsensä säilyttämisen tunne saa hänet ottamaan konformistisen kannan suhteessa Neuvostoliittoon [23] . Kuten professori S. I. Kuznetsov kirjoittaa: "On melko todennäköistä, että NKVD käytti Matsokinia vastoin tahtoaan käynnistääkseen laajamittaisia sorrotoimia Neuvostoliiton japanilaista koulukuntaa vastaan, erityisesti sen Kaukoidän osaa vastaan." N. P. Matsokinin arvostelu P. A. Gushchon ja G. S. Gorbshteinin Japanin kielen oppikirjasta kumosi 37 Neuvostoliiton orientalistia. Katsauksessa oppikirjaa luonnehdittiin "terminologisen roskan kokoelmaksi, ja tekijöitä syytettiin japanilaisen nationalismin läpiviennistä, osallisuudesta brittiläiseen imperialismiin ja feodalismin istuttamisesta neuvostotieteeseen" [10] .
Valitettavasti Matsokinin, INO OGPU:n työntekijän, henkilökansio on edelleen salainen, mutta hänen rikosasiansa materiaalista tiedetään, että hän palveli OGPU:n residenssissä toisen Harbinin oleskelunsa aikana (1923-1927) [ 28] [29 ] . Tänä aikana, todennäköisesti vuoden 1924 tienoilla, Nikolai Matsokin tapasi vanhan tuttavansa Vladivostokissa, entisen Valkokaartin vastatiedustelupalvelun everstiluutnantin ja sitten Harbinin Neuvostoliiton konsulaatin tulkin - Vasily Krylovin, joka tarjosi Matsokinille työtä konsulaatissa. . Sen jälkeen Nikolai Matsokinista tulee INO OGPU:n residenssin työntekijä [30] .
INO OGPU:n palveluksessa Nikolai Matsokin yhdistää tieteelliset kiinnostuksensa älykkyyteen ja analyyttiseen työhön. Hänen huomionsa on keskittynyt Japanin sisä- ja ulkopolitiikan kaikkien näkökohtien, sen sotilaallisen ja taloudellisen potentiaalin ja sotilaallisen doktriinin tutkimiseen. Analysoi jatkuvasti ulkomaisia taloustieteen, politiikan ja sosiologian sanoma- ja aikakauslehtiä, jotka ovat toimineet hänelle arvokkaana toiminnallisen tiedon lähteenä. Japanilaisten kirjailijoiden julkaisut ja Japanissa tapahtuvat tapahtumat eivät jää ilman hänen huomiotaan. Häntä kiinnostaa, miten japanilaiset suhtautuvat Kiinan karjatalouden ongelmiin ja millaisia näkemyksiä ruokaongelman ratkaisemiseksi japanilaiset näkevät Primoryen riisinviljelyn kehityksestä.
Siten professori A. S. Dybovskin mukaan Nikolai Matsokinin tieteellinen pätevyys saattoi vaikuttaa Neuvostoliiton Kaukoidän politiikkaan [31] . Nikolai Matsokin itse kirjoittaa tästä valituksessaan vankilasta: "... Kukaan INO:n tovereista ei kiellä, että vilpittömällä ja rehellisellä työlläni oli suuri merkitys oikean linjan omaksumiselle Neuvostoliiton Kaukoidän politiikassa. ..." [28] .
Elokuun 1927 tienoilla Nikolai Matsokin muutti Vladivostokiin. Kuten hän kirjoittaa teoksessaan "Kuka sinä olet, toveri "professori"?" kotimaisten erikoispalveluiden historioitsija A. M. Buyakov, noin vuoden 1927 jälkipuoliskolla, Vladivostokissa järjestettiin INO OGPU:n Kaukoidän sektori, jonka yksi agenteista salanimellä "Professori" oli pätevä kääntäjä, merkittävä kielitieteilijä ja tunnettu japanilainen. "Professori" työskenteli virallisesti apulaisprofessorina Far Eastern State Universityn itäisessä tiedekunnassa. Tämä tekee mahdolliseksi olettaa, että kyse voi olla vain yhdestä henkilöstä - Nikolai Petrovitš Matsokinista [32] .
Tietoja INO OGPU:n Kaukoidän sektorin likvidaatiosta ei löytynyt, mutta tiedetään, että INO:ssa palvellessaan Nikolai Matsokin siirrettiin elokuussa 1930 saman osaston keskustoimistoon Moskovaan. jo lokakuussa 1930 hänestä tuli japanin kielen professori Moskovan itämaisen tutkimuksen instituutissa [33] [34] .
19. tammikuuta 1932 Nikolai Matsokin tuomittiin kymmeneksi vuodeksi työleirille, mutta itse asiassa hän suoritti tuomiotaan NKVD:n sisävankilassa Lubjankassa . Koko tämän ajan hän jatkoi tulkin tehtävien suorittamista INO OGPU:ssa ja sai palkkaa. Vuoden 1934 alussa hänet vapautettiin ehdonalaiseen, ja 1. marraskuuta 1934 "näön heikkenemisen vuoksi", palveltuaan noin kymmenen vuotta tiedustelupalvelussa, professori Matsokin erotettiin virallisesti viranomaisista [33] .
Kirjoittaja-historioitsija A. E. Kulanovin mukaan Nikolai Matsokin olisi voinut olla mukana tulkittaessa ja analysoimassa satoja arvokkaita japanilaisia ja kiinalaisia salaisia asiakirjoja, jotka Neuvostoliiton tiedusteluviranomaiset ovat saaneet. Yksi näistä voisi olla paljon myöhemmin julkaistu "Tanaka Memorandum", jonka väitetään laatineen Japanin pääministeri Tanaka Giichin ja jonka hän esitteli keisari Hirohitolle vuonna 1927. Vaikka nykyään historioitsijat ovat vakuuttavasti osoittaneet, että Neuvostoliiton tiedustelupalvelu osti taitavasti valmistetun asiakirjan samanaikaisesti Harbinissa ja Soulissa [35] suurella rahalla , on epäsuoraa näyttöä siitä, että Matsokin suostui vahvistamaan tämän "muistion" aitouden. . Vahvistuksena Matsokinin osallistumisesta tämän tason asiakirjojen analysointiin voi olla myös se, että ennen lähtöään Harbinista samassa 1927 Nikolai Matsokinille myönnettiin KGB:n korkein elin - OGPU Collegium - kultakellolla, joka oli palkinto. ei myönnetty edes niille, jotka työskentelivät "rinnakkaisena" Sorgen departementin kanssa [4] [34] .
Toisen pidätyksensä jälkeen 26. heinäkuuta 1937 tutkijat olivat erityisen kiinnostuneita siitä, mitä tietoa Matsokin saattoi välittää japanilaisille työskennellessään tulkina Harbinin asemalla. A. E. Kulanovin mukaan japanilaisille itselleen yllätyksenä tullut asiakirja olisi voinut herättää suurimman kiinnostuksen. Puhumme jälleen "Tanakan muistiosta". Ehkä siksi Matsokinin tapauksesta tuli kansallisesti tärkeä asia, ja Neuvostoliiton asevoimien sotilaskollegio käsitteli sitä erityisjärjestyksessä [20] [36] .