Japanin armeijan ministeriö

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 31. joulukuuta 2019 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 3 muokkausta .

Imperiumin Japanin maavoimien ministeriö
Japanilainen 陸軍省 Rikugunsho
Imperiumin Japanin maavoimien ministeriön ja kenraaliesikunnan rakennus
Japanin keisarillisten maajoukkojen lippu
yleistä tietoa
Maa	Keisarillinen Japani
Toimivalta	Japani
luomispäivämäärä	1872
Edeltäjä	Sotilasministeriö 1868-72
Kumoamisen päivämäärä	1945
Korvattu kanssa	1. demobilisaatioosasto [d]
Hallinto
alisteinen	Maavoimien ministeri
emovirasto	Keisarillinen päämaja
ministeri (1872)	T. Ooyama
ministeri (1945)	S. Shimomura
Laite
Päämaja	Tokio , Shinjuku-ku , Ichigaya , Hommura-cho
Alisteiset elimet	Pääosastot: Ilmailun panssaroidun aseistuksen tuotannon tutkimuslaitos Aseistuksen tutkimuslaitos Sotilaallinen rakentaminen Sotilaatehtaat Sotilaalliset kuljetukset Ammukset Laivaus Polttoaine ja voiteluaineet Ratsuväen varusteet Siviililahjoitukset Osasto: Ratsuväki Hallintohenkilöstön logistiikka Talouslääkäripalvelut Lakiasiat
avainasiakirja	Maavoimaministeriön asetus
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Imperiumin Japanin maavoimien ministeriö (陸軍省) Rikugunsho ) [1] -Japanin keisarillisensotilaspolitiikanjamaavoimienvaltionhallinnontoimeenpanoviranomainen vuosina 1872-1945.

Historia

Maavoimien ja laivaston ministeriöt muodostettiin osaksi keisarillisen Japanin ministerikabinettia armeijaministeriön jakamisen seurauksena vuonna 1872. Ministerikabinetti muotoili vuonna 1873 vaatimukset Japanin rakenteen ja toiminnan osalta. uusi ministeriö, joka astui voimaan seuraavan vuoden keväällä.

Rakenne

1900-luvulle asti

1870-luku

House of State Councilin maavoimien ministeriö (1873)
Ministeri (卿) Senior/ Junior Assistant (大輔/少輔)	Sihteeristö (卿官房) Senior/ Junior (大 丞 /少丞)	Säätimet (局): 1. (第一局) 2. (第二局) 3. (第三局) 4. (第四局) 5. (第五局) 6. (第六局)

Maavoimien hallituskoneiston päällikkönä oli maavoimien ministeri apulais- ja apulaisministerikoneistolla sekä ministeriön sihteeristöllä. Vuoden 1873 rakenteen mukaan ministeriöön kuului:

• Ministeri
• Sihteeristö
• Säätimet:

• 1. (salainen)
• 2. (hallinnollinen)
• 3. (tykistö)
• 4. (tekniikka)
• 5. (taloudellinen)
• 6. (toiminnallinen)

Rakenneluonnoksessa määrättiin 7. (pohjoinen) osasto , jonka piti edustaa maavoimien komentoa noin. Hokkaido , projekti ei kuitenkaan koskaan toteutunut.

Vuonna 1878 ministeriön operatiivisen osaston yhteyteen muodostettiin itsenäinen maavoimien kenraalin esikunta , joka oli suoraan keisarin alaisuudessa ylipäällikkönä ja joka suorittaa operatiivista suunnittelua maavoimien taistelukäyttöä varten. .

1880-luku

House of State Councilin maavoimien ministeriö (1885)
Ministeri (卿) Senior/ Junior Assistant (大輔/少輔)	Sihteeristö (卿官房) Senior/ Junior (大 丞 /少丞)	Säätimet (局): hallinnollinen (総務局) kehykset (人員局) tykistö (砲兵局) Insinöörijoukot (工兵局) rahoituspalvelut (会計局) Kuljetuspalvelu (輜重局)

Vuonna 1879 hallitus tarkisti ministeriön rakennetta ja sääntöjä. Se järjesti viisi toiminnallista osastoa: hallinto-, henkilöstö-, tykistö-, insinöörijoukot ja talousosasto. Vuonna 1885 perustettiin lisäksi kuljetusosasto.

1886

Vuonna 1886 hallituksen uudistuksen ja ministerikabinetin muodostamisen yhteydessä ministeriötä alkoi johtaa ministeri, jolla oli henkilökohtainen toimisto, ja siihen lisättiin maavoimien lääketieteellisen palvelun osasto .

Vuonna 1888 perustettiin lakiosasto, ja vuonna 1890 sotilasosastojen hallinto- ja hallintoosastot yhdistettiin yhdeksi sotilasosastoksi.

Kabinetti Maavoimien ministeriö (1888)
Ministeri (大臣)	Toimisto (大臣官房)	Hallinto (局) hallinnollinen (総務局) laillinen (法官部) ratsuväki (騎兵局) tykistö (砲兵局) Insinöörijoukot (工兵局) rahoituspalvelut (会計局) lääketieteelliset palvelut (医務局)

Vuoteen 1945 asti

1900-luku

Toukokuussa 1900 toteutettiin toinen uudistus: sotilaat, joiden arvo oli vähintään kenraaliluutnantti, saivat oikeuden tulla ministeriön johtajiksi, ja siviilit eivät saaneet olla korkeammissa tehtävissä.

Kabinetin maavoimien ministeriö (1900)
Ministeri (大臣)	Toimisto (大臣官房)	Hallinto (局) hallinnollinen (総務局) armeija (軍務局) laillinen (法官部) kehykset (人事局) rahoituspalvelut (経理局) lääketieteelliset palvelut (医務局)

Ennen toista maailmansotaa

Vuodesta 1913 lähtien siviileillä oli oikeus johtotehtäviin, mutta vuodesta 1936 lähtien armeija sai jälleen monopolin näihin tehtäviin. Ministeri ja ministeriön kollegio muodostettiin yksinomaan Japanin keisarillisen armeijan upseereista , mikä auttoi vahvistamaan armeijan vaikutusvaltaa maan johtoon. Ministeriön sotilasosaston päälliköt, jotka osallistuivat maavoimien heimojen väliseen koordinointiin, osallistuivat aktiivisesti hallituksen päätösten hyväksymiseen . Vuoteen 1930 asti ministeriön pysyvien osastojen rakenteeseen lisättiin myös ase- ja takaosastot.

Sotaministeriö

Kabinetti Maavoimien ministeriö (1942)
Ministeri (大臣)	Toimisto (大臣官房)	Hallinto (局) hallinnollinen (総務局) armeija (軍務局) laillinen (法官部) kurinpidollinen (兵務局) aseet (兵器局) kotirintama (整備局) kehykset (人事局) rahoituspalvelut (経理局) lääketieteelliset palvelut (医務局)

Keväällä 1945, toisen maailmansodan tappion aattona, ministeriön sotilasosasto yhdistettiin kenraaliesikunnan 4. osastoon ratkaisevan taistelun järjestämiseksi suunnitellun metropolin puolustamiseksi maalla.

Maavoimien ministeriön selvitystila

Imperiumin Japanin maavoimien ministeriö hajotettiin syksyllä 1945 antautumisasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen. Maavoimien demobilisointityöt uskottiin ministeriön entisistä työntekijöistä vasta perustetulle demobilisaatioosastolle nro 1.

Maavoimien ministerit

Ei.	Insignia _	Leuka	Nimi	Muotokuva	Asennossa
Meijin aikakausi (1868-1912) Keisari Meijin alaisuudessa maavoimien ministerit
House of State Councilin jäseniä
yksi		Marsalkka	A. Yamagata		1873-78
2		Marsalkka- amiraali	Ts. Saigo		1878-80
neljä		Marsalkka	I. Oyama		1880-85
Kabinetin ministerit
5		Marsalkka	I. Oyama		1885-91
6		Kenraaliluutnantti _	T. Takashima		1891-92
7		Marsalkka	I. Oyama		1892-96
kahdeksan		Marsalkka- amiraali	Ts. Saigo		1896-96
9		Marsalkka	I. Oyama		1896
kymmenen		Kenraaliluutnantti _	T. Takashima		1891-92
yksitoista		armeijan kenraali	T. Katsura		1898-1900
12		armeijan kenraali	G. Kodama		1900-02
13		Marsalkka	M. Terauti		1902-11
neljätoista		Kenraaliluutnantti _	S. Ishimoto		1911-12
viisitoista		Marsalkka	Y. Uehara		1912
Taishō-aika (1912-1925) Keisari Taishōn johtamat maavoimien ministerit
16		Kenraaliluutnantti _	Ja Kigoshi		1912-13
17		Kenraaliluutnantti _	Y. Kusunose		1913-14
kahdeksantoista		Kenraaliluutnantti _	I. Okei		1914-16
19		Kenraaliluutnantti _	K. Oshima		1916-18
kaksikymmentä		armeijan kenraali	G. Tanaka		1918-21
21		armeijan kenraali	H. Yamanashi		1921-23
22		armeijan kenraali	G. Tanaka		1923-23
Showa -aika (1926-1945) Showan keisarin alaisuudessa toimivat maavoimien ministerit
23		armeijan kenraali	K. Ugaki		1923-27
24		armeijan kenraali	Y. Shirakawa		1927-29
25		armeijan kenraali	K. Ugaki		1929-31
26		armeijan kenraali	D. Minami		1931
27		armeijan kenraali	S. Araki		1931-34
28		armeijan kenraali	S. Hayashi		1934-35
29		armeijan kenraali	Y. Kawashima		1935-36
kolmekymmentä		Marsalkka	H. Terauti		1936-37
31		armeijan kenraali	K. Nakamura		1937
32		Marsalkka	H. Sugiyama		1937-38
33		armeijan kenraali	S. Itagaki		1938-39
34		Marsalkka	S. Khata		1939-40
35		armeijan kenraali	H. Tojo		1940-44
36		Marsalkka	H. Sugiyama		1944-45
37.		armeijan kenraali	K. Anami		1945
38		armeijan kenraali	Naruhiko
39		armeijan kenraali	S. Shimomura

Muistiinpanot

1. ↑ Maavoimien ministeriö

Katso myös

• Japanin keisarillinen armeija
• Japanin keisarillisen armeijan kenraali
• Merivoimien ministeriö (Japani)

Lähteet ja kirjallisuus

•  (japani)陸軍省沿革史 / 陸軍省[編]; [本編], 附表. - 陸軍省, 1905.
•  (japani)講和資料 / [陸軍省編]; 第1編, 第2編. - 陸軍省, 1928.
•  (jap. ) - 陸軍省, 1929.
•  (Japani)陸海軍省年報 / 東京: 日本図書センター , 1989.
• Japanin armeijan ministeriö // Nipponika Encyclopedia  : [ jap. ]  = 日本大百科全書 :全26冊巻. - 2 版. - 東京 :小学館, 1994-1997年.

Linkit

•  (Japani) Japanin armeijan ministeriön rakenne

Japanin keisarillinen armeija toisessa maailmansodassa

Ohjaus Keisarillinen päämaja Korkein sotaneuvosto Armeijan ministeriö Yleinen pohja Taistelukoulutuksen päätarkastusvirasto Yleinen puolustusjohto Itäinen armeija läntisen armeijan Keski-armeija pohjoinen armeija Korean armeija Taiwanin armeija Puolustusrakenteet 1945 Ensimmäinen komento Toinen komento Armeijan ryhmät Kwantung Keskikiinalainen Kiinalainen Etelä Etuosat yksi 2 3 neljä 5 6 7 kahdeksan 9 kymmenen yksitoista 12 13 neljätoista viisitoista 16 17 kahdeksantoista burmalainen pohjoiskiinalainen Keskikiinalainen eteläkiinalainen armeijoita yksi 2 3 neljä 5 6 kymmenen yksitoista 12 13 neljätoista viisitoista 16 17 kahdeksantoista 19 kaksikymmentä 21 22 23 25 27 28 29 kolmekymmentä 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 43 44 viisikymmentä 51 52 53 54 55 56 57 58 59 indokiinalainen Kiinalainen mongolialainen Shanghai Keisarillinen vartija Suuret sotilasoperaatiot Filippiinien operaatio I Guadalcanalin taistelu Taistele Iwo Jiman puolesta Filippiinien operaatio II Länsi-Uuden-Guinean kampanja Ryukyusko-Bonin -operaatio Manchurian operaatio Toteuttamattomia suunnitelmia Kantokuenin suunnitelma Siperian kampanja Katso myös Japanin keisarillisen armeijan taistelukokoonpano Neuvostoliiton ja Japanin sodassa (1945)