Mikael (Konstantinides)

Arkkipiispa Mikael
Αρχιεπίσκοπος Μιχαήλ
Amerikan arkkipiispa
11. lokakuuta 1949 - 13. heinäkuuta 1958
Edeltäjä Timoteus (Evangelinides)
Seuraaja saksa (Polysoidis)
Korintin metropoliitta
10. syyskuuta 1939 - 11 lokakuuta 1949
vaalit syyskuuta 1939
Valtaistuimelle nouseminen 15. lokakuuta 1939
Kirkko Kreikan ortodoksinen kirkko
Edeltäjä Damaskos (Papandreou)
Nimi syntyessään Thukydides Konstantinides
Alkuperäinen nimi syntymähetkellä Θουκυδίδης Κωνσταντινίδης
Syntymä 27. toukokuuta 1892( 1892-05-27 )
Kuolema 13. heinäkuuta 1958( 13.7.1958 ) (66-vuotiaana)
Piispan vihkiminen 10. syyskuuta 1939

Arkkipiispa Mikhail ( kreikkalainen αρχιεπίσκοtitive μιχαήλ Fukididis konstantinidis , kreikka . Θουκυδίδης κωνσταντινίδης ; 27. toukokuuta 1892 , Maria  - heinäkuu 13, 194 9, Constantinin ja eteläisen armeijan Bishop .

Historia

Syntyi vuonna 1892 Maronian kylässä Rodopella , joka oli tuolloin Ottomaanien valtakunnan rajojen sisällä . Vanhemmat olivat Mikhail Konstanidis ja Filio Tsariroglu [1] .

Vuonna 1906 suoritettuaan peruskoulutuksensa Xanthissa hän aloitti teologisen koulun Halkin saarella ja valmistui arvosanoin vuonna 1914. Opintojensa viimeisenä vuonna hänet vihittiin diakoniksi Mikael-nimellä.

Valmistuttuaan Halkin teologisesta koulusta hän pysyi siinä vielä yhden vuoden opettamassa Uutta testamenttia . Hän opetti myös kreikkaa Halkin kauppakoulussa.

Vuonna 1915 Konstantinopolin patriarkka Herman V myönsi hänelle stipendin opiskella Venäjällä Kiovan ja Pietarin teologisissa akatemioissa . Hän pysyi Venäjällä vuoteen 1919 asti, jolloin hänen täytyi palata Konstantinopoliin sisällissodan puhkeamisen vuoksi .

9. kesäkuuta 1919 hänet vihittiin papiksi arkkimandriitin arvoon .

Lokakuussa 1920 Konstantinopolin patriarkka lähetti hänet Komotiiniin Maronin ja Fasin metropolin eksarkkiksi. Siellä hän otti haltuunsa kaupungin puolikoulun johtamisen, jossa hän opetti Jumalan lakia kreikaksi ja ranskaksi. Kun Maronin metropoliita Melissin (Christodoulou) ei kyennyt hallitsemaan metropolia sairauden vuoksi, Michaelista tuli metropolin locum tenens.

Vuonna 1922 hän päätyi Kreikkaan Vähä- Aasian katastrofin seurauksena.

Vuonna 1923 Ateenan arkkipiispa Chrysostomos I nimitti arkkimandriitti Mikaelin sihteeriksi ja sitten Ateenan arkkihiippakunnan Grand Protosyncellin . Hän viipyi Ateenassa neljä vuotta ja kuului Ateenan katedraalin papistoon . Lisäksi hän käänsi ja kirjoitti artikkeleita Νέος Αγών -sanomalehteen.

Vuosina 1927-1939 hän palveli Pyhän Sofian katedraalissa Lontoossa ja oli myös Konstantinopolin patriarkaatin, Kreikan ortodoksisen kirkon ja Aleksandrian patriarkaatin edustaja useissa konferensseissa ja komiteoissa. Harrastaa kääntämistä ja artikkeleiden kirjoittamista.

Vuonna 1938 Korintin metropoliita Damaskinos (Papandreou) valittiin Ateenan arkkipiispaksi, mutta kenraali Ioannis Metaxasin , jota vastaan ​​metropoliita Damaskinos avoimesti puhui, hallituksen painostuksen seurauksena pyhää synodia kohtaan , Chrysanthos (Philippidis) tuli uudeksi arkkipiispaksi. Ateenasta , ja metropoliita Damaskinos joutui lähtemään rauhaan, minkä seurauksena Korintin metropoli jäi leskeksi syyskuuhun 1939 saakka, jolloin arkkimandriitti Mikael valittiin Korintin katedraaliin.

10. syyskuuta 1939 hänen piispanvihityksensä tapahtui, jota johti Ateenan arkkipiispa Chrysanth. Palveli 15. lokakuuta samana vuonna.

Korintin metropoliittina hän teki laajaa työtä sekä sodan että miehityksen aikana järjestämällä ilmaisia ​​lounaita, luomalla poliklinikan jne. ja vapauttamisen jälkeen kunnosti "Αρχείο Μελετών" Korintissa, perusti kaupunkiin kirjaston, järjesti. seminaari Korintissa jne.

11. lokakuuta 1949 hänet valittiin Amerikan arkkipiispaksi . Palveli 18. joulukuuta samana vuonna.

Hän kuoli 13. heinäkuuta 1958 New Yorkissa [2] ja haudattiin St. Basil's Academyn pihalle.

Muistiinpanot

  1. Αθανασίου Θ. Βουρλή , ελληνορθόδοξος υμνογραφία εικοστού αιώνος 1900–2000, υμνογράφοι και υμνογραφήματα σμ 200 200 200 200 200 200 200 σ σ σ σ σ σ 200 2004, κ 2004 85.
  2. Απεβίωσεν εις Ν. Υόρκης ο Αρχιεπισκοπος Βορειου και Ν. Αμερικης Μιχαήλ // Ελευθερία, 15 Ιουλίου 1958, σ. 5. Arkistoitu 18. maaliskuuta 2017 Wayback Machineen

Kirjallisuus

Linkit