Biškek on Kirgisian suurin kaupunki , osavaltion pääkaupunki. Kaupungille on ominaista monimutkaiset ja moniselitteiset demografiset prosessit. Historiallisesti suuri kaupunkiasutus syntyi Biškekin alueelle 1800 - luvun viimeisellä neljänneksellä sen jälkeen, kun nykyisen Kirgisian alue ja Chuin laakso tulivat osaksi Venäjän valtakuntaa ja ensimmäiset asettuneet siirtolaiset ilmestyivät tänne, pääasiassa venäläisiä , ukrainalaisia , tataareita , Dungans ja Sarts . Nykyaikainen Biškek kärsii spontaanista kehityksestä ja ylikansoituksesta: lähes kolmasosa kaupungin väestöstä asuu slummeissa , joita kutsutaan " Saman Beltiksi " [1] .
Pishpekin väkiluku vuonna 1876 oli 182 henkilöä (58 perhettä, joista 48 uzbekkiperhettä, 9 venäläistä perhettä, 1 tatariperhe), vuonna 1880 se oli 500 henkilöä, vuonna 1882 - 2135 henkilöä, vuonna 1897 - 6361 henkilöä, vuonna 1912, yli. 16 tuhatta (venäläisiä 4320, uzbekkeja 1910, kirgissejä 889, tataareita 555, dunganeita 484, uiguuria 91) [2] , vuonna 1917 - 17 tuhatta ihmistä [3] [4] . 1900-luvun alussa paikallisia kirgisejä alkoi myös asettua kaupungin lähelle. Vuoteen 1924 asti kaupunki oli kuitenkin itse asiassa maatalouskylä. Suuren isänmaallisen sodan aikana , kun monet asukkaat ja teollisuudenalat evakuoitiin edestä syvään takaosaan, kaupungissa alkoi nopea teollinen kasvu, joka jatkui Neuvostoliiton romahtamiseen asti .
| vuosi | Väkiluku, tuhat ihmistä |
|---|---|
| 1897 | 7 |
| 1926 | 37 |
| 1939 | 93 |
| 1959 | 220 |
| 1970 | 431 |
| 1977 | 511 |
| 1989 | 611 |
| 1999 | 762 |
| 2008 | 822.1 |
| 2009 | 832,5 |
| 2010 | 846,5 |
| 2011 | 859,8 |
| 2012 | 874,4 [5] |
1900-luvun loppuun saakka Frunze pysyi pääosin venäjänkielisenä kaupunkina, mutta sen väestötilanne alkoi muuttua jo 60-luvun lopulla. Alkuperäistämispolitiikka ja kirgisian yhteiskunnan demografinen räjähdys johtivat kirgissien massamuuton alkamiseen tasavallan muilta alueilta pääkaupunkiin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen venäläiset lakkasivat olemasta alueen runsain etninen ryhmä; joukkomuuton vuoksi heidän osuutensa laski yli 20 % kaupungissa ja alueella. Kirgisiat muodostavat nykyään yli puolet kaupungin väestöstä, he asuvat pääasiassa eteläisillä ja itäisillä alueilla. Mutta eri etniskolingvististen vähemmistöjen osuus pääkaupungissa on edelleen melko korkea. Vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan kaupungissa asui 762 tuhatta asukasta, mikä on 151 000 eli 24,7 % enemmän kuin vuonna 1989 - 15,8 % maan väestöstä ja 45 % kaupunkiväestöstä. Alueelle on maan muihin alueisiin verrattuna tyypillistä maltillinen kuolleisuus ja syntyvyys (tosin jälkimmäinen on hieman noussut kirgisian ja muiden Aasian kansojen osuuden kasvaessa) sekä merkittävä maastamuutto Kirgisian ulkopuolelle viimeisen vuosikymmenen aikana (mukaan lukien naapurimaihin Kazakstaniin ja Venäjälle lähteneet töihin ). Samaan aikaan Kirgisian eteläisiltä alueilta ja vuoristokylistä työtä etsivien siirtolaisten määrä kasvoi pääkaupunkiin, josta suurin osa löytää töitä basaareista ja vaatemarkkinoilta.
Yhdellä Keski-Aasian suurimmista markkinoista "Dordoi" ja "Kara-Suu" -basaarilla liiketoimintaa tekevien kiinalaisten määrä kasvaa. [6] [7]
Väestön tietojen mukaan:
1926Yhteensä 36,6 tuhatta [8]
1970Yhteensä 431 tuhatta
| Numero vuonna 1989 [9] |
% | Luku vuonna 1999 [9] |
% | Luku vuonna 2009 [9] |
% | Luku vuonna 2018 [10] |
% | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kaikki yhteensä | 619903 | 100,00 % | 762308 | 100,00 % | 835743 | 100,00 % | 1 002 146 | 100,00 % |
| Kirgisia | 141841 | 22,88 % | 398 000 | 52,21 % | 552957 | 60,16 % | 738 526 | 73,69 % |
| venäläiset | 345387 | 55,72 % | 252831 | 33,17 % | 192080 | 23,78 % | 166 742 | 16,64 % |
| Uiguurit | 10977 | 1,77 % | 13143 | 1,72 % | 13380 | 1,60 % | 15 714 | 1,57 % |
| Uzbekit | 10390 | 1,68 % | 12393 | 1,63 % | 11801 | 1,41 % | 13 763 | 1,37 % |
| korealaiset | 10043 | 1,62 % | 12710 | 1,67 % | 12014 | 1,44 % | 12 372 | 1,23 % |
| tataarit | 16984 | 2,74 % | 15817 | 2,07 % | 12712 | 1,52 % | 11 828 | 1,18 % |
| kazakstanilaiset | 8943 | 1,44 % | 12064 | 1,58 % | 9013 | 1,08 % | 10 102 | 1,01 % |
| Dungan | 2618 | 0,42 % | 3558 | 0,47 % | 4040 | 0,48 % | 5 171 | 0,52 % |
| ukrainalaiset | 34321 | 5,54 % | 16125 | 2,12 % | 7987 | 0,96 % | 4 831 | 0,48 % |
| turkkilaiset | 908 | 0,15 % | 2277 | 0,30 % | 3149 | 0,38 % | 3 676 | 0,37 % |
| azerbaidžanilaiset | 2166 | 0,35 % | 2454 | 0,32 % | 2142 | 0,26 % | 2684 | 0,27 % |
| saksalaiset | 13619 | 2,20 % | 5228 | 0,69 % | 2554 | 0,31 % | 2432 | 0,24 % |
| Kiinalainen | 243 | 0,04 % | 551 | 0,07 % | 1204 | 0,14 % | n.a. | n.a. |
| tadžikit | 709 | 0,11 % | 1828 | 0,24 % | 817 | 0,10 % | 1035 | 0,10 % |
| Turkmenistan | 369 | 0,06 % | 132 | 0,02 % | 703 | 0,08 % | 782 | 0,08 % |
| Dargins | 634 | 0,10 % | 659 | 0,09 % | 565 | 0,07 % | n.a. | n.a. |
| armenialaiset | 1218 | 0,20 % | 726 | 0,10 % | 512 | 0,06 % | 488 | 0,05 % |
| valkovenäläiset | 4119 | 0,66 % | 1341 | 0,18 % | 638 | 0,08 % | 410 | 0,04 % |
| Pashtunia | 9 | 0,00 % | 1132 | 0,15 % | 528 | 0,06 % | n.a. | n.a. |
| juutalaiset | 4822 | 0,78 % | 1293 | 0,17 % | 498 | 0,06 % | 389 | 0,04 % |
| kurdit | 57 | 0,01 % | 323 | 0,04 % | 489 | 0,06 % | n.a. | n.a. |
| tšetšeenit | 362 | 0,06 % | 496 | 0,07 % | 349 | 0,04 % | 375 | 0,04 % |
| Lezgins | 263 | 0,04 % | 315 | 0,04 % | 331 | 0,04 % | n.a. | n.a. |
| baškiirit | 689 | 0,11 % | 492 | 0,06 % | 285 | 0,03 % | n.a. | n.a. |
| Georgialaiset | 363 | 0,06 % | 288 | 0,04 % | 279 | 0,03 % | 273 | 0,03 % |
| karachays | 305 | 0,05 % | 297 | 0,04 % | 275 | 0,03 % | n.a. | n.a. |
| arabit | 36 | 0,01 % | 283 | 0,04 % | 245 | 0,03 % | n.a. | n.a. |
| Kalmykit | 222 | 0,04 % | 296 | 0,04 % | 239 | 0,03 % | n.a. | n.a. |
| Ingush | 385 | 0,06 % | 437 | 0,06 % | 228 | 0,03 % | n.a. | n.a. |
| persialaiset | 58 | 0,01 % | 161 | 0,02 % | 212 | 0,03 % | n.a. | n.a. |
| mustalaisia | 202 | 0,03 % | 277 | 0,04 % | 180 | 0,02 % | n.a. | n.a. |
| Moldovalaiset | 568 | 0,09 % | 190 | 0,02 % | 172 | 0,02 % | 141 | 0,01 % |
| kreikkalaiset | 483 | 0,08 % | 248 | 0,03 % | 160 | 0,02 % | n.a. | n.a. |
| Mordva | 1137 | 0,18 % | 526 | 0,07 % | 156 | 0,02 % | n.a. | n.a. |
| amerikkalaiset USA | 0 | 0,00 % | 120 | 0,02 % | 155 | 0,02 % | n.a. | n.a. |
| puolalaiset | 489 | 0,08 % | 261 | 0,03 % | 134 | 0,02 % | n.a. | n.a. |
| bulgarialaiset | 232 | 0,04 % | 210 | 0,03 % | 141 | 0,02 % | n.a. | n.a. |
| Balkarit | 213 | 0,03 % | 143 | 0,02 % | 123 | 0,01 % | n.a. | n.a. |
| Englanti | yksi | 0,00 % | 34 | 0,00 % | 102 | 0,01 % | n.a. | n.a. |
| Ossetialaiset | 260 | 0,04 % | 217 | 0,03 % | 101 | 0,01 % | n.a. | n.a. |
| muu | 3258 | 0,53 % | 2432 | 0,39 % | 2093 | 0,34 % | 10412 | 1,04 % |
On huomionarvoista, että 7 turkkilaisen kansan edustajat asuvat samanaikaisesti huomattavassa määrin: kirgiseja , kazakseja , tataareita , uzbekkeja , uiguurija , turkkilaisia ja azerbaidžanilaisia . Venäjän kieli toimii etnisen viestinnän välineenä, äidinkielenä, paitsi kirgisian kieli ja monet muut.