Tiede Albaniassa

Albanian tiede on erittäin heikosti kehittynyttä: tiedemenot ovat enintään 0,18 % maan BKT :sta, mikä on Euroopan alhaisin taso . Koko maan taloudellinen kilpailukyky on melko alhainen, talous on erittäin riippuvainen matalasta teknologiasta.

Yleiskatsaus

Albanian tieteen ja teknologian inhimilliset voimavarat ovat vähentyneet voimakkaasti vuodesta 1993 lähtien poliittisen ja taloudellisen epävakauden vuoksi. Noin 40 % yliopistojen ja instituuttien professoreista ja tutkijoista lähti maasta vuosina 1990–1999: niin kutsuttu " aivovuoto " aiheutti vakavan iskun maan jo ennestään vakavasti heikentyneelle taloudelle [1] .

Tieteellisen kehittämisen strategia

Albanian hallitus hyväksyi vuonna 2009 kansallisen tieteen, teknologian ja innovaatioiden kehittämisstrategian vuosille 2009–2015 [2] . Asiakirja koordinoitiin Albanian pääministerin kabinetin alaisuudessa toimivan strategia- ja avunantajien koordinointiosaston kanssa sekä yhteistyössä opetus- ja tiedeministeriön kanssa Unescon avustuksella . Viisi maalia on julkistettu:

• kolminkertaistaa tieteen menot ja saavuttaa 0,6 prosentin BKT:n tason
• nostetaan ulkomaisen rahoituksen (mukaan lukien EU:n tieteelliset tutkimusohjelmat) tieteen bruttomenojen osuutta 40 prosenttiin;
• Perustetaan 4–5 Albanian huippuyksikköä, jotka on varustettu erityisillä laboratoriovälineillä ja työpaikoilla esi-inkubaatiota, testausta, sertifiointia jne.
• kaksinkertaistaa tutkijoiden lukumäärä taloudellisten kannustimien ja stipendiaattien palauttamisen avulla; kouluttaa uusia tutkijoita (vähintään 500 tohtoria) ja perustaa kolme tohtoriohjelmaa yliopistoihin
• edistää innovaatioita 100 yrityksessä investoimalla paikalliseen tutkimukseen tai konsortioihin tutkimuslaitosten tai ulkomaisten kumppaneiden kanssa [3] .

Strategia suunniteltiin toteutettavaksi synergiassa muiden toimialastrategioiden kanssa ja ottaen huomioon vuonna 2008 hyväksytty korkeakoulustrategia sekä kansallinen kehitys- ja integraatiostrategia vuosille 2007-2013. Jälkimmäinen korostaa maatalouselintarviketeollisuuden ja matkailun nykyaikaistamisen merkitystä sekä energia-, ympäristö- ja vesihuollon strategista merkitystä. Sidosryhmät ehdottivat maatalouden ja elintarvikkeiden, tietoliikenneteknologian, kansanterveyden, albanian tutkimuksen ja humanististen tieteiden, luonnonvarojen, bioteknologian, biologisen monimuotoisuuden, puolustuksen ja turvallisuuden priorisointia tutkimusaloilla. Toinen ominaisuus on verkko-oppiminen: Albaniassa on joitakin verkkokursseja [4] .

EU on asettanut Lissabonin strategian puitteissa selkeät tutkimus- ja innovaatiotavoitteet talouden kilpailukyvyn parantamiseksi. Albania puolestaan ​​keskittyy luomaan perustan talouskasvulle, eikä siksi noudata EU-ohjelmaa. Varapääministeri Genk Pollo myöntää, että Albanian Nato-jäsenyyden ja EU-jäsenyyden säilyttämisen edellyttämä nopea sosioekonominen kehitys edellyttää tieteen, teknologian ja innovaatioiden roolin lisäämistä yhteiskunnassa. Elokuussa 2009 Albanian hallitus hyväksyi Albanian tutkimus-, teknologia- ja innovaatioviraston perustamisen parantamaan tieteen kehityksen hallintaa.

Uudet laitokset

Albanian hallitus toteutti vuonna 2006 tieteellisen tutkimuksen järjestelmän uudistuksen, joka muokkasi Tiedeakatemian EU-maiden kaltaiseksi. Nyt tiedeakatemiaa johtaa valittu tiedeyhteisö, ei yksittäisiä korkeakoulujärjestelmään integroituja tutkimuslaitoksia. Tietotekniikan tiedekunta perustettiin Tiranan polytekniseen instituuttiin, biotekniikan ja elintarviketieteen tiedekunta perustettiin Tiranan maatalousyliopistoon ja sovelletun ja ydinfysiikan keskus biotekniikan laitoksella perustettiin Tiranan yliopistoon. Valtion virastoja ja teknologiansiirtokeskuksia on perustettu yhteensä 12.

Henkilökunta

Tästä lähtien kaikki tiedot Albanian tieteen kehityksestä kerätään OECD:n, Eurostatin ja UNESCOn standardien mukaisesti. Ongelmana on edelleen Albanian kansalaisten ja Albaniassa vierailevien ulkomaalaisten viisumiehdot. Yhteensä maassa työskentelee 578 tutkijaa, joista 274 työskentelee tiedeakatemiassa ja 304 tutkimuslaitoksissa [1] . Tutkijoiden keskimääräinen määrä on 0,2 henkilöä 1000:ta kohden [1] .

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 Mapping Exercise - Albania Arkistoitu 27. lokakuuta 2017 Wayback Machinessa  
2. ↑ Tieteen, teknologian ja innovaatioiden strategia 2009–2015 (PDF). Haettu 27. elokuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 3. huhtikuuta 2011. (määrätön)
3. ↑ Portal.UNESCO.org (linkki ei saatavilla) . Portal.UNESCO.org. Haettu 27. elokuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 11. marraskuuta 2009. (määrätön) 
4. ↑ Verkkokurssit . Haettu 19. heinäkuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 9. heinäkuuta 2017. (määrätön)