Koskematon vesi slaavilaisessa pakanuudessa - otettu ennen auringonnousua ja tuotu hiljaa. Kolmesta, mieluiten seitsemästä tai yhdeksästä lähteestä (lähteet, purot, kaivot) tuodulla vedellä oli vahvempia ominaisuuksia. Uskottiin, että sitä oli parempi käyttää rituaalisiin ja maagisiin tarkoituksiin.
Veden pyhä voima kasvoi, jos sen keräämisen ja taloon siirtämisen aikana noudatettiin erityisehtoja ja kieltoja. Ensimmäinen näistä vaatimuksista oli hakea vettä tyhjään mahaan ja aikaisin aamulla ennen auringonnousua. Vesi oli erittäin arvostettua, jota oli mahdollista kerätä ennen muita, sitä kutsuttiin nepochataksi ( ukrainalainen nepochata , serbialainen nenachata, tsijela , bulgarialainen nenachnata , venäläinen nepitaya jne.). Kirjoitettaessa oli kiellettyä kaataa vettä ämpäristä tai kauhaa sitä toisen kerran, puhua ja tervehtiä jotakuta matkan varrella ( venäläinen mykkävesi , serbialainen mykkävesi , bolg . málchashna vesi , morav . mlčava voda ). Taloja pestiin sellaisella vedellä, juotettiin sairaita, sirotellaan karjaa, mehiläispesiä, ulkorakennuksia, käytettiin ennustamiseen; vettä sisältävä astia haudattiin peltoon, viinitarhaan, sijoitettiin rakenteilla olevan talon perustukseen jne. [1] .
Erityispäivinä lähteistä kerättyä vettä arvostettiin erityisesti: jouluaamuna , uudenvuodenaattona, kynttilänpäivänä , suurena torstaina tai perjantaina , Ivan Kupalan päivänä (vertaa tällaisten vesien nimiä: ukrainalainen pyhä iltavesi , Bolg. Vasileva vesi , venäjä Sretenskaja , V.-slaavitorstai vesi jne.) [1] .
Äidinmaidon säilyttämiseksi ja lisäämiseksi synnytystä odottavaa naista kehotetaan juomaan vettä, erityisesti "rukousta", eli pyhitettyä , peseytymään juoksevalla vedellä. Ukrainassa hän saa juoda "avaamatonta" vettä ruiskorvilla.
Monet maagiset toimet ja uskomukset liittyvät veteen vauvan uimassa. Kukaan ei uskaltanut koskea ja juoda sellaista vettä (O. Slav., vrt. "alustamaton", avaamaton vesi ), se otettiin virtaavasta lähteestä (valkoinen "lapsen onneksi"), sitä oli kielletty tuoda mustassa (valurautainen) vedenkeitin (ämpäri). Kasteelle (tai pääsiäiselle ) pyhitettyä vettä lisättiin kaukaloon . Tytön pesuvesi lämmitettiin kannussa niin, että hänellä oli ohut vyötärö tai päinvastoin, pojalle - kannussa, tytölle - ruukussa (ukrainalainen).
Bulgarialaisten keskuudessa pyhän Yrjönpäivänä rituaalileipätuotteiden taikinan vaivaamisen piti tapahtua hiljaa tuodulla vedellä ( bulgariaksi Mulchana vesi ), ja kaverin tai tytön, jolla oli molemmat elävät vanhemmat, piti kerätä se ja kantaa se. taloon [2] . He yrittivät myös vaivata hapantaikinaa kolmesta lähteestä kaavitulla vedellä kukilla ja yrteillä koristetussa astiassa ja tuodaan täydellisessä hiljaisuudessa. Tällaista vettä kutsuttiin bulgarialaisten keskuudessa "värivedeksi" [3] .
Pokuttyalla pahan silmän hoitoon otettiin koskematonta vettä, heiteltiin hiiltä palaneista piikistä kasveista ja kaadettiin kynnyksellä seisovan ylösalaisin olevan sangon pohjalle ja potilas katsoi vettä ja sanoi mitä näkee. se. Sitten vesi kaadettiin kulhoon ja annettiin potilaalle, ja jäännökset kaadettiin hänen poveensa [4] .