Uusi Gulliver

Uusi Gulliver
Genre sarjakuvakomedia
_
Tuottaja Aleksanteri Ptushko
Perustuu Gulliverin matkat
Käsikirjoittaja
_		 Grigory Roshal , Alexander Ptushko
Pääosissa
_		 Vladimir Konstantinov
Operaattori Nikolai Renkov
Säveltäjä Lev Schwartz
Elokuvayhtiö Moskovan elokuvatehdas
Kesto 73 min
Maa  Neuvostoliitto
Kieli Venäjän kieli
vuosi 1935
IMDb ID 0026793

" New Gulliver " on vuodelta 1935 Aleksanteri Ptushkon ohjaama neuvostoliittolainen satiirinen komedia - ensimmäinen kolmiulotteisella animaatiolla luotu täyspitkä elokuva maailman elokuvateattereissa. Jonathan Swiftin Gulliverin matkat -elokuvan ensimmäisen osan yleispiirteitä käyttäen Lilliput esitetään militanttina kapitalistisena valtiona.

Juoni

Artekin parhaana nuorena opiskelijana pioneeri Petya Konstantinov palkitaan suosikkikirjallaan - Jonathan Swiftin Gulliverin matkat. Yhdessä muiden pioneerien kanssa, jotka korjasivat Artek-jahtia omin käsin, hän lähtee veneretkelle Adalarysaarille . Siellä kaverit pyytävät neuvonantajaa lukemaan heille Petyan kirjan ääneen. Lukeessaan Petya nukahtaa huomaamattomasti ja löytää itsensä kirjassa kuvatusta maailmasta.

Laivalla matkustaessaan merirosvot hyökkäävät hänen kimppuunsa ja laiva uppoaa. Yhdessä kolmen vangin kanssa poika taistelee merirosvoja vastaan, mutta merirosvolaiva törmää kallioihin. Teini-ikäinen tulee järkiinsä meren rannalla, kääpiöiden sidottuna ja ympäröimänä . Hän on humalassa uniliuoksesta. Lilliputin parlamentissa käydään kiivasta keskustelua siitä, mitä tehdä uuden Gulliverin kanssa. Ministerit päättävät kuninkaan puolesta käyttää sitä sotilaallisiin tarkoituksiin. Poika kuljetetaan erityisellä alustalla useiden kymmenien traktoreiden avulla kaupunkiin. Herääessään Petya-Gulliver saa tietää eduskunnan tekemästä päätöksestä, mutta ei suostu siihen. Hänen jaloissaan on osoitus Lilliputin sotilaallisesta voimasta.

Jossain kellarissa järjestetyssä mielenosoituksissa Petyan muistikirjasta työntekijät saavat tietää, että hän on "koko maan työläisten mahtavan liiton [1] " puolesta. He toivovat, että Gulliver auttaa heitä tulevassa operaatiossa aristokratian kaatamiseksi.

Gulliveria ruokitaan kuljettimelta tarjoten hänelle ruokaa nosturilla. Hoviherrat ovat paikalla, corps de baletti esiintyy. Kun he alkavat laulaa päähenkilölle, kuinka ihanaa ihmiset elävät Lilliputissa viisaan kuninkaan johdolla, hän keskeyttää laulajan ja laulaa pioneerilaulun. Kellarin työntekijät laulavat hänen mukanaan. Hoviherrat pakenevat kauhuissaan.

Salaisen poliisin päällikkö päättää tappaa Gulliverin ja käskee valmistamaan erän aseita. Työläiset varoittavat jättiläistä, ja poliisi saa sen selville, mutta silloin lakko on jo alkamassa. Työläiset valtaavat arsenaalin. Poliisi yrittää myrkyttää Gulliverin myrkyllisellä viinillä. Juoessaan hän sylkee sen ulos teeskennellen kuollutta.

Sotilasoperaatiot alkavat. Lilliputin asevoimat ajavat kapinalliset takaisin merelle, mutta Gulliver astuu sisään. Hän vangitsee kuninkaalliset alukset, ja työntekijät menestyvät maalla heikentäen maamiinoja ja tankkeja. Vartijat ja hovimiehet hajallaan.

Kapinalliset valtaavat kuninkaallisen palatsin. Kuningas piiloutuu tornin torniin, mutta kun työläiset putoavat sinne, hän tarttuu tornikellon käteen. Petya Gulliver puhaltaa buglea, ottaa kellon kaupungin tornin kellotapulista ja soi kuin koulun kello, sitten julistaa äänekkäästi: "Julistan vapaan Lilliputin mielenosoituksen avatuksi!"

Petya herää tovereittensa nauruun - loppujen lopuksi hän sanoi viimeiset sanat ääneen ...

Luontihistoria

Työtä elokuvan parissa edelsi sarja "ajan hengessä" julkaistuja julkaisuja, joissa Jonathan Swift esitettiin irlantilaisena poliitikkona [2] .

Käsikirjoituksen alkuperäisen version kirjoitti vuonna 1933 Sigismund Krzhizhanovsky , käsikirjoittajan nimi putosi myöhemmin mystisesti pois krediiteistä [3] [4] .

Neuvostoliiton elokuvassa isosta miehestä ("uuden muodostelman edustaja") nukkejen joukossa (porvarillinen maailma), unelma-aihe toimi "suojamekanismina": pioneeri nukahti ja löysi itsensä nukkemaasta.
"Uuden Gulliverin" sankari on kommunistisen ideologian opas kielletylle alueelle. <…> Poika tarkkailee luokkataistelua ja auttaa työläisiä valmistautumaan sisällissotaan.

— Nina Sputnitskaja, Vestnik RSUH -lehti nro 1 2015 [5]

Gulliver toimi taiteellisessa tilassa, joka on luotu yksinomaan volyymianimaatiolla ja valtavalla määrällä yhdistettyjä ja mallikuvia. Tätä edesauttoi elokuvatekniikan nopea kehitys 1930-luvulla, erityisesti läpinäkyvä kuvaus, jonka ydin on kyky kuvata tarvittava toiminta esikuvattua taustaa vasten. "Ilman tämän kuvausmenetelmän hallitsemista ei olisi elokuvaa", myönsivät myöhemmin A. Ptushko ja N. Renkov yhteisessä kirjassaan "Yhdistetty ja stunt-kuvaus" [6] .

New Gulliverissa bannerimenetelmällä rakennettiin kohtaus, jossa Petya huutaa apua laivueelta: taustalla työskenteli pioneeri ja edessä kuninkaallisen armeijan roolia esittävät nuket. Pakeneminen kuvattiin time-lapse-valokuvauksessa läpinäkyvässä paviljongissa sinivihreää taustaa vasten, jossa oli makea merenrannasta.

- Nina Sputnitskaya, Ptushko. Rivi: venäläisen fantasiaelokuvan mestarikurssi" 2018 [7]

Monet muut kohtaukset, joissa oli mukana nukkeja ja elävää näyttelijää, kuvattiin useilla erillisillä valotuksilla - tavallisella nopeudella 24 fps ja kuva kuvalta, kuten kaikki nukkeelokuvat . Samaan aikaan, kun taiteilijat muuttivat nukkejen liikkeen vaiheita, Vladimir Konstantinov joutui pysymään liikkumattomana pitkään.

Valmisteluprosessissa oli tarpeen suorittaa monia laskelmia nukkejen ja näyttelijän välisistä mittakaava- ja tilasuhteista, valita nukkehahmojen tarvittava luonne ja kulkutahti, jotta saatiin sekä eläviä että groteskeja kuvia. elokuvan sankareista - kääpiön asukkaat. Kameran siirtämiseksi nukkekuvauksen aikana tehtiin erityisiä rakenteita, jotka mahdollistavat tulojen, lähtöjen tai kulkujen lisäksi myös kamerannosturista kuvaamisen jäljittelemisen. Erityistä huomiota kiinnitettiin syväterävyyden laskemiseen, jotta nukkeja kuvattaessa terävyyssuhteet etualalla olevien ja kehyksen syvyydessä olevien nukkejen välillä vastasivat terävyyden jakautumista näyttelijää kuvattaessa. Näyttelijälle ja nukkeille oli tarpeen asentaa saman hahmon valokuvio, mutta voimakkuudeltaan täysin erilainen.

— Dmitry Masurenkov, aikakauslehti "Elokuvan tekniikka ja tekniikka" 2006 [8]

Kuvassa käytettiin yli puolitoista tuhatta nukkea, mukaan lukien savesta muovatut. Kapitalistien hahmot olivat tuon ajan julisteiden hengessä: rumia, vatsoja ja ohuita jalkoja. Samaan aikaan jokainen hahmo oli omaperäinen ja yksilöllinen. Työntekijöiden hahmot ovat vähemmän rumia, mutta kaikki on valettu saman kaavan mukaan, yksivärisestä muovailuvahasta ja metallirungolle, hyvin piirretyillä kasvonpiirteillä. Tämä tehtiin tarkoituksella, jotta "proletaarit" eivät näyttäisi parodisilta [9] .

Visuaalisen ratkaisun uutuus ja epätavallisuus vaati elokuvan äänipaletilta samaa suhteellista mittakaavaa (ääniteknikko A. Korobov, äänisuunnittelija Y. Kharon): musiikki, äänet, äänet; liliputilaisten piippujen hyttysten pahina on ristiriidassa artekilaisten piippujen kanssa. Jälkiääniössä käytettiin uutta menetelmää äänen sointilaadun muuttamiseen: äänitekstuuria lisättiin noin 3–3,5 sävyä. Tämän seurauksena on tunne, että gramofonilevy, jolle ääni on tallennettu, käynnistettiin merkittävästi lisääntyneellä kierrosluvulla.

— Nina Sputnitskaja, Art of Cinema nro 5 2015 [10]

Paikkakuvaukset tehtiin Artekissa . Rannalla olevassa kohtauksessa Adalaran kaksoiskivet näkyvät selvästi .

Cast

päärooli Episodisissa rooleissa (rekisteröimätön) Nuket ääneen (rekisteröimätön)

Tekijät

Arvostelut

Elokuvakriitikko Sergei Aseninin mukaan elokuvasta tuli yksi merkittävimmistä 30-luvun Neuvostoliiton animaation ilmiöistä, joka herätti katsojien huomion monissa maissa [13] .

Charlie Chaplin ylisti elokuvaa sen teknisestä innovaatiosta [14] . Kirjassa One - Storied America Ilja Ilf ja Jevgeni Petrov mainitsevat nähneensä The New Gulliverin amerikkalaisessa lippukassa kävellessään Broadwaylla .

Tšekkiläisen animaation kehitystä auttanut elokuva sai suuren arvostuksen sen perustajilta, tšekkiläisiltä ohjaajilta Karel Zemanilta , Jiri Trnkan ja Hermina Tyrlovalta . Elokuva "toimi heille esimerkkinä animoidun näytön mahdollisuuksien innovatiivisesta käytöstä ja erityisesti elokuvanukketaiteesta, välittömänä inspiraationa heidän työssään" [13] .

Elokuvan menestys oli poikkeuksellinen. Lehdistö kirjoitti hänestä erinomaisena ilmiönä paitsi Neuvostoliiton, myös koko maailman elokuvan kannalta. Elokuva teki ensin vaikutuksen nukkejen hämmästyttävistä ansioista, massakohtausten loistosta ...

— Ivan Ivanov-Vano , kehys kehykseltä, 1980 [15]

Monet nykyajan arvioijat ovat syyttäneet elokuvaa kommunismin edistämisestä ja yhteiskuntajärjestyksen vääristämisestä.

Kuitenkin vuosikymmeniä myöhemmin The New Gulliverissa näkyy muita konnotaatioita, sen ideologinen viesti osoittautui epävakaaksi, ja tänään on syntymässä uusi assosiaatioiden semanttinen kenttä, jota kirjoittajat eivät todennäköisesti ole määrittäneet: porvaristo on monipuolinen, värikäs, sen edustajat korostivat taiteellista periaatetta, kun taas Petya ja työläiset ovat vain suositusten ja saneluista äänitettyjen laulujen esittäjiä.

— Nina Sputnitskaja, Vestnik RGGU -lehti nro 1 2015 [16]

Palkinnot

Uusi painos

Vuonna 1960 elokuvasta julkaistiin kokonaan uusittu ja osittain uudelleen editoitu uusi painos, joka kesti 65 minuuttia [18] . Suuri osa partituurista orkestroitiin uudelleen; osa musiikista on korvattu tai poistettu kokonaan. Loppukappale jätettiin elokuvasta pois. Petyan ääni vaimeni; melut ovat muuttuneet paljon (ja paikoin on lisätty uusia). Uudelleenjohdotuksen seurauksena useiden suunnitelmien järjestys muuttui; monet kehykset poistettiin, erityisesti jotkut tekstikehykset (Lilliputian parlamentin kokouksen pöytäkirja, Petyan muistikirjan kansi). Loput tekstit luettiin näytön ulkopuolella. Kääpiöiden jäljennösten määrä on lähes kolminkertaistunut, etenkin joukkokohtauksissa. Lisäksi tekstit kuvattiin uudelleen uutta painosta varten [19] .

Video edition

1990- ja 2000-luvuilla elokuva julkaistiin VHS:nä.
Elokuva julkaistiin DVD:llä vuonna 2005. Sekä alkuperäinen vuoden 1935 versio että uusi vuoden 1960 versio ovat tällä hetkellä saatavilla DVD:llä.

Muistiinpanot

  1. ↑ Uudelleenäänitetyssä versiossa - "koko maan kansojen mahtava liitto"
  2. ↑ Jonathan Swift ja hänen Gulliverinsa // Lenin kipinöitä  : sanomalehti. - 1935. - 18. huhtikuuta.
  3. ↑ Krzhizhanovsky S. D. Kokoelma teoksia 5 osana / Comp., Preface. ja kommentoida. Vadim Perelmuter. - Pietari. : Symposium, 2001. - V. 1. - S. 59. - ISBN 5-89091-131-7 .
  4. ↑ Sputnitskaja N. A. Ptushkon "Uusi Gulliver" -elokuvan päähenkilön skaalauksen erityispiirteet ja identiteettiongelma Neuvostoliiton lastenelokuvassa 1930-luvun jälkipuoliskolla, 2015 , s. 76.
  5. ↑ Sputnitskaja N. A. Ptushkon "Uusi Gulliver" -elokuvan päähenkilön skaalauksen erityispiirteet ja identiteettiongelma Neuvostoliiton lastenelokuvassa 1930-luvun jälkipuoliskolla, 2015 , s. 74, 75.
  6. ↑ Ptushko A., Renkov N., 1941 , s. 101.
  7. ↑ Sputnitskaja N. Ptushko. Rivi: venäläisen fantasiaelokuvan mestarikurssi, 2018 , s. 13.
  8. ↑ Masurenkov D. I. Yhdistetyn kuvauksen historiasta. Visuaalisten tehosteiden mestarit  // Elokuvan tekniikka ja tekniikka : aikakauslehti. – 2006.
  9. ↑ "Uuden Gulliverin" luomisen historia . Haettu 30. marraskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 5. lokakuuta 2018.
  10. ↑ Sputnitskaya N. Yu. Gulliverkino: tarinan kääntöpuoli. Alexander Ptushko - innovaatiot  // Film Art  : aikakauslehti. - 2015. - toukokuu ( nro 5 ). — ISSN 0130-6405 .
  11. ↑ Neuvostoliiton pitkät elokuvat. T. 2, 1961 , s. 80.
  12. ↑ Kleiman Naum. Toinen Neuvostoliiton elokuvan historia / Neljä sulatusta  // Elokuvahistorian muistiinpanoja: päiväkirja. - 2001. - Nro 50 . — ISSN 0235-8212 .
  13. ↑ 1 2 Asenin S. Sarjakuvan maailma: Ideoita ja kuvia animaatiosta sosialistisissa maissa, 1986 , s. 45.
  14. ↑ The New York Times, 30. joulukuuta 2001. Nyt Amerikassa Neuvostoliiton Walt Disneyn elokuvat arkistoitu 30. elokuuta 2017 Wayback Machinessa 
  15. ↑ Ivanov-Vano I. Kuva kehykseltä, 1980 , s. 93.
  16. ↑ Sputnitskaja N. A. Ptushkon "Uusi Gulliver" -elokuvan päähenkilön skaalauksen erityispiirteet ja identiteettiongelma Neuvostoliiton lastenelokuvassa 1930-luvun jälkipuoliskolla, 2015 , s. 77.
  17. ↑ Sputnitskaja N. Ptushko. Rivi: venäläisen fantasiaelokuvan mestarikurssi, 2018 , s. 13-14.
  18. ↑ Uusi Gulliver . cinema.mosfilm.ru _ Mosfilm . Haettu 1. joulukuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 19. syyskuuta 2020.
  19. ↑ Two Gulliveria arkistoitu 9. heinäkuuta 2019 Wayback Machine -animaatiohistorioitsija Georgi Borodinin blogiin

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Temaattiset sivustot
 Gulliverin matkat
Hahmot
Paikat
muu
Elokuvat
sarjakuvia
TV
 Alexander Ptushkon elokuvat