Yö galaktisella rautatiellä

Night on the Galactic Railroad , joka tunnetaan myös nimellä Night on the Silver River Train (銀河鉄道の夜, Ginga tetsudo: no yoru )  , on Gisaburo Sugiyan ohjaama animeelokuva vuonna 1985, joka perustuu Kenji Miyazawan samannimiseen satuun . [4] [5] . Elokuvassa on korostunut surrealistinen elementti [6] ja se esittää kysymyksiä elämästä ja kuolemasta.

Otsikko

Elokuvan kansainvälinen nimi "Night on the Galactic Railroad" tulee englanninkielisestä käännöksestä (muunnoksia on olemassa Night on the Milky Way Railway , Night on the Galactic Railroad ja Night Train to the Stars ) [7] . Alkuperäisen tarinan otsikossa on kuitenkin käytetty ilmaisua "Silver River" (runollinen synonyymi Linnunradalle ), joka leikkii joen ja veden virtauksen kuvalla [5] , mikä on tärkeä asia kontekstissa. juoni.

Lisäksi elokuvassa on alkuperäinen esperanto -äänitys nimestä . Tämä on kunnianosoitus Kenji Miyazawalle, joka oli ideologisista syistä [8] esperanto-harrastaja ja lainasi siitä usein sanoja kirjoituksissaan. Kaikki kehyksessä näkyvät tekstit ja kirjoitukset on annettu tällä kielellä: yhdessä kohtauksessa voit nähdä tekstin Dio, pli apud vin (" Lähempänä, Herra, sinua ").

Juoni ja taiteelliset piirteet

Elokuva kertoo kahden nuoren ystävän Giovannin ja Campanellan matkasta salaperäisessä junassa, joka kulkee ulkoavaruuden halki. Pysähdyksillä junaan nousevat matkustajat, joista ajan mittaan käy selväksi, että todellisuudessa he ovat jo kuolleet. Keskustelut matkustajien kanssa ja nuorten miesten kiireetön matka muodostavat elokuvan juonen.

Itse tarinaa voidaan kuvata vertaukseksi . Tämän mukaisesti tekijät valitsivat narratiivisen ja visuaalisen estetiikan, joka ei ole tyypillistä animelle, mutta muistuttaa maagista realismia . Elokuvan tyypillinen piirre on päähenkilöiden - antropomorfisten kissojen - lajisidonnaisuus. Sitä ei selitetä millään tavalla itse elokuvassa, eikä se ole peräisin alkuperäisestä sadusta. Elokuvassa on myös ihmishahmoja, mutta tämä ei aiheuta dissonanssia hahmoille itselleen. Myöhemmin ohjaaja Gisaburo Sugii käytti tätä tekniikkaa elokuvassa Budori Gusukon elämä , joka on myös sovitus Miyazawan työstä.

Kissojen alkuperä selittyy mangakan Hiroshi Masumuran fantasialla , jolle ne ovat suosikkihahmoja [9] . Työssään hän loi maailman "Atagulin maan", jossa ihmiset ja kissat asuvat. Mangakan mukaan "Atagulin maan" ilmestyminen puolestaan ​​sai inspiraationsa Miyazawan sadusta "Terhot ja vuorikissa" [10] . Masumuran manga vaikutti voimakkaasti Kenji Miyazawan elokuvasovituksiin. Budori Gusukon elämä ja elämäkertadraama Kevät ja kaaos tehtiin samalla tyylillä :

Gisaburo Sugii: Aioitko alun perin käyttää kissoja, kun ajattelit sopeutua?
Hiroshi Masumura: Aluksi halusin piirtää ihmisiä, mutta en ole kovin hyvä piirtämään niitä. Mutta en usko, että tekisin mangaa ihmisten kanssa, vaikka osaisin piirtää. Kun lisäät tarinaan ihmiskasvot, koko kokemus muuttuu. Se alkaa määritellä piirtämäni kuvan kautta. Halusin välttää tämän. En ajattelisi sitä niin paljon, jos historia ei merkitsisi minulle niin paljon [10] .

Elokuvan visuaalinen estetiikka on myös animelle epätyypillistä, ja se muistuttaa eurooppalaista taidetta jugend- ja modernismin ajalta [6] . Visuaalisten ja kerronnallisten komponenttien kokeellisen luonteen vahvistaa Noburo Ofuji -palkinto "animaatioelokuvien huippuosaamisesta ja innovaatiosta" [11] .

Kenji Miyazawa esitti luovuuden kautta uskonnollisen käsitteen postulaatteja, jotka hän kehitti oman buddhalaisuuden ja kristinuskon ymmärryksensä perusteella [10] , joten tämä näkökohta on tärkeä elokuvan ymmärtämisen kannalta. Itse tarinan, Night on the Train on the Silver River, Miyazawa kirjoitti nuoremman sisarensa Toshin kuoleman aiheuttaman syvän henkilökohtaisen kriisin vaikutuksesta. Elokuvan ohjaaja Gisaburo Sugii halusi toisaalta sulkea pois liian ilmeiset uskonnolliset motiivit, mutta toisaalta päinvastoin korosti niitä esittelemällä uusia hahmoja, jotka puuttuivat alkuperäisestä sadusta: "idea käsikirjoittaja Minoru Batsuyaku : sokea radiomies, joka kuulee kaikki maailman onnettomuudet » [10] .

Roolit ääneen

Musiikki

Elokuvan sävelsi Haruomi Hosono, merkittävän elektroniikkayhtyeen Yellow Magic Orchestran jäsen . Nokto De La Galaksia Fervojo -ääniraita julkaistiin ensimmäisen kerran erillisellä vinyylilevyllä vuonna 1985 ja on sittemmin julkaistu uudelleen eri medioissa [13] (ei pidä sekoittaa säveltäjä Jo Hisaishin vuoden 1996 samannimiseen albumiin, joka on myös inspiroitunut Miyazawan satu [14] ).

Painoksen kannessa olevien sävellysten nimet ja allekirjoitukset ovat esperantoksi. Kirjekuoren etuosan alalaidasta voit lukea lauseen:

Joten, rakkaat ystävät, tiedättekö, mitä tämä taivaallinen valkoisuus todella on, mitä kutsutaan joeksi tai roiskunut maito?

Myös kappaleiden nimillä on väliä. Ne viittaavat sekä tähtitieteellisiin termeihin että kirjoittajan uskonnolliseen käsitykseen, jonka Miyazawa on kehittänyt sekoittaen buddhalaisuuden ja kristinuskon [8] [10] [15] .

Teichiku Recordsin vuoden 2018 erikoispainos sisälsi 2 CD-levyä (24 kappaletta ensimmäisellä ja 15 toisella) ja ylsi Oriconin listalla sijalle 38 [16] [17] .

Tuotanto ja julkaisu

Elokuvantekijät ovat vakiinnuttaneet asemansa taiteen kokeilijoita. Näihin lukeutuvat itse ohjaaja Gisaburo Sugii, joka työskenteli arthouse-animen Belladonna of Sadness parissa, ja säveltäjä Haruomi Hosono, kuuluisa elektroninen muusikko, ja käsikirjoittaja Minoru Betsuyaku, teatterin näytelmäkirjailija, joka herätti huomiota avantgardeilla 1960-luvulla. Elokuva on tuotettu animaatiostudioiden Group TAC ja Gallop tuella . Se sai ensi-iltansa teattereissa 13. heinäkuuta 1985 Nippon Herald Filmsin ansiosta.

Night on the Galactic Railroad julkaistiin ensimmäisen kerran VHS : llä ja LaserDiscillä Asahi Video Library -sarjassa [18] . Amerikkalaiset DVD -levyt tulivat myyntiin vuonna 2001 US Manga Corpsilta (Central Park Media). Muoto oli 1.33:1 (4:3) ja ääni Dolby Digital 2.0. Lisävarusteisiin kuuluivat Galaxy Maps -valikko, esikatselu, traileri, 10-sivuinen Kenji Miyazawan elämäkerta, kuvagalleria, DVD-ROM-käsikirjoitus, ääninäyttelijät ja tuotantotiedot. Levy on tarkoitettu kaikille alueille [19] . Koska animea ei ollut vielä remasteroitu sen jälkeen, kun se esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985, ikä näkyi jo. Lähetys oli hyvä, mutta tärinää oli varsinkin alkutekstien aikana. Täpliä ja naarmuja on havaittavissa, rakeisuutta on, väripaletti on himmeä. Hahmosuunnittelu (antropomorfiset kissat) ei ollut kaikkien mieleen. Jos juoni näyttää mielenkiintoiselta, kuvan puutteet eivät ole liian häiritseviä. Elokuvaa ei myöskään julkaistu alun perin koko näytön muodossa, vaan lähempänä 1.66:1 laajakuvaa. Äänenlaatu on tyydyttävä, ilman ilmeisiä vikoja. Jopa suurella äänenvoimakkuudella valkoinen kohina on merkityksetöntä [20] . Elokuvan musiikki on paikoin epätavallista ja epäharmonista, ja se muistuttaa enemmän Wendy Carlosin sävellyksiä kuin tyypillistä animemusiikkia. Englanninkielinen dubaatti on korkealaatuista, mikä on harvinaista Central Park Mediassa. Tämä johtuu Crispin Freemanin (Campanella) ja Veronica Taylorin (Giovanni) osallistumisesta. Tekstitykset ovat lähellä oikeaa käännöstä [21] .

Suuri muutos tapahtui vuonna 2014, kun Kadokawa julkaisi remasteroidut DVD- ja Blu-ray- levyt Miyazawan työn 80-vuotisjuhlan kunniaksi ja suuren kysynnän johdosta. Kuvasuhde oli jo 16:9 ( LB ), ääni vastaavasti Dolby Digital 5.1 ja 2.0 sekä DTS -HD Master Audio 5.1 ja 2.0 [22] . sijalla 48 Oriconin listoilla [23] . Tämän seurauksena Discotek Media hankki lisenssin Yhdysvalloissa vuonna 2015 [24] . Vuonna 2016 ilmestyi amerikkalainen Blu-ray [25] . Vuonna 2018 Crunchyroll lisäsi animen luetteloonsa [26] .

Kritiikki

Kriitikot ottivat elokuvan myönteisesti vastaan. Sijalla 60 100 parhaan animeelokuvan listalla Paste-lehden [27] mukaan . Time Out New Yorkin arvioijien mukaan 94. sija 100 parhaan animaatioelokuvan joukossa [28] . Justin Sevakis, Anime News Networkin perustaja , julkaisi arvostelun Buried Treasure -kohdassa [29] . Vuonna 1986 elokuvalle myönnettiin Noburo Ofuji -palkinto "animaatioelokuvan erinomaisuudesta ja innovaatiosta" [11] [30] .

Jonathan Clements ja Helen McCarthy Encyclopedia pitävät animea synkänä, mutta herkänä fantasiana, joka on monimutkainen mutta palkitseva elokuva, jossa on upea animaatio ja kirjoitus. Linnunradan läpi kulkeva matka symboloi kuolemaa ja uudestisyntymistä perustuen Miyazawan uskomuksiin nichirenistä , kristinuskosta ja luonnonhistoriasta. Giovanni meni kotiin, mutta Campanellalla oli toinen kohde - hän on kuollut todellisessa maailmassa. Gisaburo Sugii ei pelkää hidasta toimintaa ja ottaa vapauden sanoista tarvittaessa. Hahmot muunnetaan kissoiksi tragedian helpottamiseksi ja todellisuuden hyväksymiseksi rauhallisesti. Alkuperäisessä teoksessa rautatietä käytetään metaforana elämän matkasta. Elokuva osoittaa tämän poikkeuksellisella yksityiskohdilla: veturi ja asemat ovat yhtä vakuuttavia kuin todellisetkin, ja kuvien runollinen kauneus yhdistyy tähän rikkaaseen ja antaa voimakkaan tunnelatauksen pitkälle matkalle. Hosonon musiikki sopii täydellisesti "hallusinogeeniseen kauneuteen", mutta on huonompi kuin Händelin " Messiaan " "Hallelujah"-kuoro. Voidaan verrata Galaxy Express 999 :ään ja A Chinese Ghost Story: The Tsui Hark Animationiin . Vuonna 1996 ohjaaja Kazuki Omori ohjasi elokuvan Night Train to the Stars [31] .

Brian Camp kirjoitti, että kuuluisan kirjallisen teoksen mukauttaminen on erittäin koskettavaa. Elokuva on huolellisesti muotoiltu japanilaisille koululaisille tutusta kirjasta, yksinkertainen muotoilu ja vaimeat pastellivärit. Kolme lasta ovat Titanicin uhreja ja tulevat toisesta maailmasta. Vanha matkustajajuna on hyvin samanlainen kuin se, jossa Galaxy Express 999 :n Tetsuro ja Maitel matkustavat , ja siinä on samat ikkunat, pehmustetut istuimet ja puupanelointi. Leiji Matsumoto itse sai inspiraationsa Miyazawan alkuperäisestä tarinasta, kun hän loi franchising-sarjan. Kuten kaikki surullinen anime, Night on the Galactic Railroad on lähellä Firefliesin hautaa , mikä ei piilota karua totuutta. Jännittävin hetki: nuorin matkustaja ottaa Giovannin kädestä ja vaatii jäämään, vaikka onkin jo aika lähteä. Se, mitä Campanellalle tapahtui, on väistämätöntä, mutta he tutkivat maailmankaikkeutta yhdessä [32] .

Kenji Miyazawan työ on täynnä kirkkaita hahmoja ja epätavallisia kuvia, juoni sisältää alkuperäisiä ja syviä ideoita. Jos Japanissa hänen teoksensa ovat saaneet yli 10 anime-sovitusta, Venäjällä kirjailija on vähän tunnettu. Night on the Galactic Railroad on erityinen paikka, ja sitä pidetään Miyazawan hienoimpana työnä. Tämä on osittain omaelämäkerrallinen romaani - Kenji sai idean kirjoittaa kirjan matkustaessaan junalla Sahalinin ympäri. Kirjoittaja oli erittäin järkyttynyt rakkaan sisarensa kuolemasta, joten hän täytti tarinan surulla ja menetyksen tunteella, mikä välitettiin myös elokuvassa. Group TAC oli kuuluisa yhtenä menestyneistä studioista, jotka tuottivat satuihin perustuvaa animea. Tekijät ottivat riskialtis askeleen ja tekivät päähenkilöistä humanoidikissat, joten "Galaktisen rautatien" versiota voidaan pitää karvaisena . Toisin kuin useimmat nykyaikaiset animet, elokuvasovitus on kuitenkin täysin vailla kawaiita ja on tehty vakavalla, joskus synkällä ja masentavalla tyylillä, ja hahmojen ulkonäkö on joskus pelottava. Visualisointi on täynnä kylmiä sävyjä. Animaatio tehtiin kohtuullisella tasolla, toistoja tai äkillisiä liikkeitä ei havaittu. Ihmiset piirretään 1980-luvulle ominaisella tavalla. Mitä juonen tulee, se on sarja novelleja. Jos ensimmäinen kolmasosa, joka kertoo Giovannin elämästä, hänen perheestään ja suhteista ikätovereihin, on yksinkertainen ja ymmärrettävä, niin keskeinen linja - matka Linnunradan halki - on pikemminkin kokoelma vaikeasti tulkittavia kuvia kuin harmoninen ja looginen tarina. Ryhmä TAC siirsi kirjan hengen lähes ennallaan, mikä toi sivuvaikutuksia - alkuperäistä tietämättä kaikki ei tule selväksi [33] .

Elokuvakriitikko Boris Ivanov kutsui elokuvaa runolliseksi tarinaksi kahden ystävän matkasta rautatiellä, joka ulottuu taivaaseen ja johtaa ihmiset sielun kokeiden läpi [34] , ja THEM Anime -verkkosivuston arvostelija palkitsi elokuvan kolmella. 5 tähteä:

Kannattaa viettää puoli päivää katsomiseen. Virhe piilee vertailussa Sugiyan toiseen tärkeään teokseen - eeppiseen " The Tale of Genji " -sarjaan ja vielä enemmän Street Fighter II: The Animated Movie -elokuvaan . "Night on the Galactic Railroad" on tarkoitettu lapsille, vaikka se perustuu Miyazawan tarinaan kuolemasta. Yksikään lapsi ei kuitenkaan saa tarpeeksi huomiota käydäkseen kaiken läpi loppuun asti. Nykyaikaiset lapset, jotka ovat tottuneet Disneyn sarjakuviin ja tietokonepeleihin, eivät ymmärrä juonen monimutkaisuutta, nukahtaa tai lähteä puolen tunnin kuluttua. Jos annat animelle riittävästi aikaa, voit ottaa oppitunnin. Mutta hidas tempo, vanhentuneet hallusinaatiokuvat ja musiikki estävät siitä muodostumasta klassikoksi, jonka sen pitäisi olla. Pikemminkin kiinnostus syntyy taiteellisesta uteliaisuudesta. Suositeltavat ovat myös A Little Snow Fairy Sugar , Pita Ten , Spring and Chaos ja Greywing Alliance [ 35] .

Muistiinpanot

1. ↑ sana "tenkirin" ( Jap. 天気輪) keksi Kenji Miyazawa itse ( Miyazawa, K. Night on the train on the Silver River. - M., 2019. - S. 449, huomautus 139). Ei tiedetä tarkasti, mitä hän tarkoitti. Miyazawan tarinassa Ekaterina Ryabova käänsi nimen "tenkirin no hashira" (天気輪の柱) " sääaseman torniksi" ( Miyazawa, K. Night junassa Hopeajoella. - s. 449) ja mangassa kirjoittanut Hiroshi Masumura - "sääpyörän napana" ( Masumura, H. Yö galaktisella rautateellä. Perustuu Kenji Miyazawan romaaniin. - Alt Graph, 2020. - S. 33, 147).

1. ↑ Night on the Galactic Railroad Blu-ray Discotek Media . Haettu 2. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 9. maaliskuuta 2021. (määrätön)
2. ↑ Train de nuit dans la voie lactée (1985) - Blu-ray
3. ↑ Gisaburo Sugii . Haettu 2. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. helmikuuta 2021. (määrätön)
4. ↑ Kenji Miyazawa "Yö Silver River Trainissa" . Arkistoitu 11. toukokuuta 2019 Wayback Machinessa
5. ↑ 1 2 Ekaterina Ryabova. Kenji Miyazawa Night on the Silver River Train. Kääntäjän kommentti  (venäjä)  // Istari comics  : Internet-julkaisu. - 2019. Arkistoitu 18. tammikuuta 2021.
6. ↑ 12 Paul Roquet . Anime ja kosminen subjektiivisuus: Anime ja kosminen subjektiivisuus  // Esitykset. - 2014. - T. 128 , no. 1 . — S. 124–158 . — ISSN 0734-6018 . - doi : 10.1525 / toisto 2014.128.1.124 . Arkistoitu 9. lokakuuta 2020.
7. ↑ Eric Margolis. Across Space & Time: 'Night on the Galactic Railroad' kääntäminen  (englanniksi) . Metropolis Japan (2. elokuuta 2019). Haettu 3. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 16. tammikuuta 2021.
8. ↑ 1 2 Marina Aleksandrova. Kenji Miyazawa on opettaja ja tarinankertoja . Regnum (27. elokuuta 2018). Haettu 1. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 27. elokuuta 2018. (Venäjän kieli)
9. ↑ Yö galaktisella rautateellä . Haettu 3. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 27. helmikuuta 2021. (määrätön)
10. ↑ 1 2 3 4 5 Gisaburo Sugii vs. Hiroshi Masumura . www.pelleas.net . Haettu: 27. helmikuuta 2021. (määrätön)
11. ↑ 1 2. _ _ 芸能ニュースならザテレビジョン (jap . ) Haettu: 27. helmikuuta 2021.
12. ↑ Nokto De La Galaksia Fervojo . Haettu 2. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 30. kesäkuuta 2016. (määrätön)
13. ↑ Haruomi Hosono - Nokto De La Galaksia Fervojo . Discogs (7. heinäkuuta 1985). Haettu 27. helmikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 20. joulukuuta 2019. (Venäjän kieli)
14. ↑ Joe Hisaishi - Nokto De La Galaksia  Fervojo . diskot .
15. ↑ Oksana Shtyk. Non-Children's Tales of Japan, Miyazawa K., kääntäjän esipuhe / Kääntäjä ja kääntäjä Oksana Shtyk. - Moskova: World of Childhood Media, 2010. - S. 5-12. - 79 s. — ISBN 987-5-9993-00-44-7.
16. ↑ 銀河鉄道の夜・特別版. Haettu 4. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 8. marraskuuta 2020. (määrätön)
17. ↑ 銀河鉄道の夜・特別版. Oricon . Haettu: 4.3.2021. (määrätön)
18. ↑ 銀河鉄道の夜【劇場版】 VHS
19. ↑ Night On The Galactic Railroad Central Park (1985) / Region All . Haettu 4. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 9. toukokuuta 2015. (määrätön)
20. ↑ Yö galaktisella  rautateellä . DVD Times (18. elokuuta 2003). Haettu: 6. maaliskuuta 2021.
21. ↑ Mike Toole. Yö galaktisella  rautatiellä . Anime Jump (18. lokakuuta 2003). Haettu: 4.3.2021.
22. ↑ 「銀河鉄道の夜」Blu-ray&DVD . Haettu 2. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 31. heinäkuuta 2016. (määrätön)
23. ↑ 銀河鉄道の夜 Blu-ray . Oricon . Haettu: 4.3.2021. (määrätön)
24. ↑ Discotek lisää ilmaisia!, Robot Carnival, Vampire Hunter D Bloodlust, lisää . Haettu 4. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 29. marraskuuta 2020. (määrätön)
25. ↑ Night on the Galactic Railroad Blu-ray . Haettu 4. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 13. marraskuuta 2021. (määrätön)
26. ↑ Crunchyroll lisää "Key the Metal Idol" ja 5 muuta anime-luetteloon . Haettu 4. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 11. toukokuuta 2019. (määrätön)
27. ↑ Toussaint Egan, Jason DeMarco . Kaikkien aikojen 100 parasta animeelokuvaa  (englanniksi) , Paste  (10. elokuuta 2019). Arkistoitu alkuperäisestä 2. tammikuuta 2021. Haettu 3. maaliskuuta 2021.
28. ↑ 100 parasta koskaan tehtyä animaatioelokuvaa  , Time Out (  29. maaliskuuta 2016). Arkistoitu alkuperäisestä 25. kesäkuuta 2018. Haettu 3. maaliskuuta 2021.
29. ↑ Buried Treasure - Night on the Galactic Railroad  . Anime-uutisverkosto . Haettu 27. helmikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 25. tammikuuta 2021.
30. ↑ Mainichi Film Concours (1986) . IMDb . Haettu: 27. helmikuuta 2021. (määrätön)
31. ↑ Clements J., McCarthy H., 2006 , s. 448.
32. ↑ Leiri, 2007 , s. 250-252.
33. ↑ Lev Vlasenko. Anime Classic: Night on the Galactic Railroad (Ginga Tetsudou no Yoru) . AniMag (1. marraskuuta 2007). Käyttöönottopäivä: 17.4.2021. (Venäjän kieli)
34. ↑ Ivanov B. A., 2001 .
35. ↑ Carlos Ross. Yö galaktisella  rautatiellä . NE Animea . Haettu 3. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 28. helmikuuta 2021.

Kirjallisuus

• Brophy, P. 100 Anime (Näyttöoppaat  ) . - Lontoo: Bloomsbury Academic , 2005. - 272 s. — ISBN 978-1844570843 .
• Brian Camp. Night on the Galactic Railroad // Anime Classics ZETTAI! 100 ehdottomasti nähtävää japanilaisen animaation mestariteosta / Brian Camp, Julie Davis. - Berkeley, Kalifornia: Stone Bridge Press, 2007. - P.  249-252 . — 408 s. — ISBN 978-1-933330-22-8 .
• Clements J. , McCarthy H. Anime-tietosanakirja: opas japanilaiseen animaatioon vuodesta  1917 . - Tarkistettu ja laajennettu painos. - Berkeley, CA: Stone Bridge Press , 2006. - S. 448. - ISBN 978-1933330105 .
• McCarthy H. 500 tärkeää animeelokuvaa: Lopullinen opas . — New York: Harper Design , 2009. — ISBN 978-0061474507 .
• Stuckmann, C. Anime Impact: Elokuvat ja ohjelmat, jotka muuttivat japanilaisen animaation maailmaa  (englanniksi) . — Miami: Mango Publishing, 2018. — 350 s. — ISBN 978-1633537323 .
• Ivanov B. A. Johdatus japanilaiseen animaatioon . - 2. painos - M . : Elokuvataiteen kehittämisrahasto; ROF "Eisenstein Center for Film Culture Research", 2001. - 336 s. - ISBN 5-901631-01-3 .
• Masumura, H. Night on the Galactic Railroad. Perustuu Kenji Miyazawan romaaniin. Käännös: Ekaterina Ryabova. - Alt Graph, 2020. - 324 s. - ISBN 978-5-905295-68-3 .
• Miyazawa, K. Night on the Silver River Train: [la.] / Kenji Miyazawa; per. japanista E. Ryabova. — M. : Istari Komiks, 2019. — 496 s. - ISBN 978-5-907014-69-5 .

Linkit

• Anime "Night on the Train on the Silver River"  (englanniksi) Anime News Networkin tietosanakirjassa
•  Anime-ilta Silver River -junassa AniDB :ssä

Temaattiset sivustot	AllMovie AniDB anime-uutisverkosto ČSFD Elokuvan affiniteetti Internet-elokuvatietokanta Mädät tomaatit