Sisu-yksikkö | |
---|---|
( Fin. Osasto Sisu Hung. Sisu Eriítmény | |
Imre Kemery Nagy unkarilaisten vapaaehtoisten kanssa Oskar Enckelin edessä | |
Vuosia olemassaoloa | 8. tammikuuta - 13. maaliskuuta 1940 |
Maa | Suomi |
Mukana | Suomen puolustusvoimat |
Tyyppi | vapaaehtoinen kokoonpano (sisäjoukot) |
Sisältää | kaksi suurta joukkuetta |
väestö | 717 henkilöä |
Dislokaatio | Lapua |
Sodat | talvisota |
Osallistuminen | |
Erinomaisuuden merkit | |
komentajat | |
Merkittäviä komentajia |
Imre Kemery Nagy Bertil Nordlund Kermit Roosevelt |
Sisu -osasto ( Suomi Osasto Sisu , Hung. Sisu Különítmény ) tai Sisun haara on suomalainen talvisodan aikana pääosin unkarilaisista vapaaehtoisista koostuva sotilasyksikkö , joka taisteli rintamalla 8.1. - 13.3.1940 .
Suomi astui sotaan Neuvostoliiton kanssa 30. marraskuuta 1939 ja alkoi vastaanottaa suurta ulkomaista apua: useat Euroopan maat toimittivat sille aseita ja tarvikkeita (sekä akselimaat ja niiden liittolaiset sekä brittiläis-ranskalainen liitto). Suomen puolella taisteli vapaaehtoisia eri maista: tammikuussa 1940 suomalaisen upseerin, kapteeni Bertil Nordlundin johtamasta unkarilaisten vapaaehtoisten ryhmästä alkoi muodostua suuri taisteluryhmä, nimeltään Sisu-osasto. Sisu-osastoon kuului erilaisia yksiköitä: Unkarin vapaaehtoispataljoona Imre Kemeri Nagy, 420 henkilöä, eversti Kermit Rooseveltin (USA:n presidentin Theodore Rooseveltin pojan ) brittikomppania 158 henkilöä sekä 155 vapaaehtoista muista maista. Upseerihenkilökuntaan kuului 24 henkilöä. Ryhmään kuului myös 56 siirtolaista Virosta, jotka eivät ottaneet vastaan neuvostovaltaa.
Yksikkö ei ehtinyt todella osallistua vihollisuuksiin, koska se muodostettiin liian myöhään ja täydennettiin hyvin hitaasti. Unkarilaiset liittyivät joukkoon erillisenä yksikkönä. Tämän seurauksena 13. maaliskuuta osasto hajotettiin, vaikka vapaaehtoiset jatkoivatkin Suomen asevoimien palveluksessa vielä Neuvostoliiton kanssa tehdyn rauhansopimuksen jälkeen. Unkarilaiset palasivat kotiin toukokuussa 1940.
Sisun haaran määrä kasvoi hyvin hitaasti, ja kun rauhansopimus oli jo allekirjoitettu ja sota päättyi, oli 13. maaliskuuta mennessä vain 153 vapaaehtoista eri maista. Tämä luku ei sisällä unkarilaisia, jotka liittyivät eroon erillisenä yksikkönä (omanaan). Vielä maaliskuun 13. päivän jälkeenkin joukkoja täytti ohut väkeä, joten osasto saavutti suurimman lukumääränsä helmikuun 20. päivänä - 212 henkilöä.