Voi kapteeni! Minun kapteeni!

Laivassa on kaikki telineet, etsimämme palkinto on voitettu,

Satama on lähellä, kellot kuulen, ihmiset kaikki iloitsevat,

Kun seuraat silmiä vakaa köli, alus synkkä ja rohkea;

Mutta voi sydän! sydän! sydän!

Oi punaiset verenvuotopisarat,

Missä kannella kapteeni makaa,

Kylmä ja kuollut.

Voi kapteeni! minun kapteeni! nouse ja kuule kelloja;

Nouse ylös - sinun puolestasi heilutaan lippu - sinun puolestasi bugle-trillit,

Teille kukkakimppuja ja nauhoitettuja seppeleitä – teille rannat – tungosta,

Sinua he kutsuvat, huojuva massa, heidän innokkaat kasvonsa kääntyvät;

Täällä kapteeni! rakas isä!

Tämä käsi pään alla!

Se on unelma, että kannella,

Olet kylmä ja kuollut.

Kapteeni ei vastaa, hänen huulensa ovat kalpeat ja hiljaiset,

Isäni ei tunne kättäni, hänellä ei ole pulssia eikä tahtoa,

Alus on ankkuroitu terveenä, sen matka on suljettu ja valmis,

Pelottavalta matkalta voittajalaiva saapuu voitetulla esineellä;

Iloitse oi rannat ja soita oi kelloja!

Mutta minulla on surullinen lanka,

Kävele kannella kapteeni valehtelee,

Kylmä ja kuollut.

Laiva kesti kaikki myrskyt, sen kruunaa kunnia.

Satama on jo lähellä, kuulen soivan, ihmiset katsovat, iloitsevat,

Kuinka vakaasti laivamme leikkaa suihkua kölillään.

Mutta sydän! Sydän! Sydän!

Miten veri virtaa

Kannella, missä kapteeni

Kaaduin viimeiseen uneen!

Voi kapteeni! Minun kapteeni! Nouse ylös ja ota paraati

Tervehdit lippua ja trumpetit helisevät;

Kimppuja ja seppeleitä sinulle, ihmiset tunkeutuvat luoksesi,

Innostuneet kasvot kääntyvät sinuun kaikkialla.

Herää, isä! Minun käteni

Makaa otsallasi

Ja sinä nukahdit kannelle

Kuin kuollut unelma.

Kapteeni ei vastaa ja kalpentui, jäätyi,

Hän ei tunne käsiäni, into hänen sydämessään on haihtunut.

He laskevat jo ankkureita ja lentomme on valmis,

Turvasatamassa alus purjehti voitolla.

Iloitkaa ihmiset, rannalla!

jään yksin

Kannella, missä kapteeni

Hän nukahti viimeiseen uneen.

Jokainen hurrikaani on tutkittu, ja olemme löytäneet aarteen,

Ja satama odottaa, ihmiset kuohuvat, kellot soivat,

Ja kaikki katsovat fregattiasi epätoivoisina ja pelottavana!

Mutta sydän! sydän! sydän!

verenkierto

Tuo kansi on roiskeita

Mihin putosit elottomaksi.

Voi kapteeni! minun kapteeni! rannat iloitsevat,

Nouse ylös! kaikki liput ovat sinua varten - torvet soivat sinua varten,

Kukat sinulle, seppeleet sinulle - ihmiset kokoontuvat luoksesi,

Innostuneet kasvot kääntyvät sinuun, sinuun.

Isä! olet kädessäni

Kumarsi päänsä!

Ei, se on unta, että valehtelet

Kylmä, eloton!

Kapteeni ei sanaakaan, hänen huulensa ovat jäätyneet,

Ei tunne käsiäni, hiljainen ja voimaton,

Hän toi taistelufregattinsa satamaan,

Hän kantoi kallisarvoisen aarteensa myrskyn läpi.

Soita, naura, ranta,

Mutta surkealla jalalla

Kävelen kannen poikki

Missä hän putosi elottomaksi.