Pippuri (juutalainen sukunimi)
Pippuri ( hepr. פֶּרֶץ - "murto", "läpimurto") on Raamatussa mainittu suku , samoin kuin juutalainen sukunimi ja nimi .
Etymologia
Pepper ( Faresin synodaalikäännöksessä [1] , Russian Bible Societyn (2001) käännöksessä Parets), jota juutalainen perinne pitää perheen perustajana , on Tamarista kotoisin olevan Yehudan poika . Raamatun pippuri ( hepr. פֶּרֶץ ) on saanut nimensä verbistä "mennä eteenpäin" ( hepr. פַרַץ - paraʹ ) syntymässä ilmoitetusta paineesta ja sinnikkyydestä. .
Tässä on moderni käännös otteesta viikoittaisesta Toora-osuudesta (jossa kaikki nimet luetaan hepreaksi), joka luetaan synagogissa Hanukan lauantaina :
27. Ja kun hänen aikansa tuli synnyttämään, ja katso, kaksoset olivat hänen kohdussaan.
28. Ja hänen syntyessään toinen käsi työntyi ulos, ja kätilö otti sen ja sitoi helakanpunaisen langan hänen käteensä sanoen: "Tämä tuli ulos aikaisemmin."
29. Mutta heti kun hän ojensi kätensä, katso, hänen veljensä tuli ulos. Ja hän sanoi: "Kuinka sinä murtat läpi!" Ja he antoivat hänelle nimen Pippuri .
30. Sitten hänen veljensä tuli ulos, helakanpunainen lanka kädessään, ja he antoivat hänelle nimen Serah.
Sukunimi
Sukunimi Peretz löytyy sekä sefardi- että aškenazijuutalaisten keskuudesta . .
Keskiaikaisessa Espanjassa Peretz-suvun edustajat saavuttivat korkean aseman, mutta 1500-luvulla, juutalaisten karkotuksen jälkeen Espanjasta , jotkut pakenivat pääasiassa Marokkoon , missä he perustivat kaksi paikkaa, Tiyulit ( hepr. טיולית ) ja Dadash ( hepr. דאדש ), osa Balkanille , osa Safediin , jossa rabbi Peretz Kalbi johti kaupunkiyhteisöä vuonna 1496. Jotkut pakotettiin kuitenkin kastetuiksi inkvisition uhalla . .
Ajan myötä yleisnimestä oli muunnelmia. Esimerkiksi Unkarissa 31. maaliskuuta 1783 annetussa laissa "Systematica Gentis Judaicae Regulatio" [2] heprealaiset asiakirjat julistettiin pätemättömiksi. Keisarin 23. heinäkuuta 1787 antamassa asetuksessa täsmennettiin sukunimen vaatimusta. Täyttääkseen viranomaisten vaatimuksen poistaa seemiläinen sana Pepper ja ottaa unkarilainen sukunimi, mutta samalla halusta säilyttää omansa, Pepper muutettiin Perceliksi, joka jiddishin kielessä on lyhenne sanasta nimi Pepper ja samalla unkarin kielen sana .
Venäjän valtakunnassa sukunimi jaettiin pääasiassa litvakkien keskuudessa ( Kurinmaan kuvernööri , Grodno , Minsk , Zhytomyr ). Yksijuurivaihtoehdot : Peyrets, Peretsik, Pertses, Perchik, Pertsev, Perchikes ja monet muut .
Suku Pepper Raamatussa
Kuningas Daavid [3] kuului Pippurin ( heprea ) perheeseen (ks . Ruf. 4:18-22 ). Niinpä hänen poikansa kuningas Salomo ja kaikki Juudan kuninkaat olivat Peretzin suvusta . Juutalaisen uskonnollisen liikkeen Chabadin seuraajat uskovat, että Mashiach (Messias - "Mashiach" (משיח) [4] ) tulee Pepper-suvusta [5] [6] . Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit viittaavat myös Daavidin kautta tähän sukuun ja Jeesuksen sukuluetteloon sekä mies- että naissuvussa .
Taiteessa
Nykyaikaisessa Hollywood-elokuvassa nimi yhdistetään "juutalaisen supermiehen" stereotypiaan.
- (elokuva "The Last Bastion")
- Hap Percicki on nimihenkilö elokuvassa Whatever It Takes at the Internet Movie Database
Muissa elokuvissa
- Solomon Peretz - Milos Formanin ohjaamassa elokuvassa " Ragtime "
- Janos Percel - päähenkilö Neuvostoliiton ja Unkarin elokuvassa " Pidä pilviä "
- Elokuvassa "ja kaikki valaistui", kuvattiin Odessassa Elijah Woodin osallistuessa, päähenkilö on juutalainen - Alexander Peretz
Kirjallisuudessa
- Filologi Pepper on hahmo Strugatskien veljien romaanissa Snail on the Slope .
- Perchik on hahmo Sholom Aleichemin tarinasarjassa " Tevye the Milkman " (ja vastaavissa elokuvasovituksissa, teatteri- ja televisiotuotannossa , mukaan lukien musikaali " Viulunsoittaja katolla " ja sen elokuvasovitus ).
Muistiinpanot
- ↑ Gen. 38:27-30
- ↑ Myöhäinen lahja, vastahakoisesti annettu: juutalaisten vapautuminen Unkarissa. Arkistoitu 3. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa Rabbi Ferenc Raj
- ↑ Kommentit Ruthin kirjaan [cat_id =Ruth¶ms[parent_cat_id]=PSALMI&TAG=Ruth4 Arkistoitu] 6. lokakuuta 2013.
- ↑ Heprealaisen Raamatun litterointi Arkistoitu 5. heinäkuuta 2014 Wayback Machinessa , lisätekstiä.
- ↑ Lubavitcher Rebben kommentti Arkistoitu 26. maaliskuuta 2009 Wayback Machinessa Beit Chabad -verkkosivustolla
- ↑ "Vaeshev" Arkistoitu 21. lokakuuta 2007 Wayback Machinessa . Kommentti Midrash -tekstiin Tooran luvussa.
 Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
|---|