Henry Algernon Percy | |
---|---|
Englanti Henry Algernon Persy | |
Northumberlandin viides jaarli | |
28. huhtikuuta 1489 - 19. toukokuuta 1527 | |
Edeltäjä | Henry Percy |
Seuraaja | Henry Percy |
8. Baron Percy | |
28. huhtikuuta 1489 - 19. toukokuuta 1527 | |
Edeltäjä | Henry Percy |
Seuraaja | Henry Percy |
Syntymä |
13. tammikuuta 1478 |
Kuolema |
19. toukokuuta 1527 (49-vuotias)
|
Suku | Percy |
Isä | Henry Percy, Northumberlandin neljäs jaarli |
Äiti | Maud Herbert |
puoliso | Katherine Spencer |
Lapset | Henry Percy, 6. Earl of Northumberland , Sir Thomas Percy , Sir Ingelram Percy, Margaret Percy, Maud Percy |
Palkinnot |
Henry Algernon Percy ( eng. Henry Algernon Persy ; 13. tammikuuta 1478 - 19. toukokuuta 1527) - englantilainen aristokraatti, Northumberlandin 5. jaarli ja 8. Baron Percy . Kuninkaiden Henrik VII :n ja Henrik VIII :n hoviherra , osallistui sotiin Ranskan ja Skotlannin kanssa . Sukkanauhan ritarikunnan ritari .
Henry Algernon Percy kuului yhteen Englannin jaloimmista ja vaikutusvaltaisimmista perheistä, jonka edustajat omistivat valtavia maita (pääasiassa valtakunnan pohjoisosassa) ja kantoivat arvonimeä Earls of Northumberland ja Barons of Percy . Henry Algernonin isä oli Henry, Northumberlandin neljäs jaarli , ja hänen äitinsä oli Maud Herbert, William Herbertin, Pembroken ensimmäisen jaarlin ja Anne Devereux'n tytär . Henry Algernonin jälkeen perheeseen syntyi vielä neljä poikaa (William, Alan, Joslen ja Arundel) ja kolme tytärtä - Eleanor, Ann ja Elizabeth. Ensimmäisestä tuli Edward Staffordin, Buckinghamin kolmannen herttuan, vaimo, toisesta Arundelin 18. jaarlin William Fitzalanin vaimo [3] .
Henry Algernon syntyi 13. tammikuuta 1478 Alnwickin linnassa Northumberlandissa ja kasvatti kuningas Henrik VII :n hovissa . 28. huhtikuuta 1489, isänsä kuoleman jälkeen, hän peri suvun maatilat ja arvonimet. Saman vuoden 21. marraskuuta, päivänä, jolloin prinssi Arthurista tuli Walesin prinssi , 11-vuotias Earl julistettiin ritariksi. Sir Henry oli läsnä Étaplesin sopimuksen tekemisessä vuonna 1492 ja osallistui näkyvästi vuoden 1494 seremoniaan, kun prinssi Henrik (tuleva kuningas Henrik VIII ) valittiin ritariksi. Vuonna 1495 Percystä tehtiin sukkanauharitari , vuonna 1497 hän palveli kuninkaallisessa armeijassa ja taisteli Blackheathissä Cornish - kapinallisia vastaan. 14. toukokuuta 1498 Earl of Northumberland vihdoin astui perinnöllisiin oikeuksiinsa. Tiedetään, että hänen vuositulonsa olivat noin 2 300 puntaa, mutta kreivi käytti vähintään 1 500 puntaa vuodessa lukuisiin seurueisiinsa, ja lisäksi ylellinen asuminen ja säännölliset oikeudenkäyntimatkat maksoivat paljon. Siksi Henry Algernon oli jatkuvasti velkaa [4] .
Vuonna 1500 Northumberland oli läsnä kuningas Henrik VII:n ja arkkiherttua Philipin tapaamisessa . Hän toimi useissa tehtävissä - linnan konstaapeli, metsänhoitaja, oikeustoimikuntien jäsen. Kesäkuun 30. päivänä 1503 Percystä tuli Skotlannin rajalla sijaitsevien itämarkkojen vartija, ja yksi hänen ensimmäisistä tehtävistään oli saattaa kuninkaan tytär prinsessa Margaret Skotlantiin sulhasensa kuningas James IV:n luo .
Sir Henry näyttää menettäneen Henrik VII:n suosion vähän ennen tämän hallitsijan kuolemaa. Ilman kuninkaallista lupaa hän meni naimisiin varakkaan perillisen Elizabeth Hastingsin kanssa, joka oli hänen holhouksessaan, ja sai tästä valtavan 10 000 punnan sakon. Henry VII:n kuolemaan saakka vuonna 1509 kreivi pystyi maksamaan puolet tästä summasta, ja uusi kuningas peruutti loput velasta 21. maaliskuuta 1510. Northumberland palveli mannersodassa vuonna 1513 kapteenina suurella seuralla. Hän piiritti Terouanen ja taisteli Guinegatessa . Vuonna 1516 jaarli vangittiin, koska häntä epäiltiin olevan liian ystävällinen Edward Staffordin, Buckinghamin kolmannen herttuan , kanssa ja sekaantumisesta kuninkaallisiin holhousoikeuksiin. Sir Henryä kuulusteltiin Star Chamberin tuomioistuimessa ja hänet vapautettiin pian [4] .
Kesäkuussa 1517 Northumberland tapasi Skotlannin kuningatar Margaretin Yorkissa viedäkseen hänet kotiin, minkä hän teki vastahakoisesti (ilmeisesti rahan puutteen vuoksi). Kansleri Thomas Wolsey puhui vuonna 1519 kuninkaalle lähettämässään kirjeessä epäilyistään jaarlin uskollisuudesta, mutta jälkimmäinen pakeni Buckinghamin herttuan kohtalolta, joka mestattiin maanpetoksesta, ja osallistui tapaamiseen kuninkaan kanssa. Francis I Ranskalainen kultaisen brokadin kentällä . Myöhemmin hän oli läsnä Henrik VIII:n tapaamisessa keisari Kaarle V :n kanssa (toukokuussa 1522) ja sinetöi sopimuksen allekirjoituksellaan [4] .
Vuonna 1523 Percy aloitti hyökkäyksen Skotlantiin ja lordi Dacre syytti häntä virheellisesti kuninkaan tunnuksen kantamisesta lipussaan kampanjan aikana; hän perusteli itsensä melko helposti. Vuonna 1524 Sir Henry oli jälleen rajalla. Vuonna 1525 hän osallistui Henry FitzRoyn , Henry VIII:n paskiaisen, Nottinghamin jaarlin julistamiseen . 5. Earl of Northumberland kuoli 19. toukokuuta 1527 ja haudattiin Beverleyyn, jonne hän oli aiemmin rakentanut kirkon [4] .
Henry Algernon Percy oli naimisissa Catherine Spencerin, Sir Robert Spencerin ja Ormondin kreivitär Eleanor Beaufortin tyttären kanssa . Tässä avioliitossa syntyivät:
Percy, Henry Algernon, Northumberlandin 5. jaarli – esivanhemmat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
Sukututkimus ja nekropolis | ||||
|