Pec sanjak

sanjak
Pec sanjak
kiertue. Ipek sancak
serbi. Peћki Sanџak
alb.  Sanxhaku ja Dukagjinit
Vaakuna

Sanjak of Pec (korostettu punaisella)
   
 
  1455-1913  _ _
Iso alkukirjain Rintalihakset

Pecin sanjak ( tur . İpek sancak , serbi. Peћki Sanџak , Alb.  Sanxhaku i Dukagjinit ) on Ottomaanien valtakunnan sanjakki , jonka pääkaupunki on Pec (nykyinen Kosovon alue). Sanjak muodostui sen jälkeen, kun turkkilaiset valloittivat Pecin vuonna 1455 , ensimmäinen sanjakbey (kuvernööri) oli Mahmut Pasha Dukajini [1] .

Sanjakissa oli 4 kazya (maakuntaa) - Pec, Djakovitsa , Gusinje ja Berane [2] .

Sanjak oli usein Skadarin sanjakin sanjakbeyn suorassa hallinnassa . Vuonna 1536 Ali-bek, Pechin sanjakbey, hirtettiin sulttaanin käskystä virheiden ja epäpätevyyden vuoksi sanjakin hallinnassa [3] . Sanjakkien kristitty väestö kapinoi usein ottomaanien viranomaisia ​​vastaan, etenkin 1550-luvulla, koska he eivät kyenneet maksamaan äskettäin asetettuja raskaita veroja [4] . Yhden näistä kapinoista Kasim-bekin sanjakbey sai käskyn tukahduttaa kapina Skadar-sanjakin avulla (tarvittaessa) [5] . Vuonna 1690 sanjak-bey Mahmud Pasha Hasanbegovic hyökkäsi Itävallan joukkoja vastaan ​​Pecissä Turkin suuren sodan aikana [6] .

Kun Kosovon Vilajet perustettiin vuonna 1877, Pecin sanjakista tuli osa sitä.

Ensimmäisen Balkanin sodan aikana , vuoden 1912 lopussa, Montenegron ja Serbian joukot miehittivät sanjakin . Vuonna 1914 pienestä osasta siitä tuli osa vastaperustettua Albanian ruhtinaskuntaa Lontoon konferenssissa vuonna 1913 allekirjoitetun rauhansopimuksen [7] perusteella .

Muistiinpanot

  1. Altimari, Francesco; Janez Stanic. Albanci  (slovenia) . - Cankarjeva založba, 1984. - S. 41. . - "Z zavzetjem Peči je bil ustanovjjen du-kagjinski sandžak s sedežem v Peči, za sandžakbega pa postavljen Mahmut paša Dukagjini."
  2. Samardžic, Radovan. Historia srpskog naroda: pt. 1. Od Berlinskog kongresa do ujedinjenja 1878–1918  (kroatia) . - Srpska knjiiževna zadruga, 1983. - S. 264. . - "Leivonta sanџak је obuhvatao peћku, ђakovychka, gusisk ja beransky (Doji Vasojevichi) kazu.".
  3. Godisnjak . - Sarajevo: Drustvo Istoricara Bosne i Hercegovine, 1950. - S. 95. . - "... sulttaanin henkilö, joka kaipaa heidät otteluun, voidaan teloittaa ... sanak-beg Ali-begin laulut ovat obeschen".
  4. Schmitt, Oliver Jens (2010), Religion und Kultur im albanischsprachigen Südosteuropa , voi. 4, Frankfurt am Main, Berliini, Bern, Bruxelles, New York, Oxford, Wien, s. 43, ISBN 978-3-631-60295-9 , < https://books.google.com/books?id=aCdYHU9PtiIC&pg=PA23&dq=Sanjak+of+Dukagjin&hl=fi&ei=VRs3TtGtFYjoOcumved=bookns&stre=f&ns&ulti=cre&s 0CDcQ6AEwBDgK#v=onepage&q=dukagjin&f=false > Arkistoitu 6. joulukuuta 2014 Wayback Machinessa 
  5. Jugoslovenski istorijski časopis, osa 17  (slovenia) . - Savez društava istoričara Jugoslavije, 1978. - P. 209. . - "Tako je beg Dukađina, Kasim-beg, bio zadužen... dizdaru Drača i dizdarima skadarskog sandžaka da pomognu sandžak-begu Dukađina, Kasim-begu".
  6. Zbornik za društvene nauke, numerot 12–15  (serbia) . - Novi Sad: Matica srpska (Novi Sad, Serbia). Odeljenje za društvene nauke, 1956. - s. 48. . - "Miksi et menisi Prizren napao Dukahinski sanzhak Mahmud Pasha Hasanbegoviћiin."
  7. Vickers, Miranda. Albaanit: moderni historia . - IBTauris , 1999. - S. 77, 78. - ISBN 978-1-86064-541-9 .