Terveisiä Heydar Baballe

"Tervehdys Heydar Baballe" ( Azerbaidžanin Heydər Babaya Salam , حيدر بابايه سلام ) on azerbaidžanilaisen iranilaisen runoilijan Mohammed Hussein Shahriyarin runo, joka on kirjoitettu kollokissa . Runo julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1954 Tabrizissa [ 1 ] . Tätä runoa pidetään tärkeimpänä teoksena Azerbaidžanin kirjallisuudessa sodanjälkeisessä Iranissa. Julkaisun jälkeen Shahriyarin runo saavutti nopeasti suosion Iranin azerbaidžanilaisten ja Neuvostoliiton Azerbaidžanissa sekä monissa paikoissa turkinkielisessä maailmassa.[1] .

Teoksen analyysi

Heydar Baba on kukkulan nimi lähellä Khoshknabin kylää, lähellä Tabrizia , runoilijan kotikylää. Runossa Shahriyar ilmaisi identiteettinsä azerbaidžanilaisena , joka on sidottu kotimaahansa, kieleensä ja kulttuuriinsa . [1] .

Kuvaillessaan Heydar Babaa Shakhriyar käyttää sanaa "daghli", joka tarkoittaa sekä "vuoristoa" että "kärsimystä", mahdollisesti viitaten Pahlavin hallinnon sortopolitiikkaan azerbaidžanilaisia ​​kohtaan. Täällä, joka puolella Azerbaidžania, Heydar Baba nousee ylös ja siitä tulee jättimäinen muuri, joka tukee ja suojaa Azerbaidžania vihollisilta [2] .

Käännökset ja julkaisut

Runo julkaistiin azerbaidžaniksi arabialaisella kirjoituksella kahdessa osassa Tabrizissa , 1954 ja 1966 .

Vuonna 1991 Iranissa kirjoitettiin sinfoninen teos nimeltä "Greetings to Heydar Baba", ja vuonna 1993 Azerbaidžanissa mugham -esittäjä asetti Shahriyarin sanat tämän teoksen musiikkiin.

Vuonna 1970 , kun hallitus eväsi kustantamolta luvan julkaista runon uudelleenpainos azerbaidžaniksi, Shahriyar päätti löytää tavan, jolla jopa lukutaidottomia ihmiset tietäisivät "Terveisiä Heydar Baballe". Pian maanalaiset kasetit alkoivat kiertää ja runon vaikutus vahvistui vielä enemmän kuin jos se olisi painettu [3] .

Vuonna 1993 runoilijan teoksista julkaistiin kokoelma Bakussa , jossa runon molemmat osat julkaistiin azerbaidžanilla kyrillisillä kirjaimilla [ 4] . Samana vuonna iranilainen kustantamo دفتر خاک، "Greetings to Heydar Baba" julkaistiin azerbaidžaniksi ja persiaksi . Runon käänsi persiaksi iranilainen näytelmäkirjailija, kotoisin Tabrizista, Bahman Forsy.[5] .

Syyskuussa 1993 runo julkaistiin ensimmäisen kerran azerbaidžaniksi latinalaisilla aakkosilla sekä Hasan Javadin käännöksenä englanniksi [3] .

Mielenkiintoisia faktoja

Kun Azerbaidžanin kirjailijaliiton jäsenet olivat Teheranissa osana Azerbaidžanin valtuuskuntaa, Iranin korkein johtaja Ali Khamenei otti heidät vastaan . Vastaanoton aikana Khamenei mainitsi Shahriyarin, puhui ystävyydestään hänen kanssaan ja jopa luki muutaman rivin teoksestaan ​​"Terveisiä Heydar Baballe" [6] .

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 Brenda Shaffer. Rajat ja veljet. Iran ja azerbaidžanilaisen identiteetin haaste. - MIT Press, 2002. - S. 58. - 248 s. — ISBN 9780262692779 .
2. ↑ Hadi Sultan Qurraie. Moderni azerilainen kirjallisuus. Identiteetti, sukupuoli ja politiikka Mojuzin runoudessa. - Indiana University Ottoman and Modern Turkish Studies Publications, 2003. - S. 221. - 244 s. — ISBN 9781878318183 .Alkuperäinen teksti  (englanniksi)[ näytäpiilottaa] Kuvadessaan Heydar Babaa, vuorta lähellä runoilijan syntymäpaikkaa ja hänen toisen mestariteoksensa Heydar Babaya Salam [Terveisiä, Heydar Baba] aihetta, Shahryar käyttää azerilaista sanaa dagli, joka tarkoittaa sekä "vuoristoa" että "vaivaa", mikä ehkä viittaa jälkimmäinen Pahlavi-hallinnon sortavaa politiikkaa Azerbaidžania kohtaan. Täällä, joka puolella Azerbaidžania, nousee Heydar Baba, josta tulee jättimäinen muuri, joka tukee ja suojaa Azerbaidžania sen vihollisilta. Araxes-joki juhlii voittoa tuottamalla monia valoja ja niiden heijastuksia. Runoilija voi kuulla iloisia lauluja toiselta pankilta. Ylimääräinen onnellisuus muuttaa runoilijan koko olemuksen korviksi kuuntelemaan iloisia melodioita jakavan joen toiselta puolelta. Nähdäkseen veljiään runoilija juoksee niin nopeasti, että näyttää siltä, ​​että hänen koko olemuksensa on muuttunut jaloiksi. Runoilija näkee veljensä Araxen toisella rannalla kasvoista kasvoihin ja silmästä silmään, ja hänen silmänsä muuttuvat jousiksi hänen kyynelensä vuoksi.
3. ↑ 1 2 _ Hasan Javadi. Muistaen Shahriyaria  (englanniksi)  // Azerbaijan International: Journal. - Syyskuu 1993. - Ei. 1.3 . - s. 28-29 .
4. ↑ Maһәmmәdһүseјn Shaһriјar. Јalan dүnјa. - B. : Azarbaјҹan ensiklopediasy, 1993. - S. 151-174. — 496 s.
5. ↑ Mohammed Hussein Shahriyar. Käännös azerbista. Bahman Forsey. سلام به حيدربابا. همراه با متن ترکى منظومه شهريار. - دفتر خاک،, 1993. - 88 s. — ISBN 9780951804278 .
6. ↑ Anar puhui Iranin korkeimmalle henkiselle johtajalle Khamneille  // ANS PRESS. – 6. heinäkuuta 2012.

Linkit

• Shahriyara lukee runon Arkistoitu 5. lokakuuta 2016 Wayback Machinessa