Täplikäs sarveiskalvon dystrofia | |
---|---|
| |
ICD-10 | H18.5 _ |
MKB-10-KM | H18,55 |
ICD-9 | 371,55 |
MKB-9-KM | 371,55 [1] |
OMIM | 217800 |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Täplikäs sarveiskalvon dystrofia on yksi sarveiskalvon dystrofian muodoista . Ilmenee yleensä murrosiässä , mutta taudin puhkeaminen havaitaan myös vauvaiässä ja yli 50-vuotiailla. Molempien silmien stroomaan muodostuu heikosti määritellyt samentumisalueet , jotka sulautuvat vähitellen ja aiheuttavat lähes sokeuden tilan, yleensä 50 vuoden iässä.
Useimpien hajanaisten sarveiskalvon dystrofian tapausten uskotaan johtuvan mutaatioista CHST6 -geenissä (hiilihydraattisulfotransferaasi 6) [2] , joka koodaa entsyymiä nimeltä sarveiskalvon N-asetyyliglykosamiini-6-O-sulfotransferaasi , joka osallistuu kerataanisulfaattien synteesiin. . Taudin kolme immunofenotyyppiä on kuvattu - ensimmäiselle (tyypin I MCD) on tunnusomaista kerataanisulfaattien puuttuminen, joka sitoo niihin erityisen vasta-aineen sekä sarveiskalvossa että seerumista; toisessa (MCD-tyyppi II) antigeenisten kerataanisulfaattien taso on normaali; Kolmannessa (MCD-tyyppi Ia) seerumissa ei ole antigeenisiä kerataanisulfaatteja, mutta niitä löytyy keratosyyteistä .
Histopatologisesti taudille on tyypillistä sarveiskalvon paksuuden väheneminen, mikä johtuu oletettavasti kollageenifibrillien tiheämästä järjestelystä ja glykosaminoglykaanien kertymisestä keratosyytteihin ja endoteelisoluihin sekä saman materiaalin solunulkoisista kerrostumista stroomapaksuudessa ja Descemetin kalvossa takakerroksessa . joista muodostuu pisaroita ( englanniksi guttae ).
Luovuttajan sarveiskalvon siirto mahdollistaa näön palauttamisen pitkällä aikavälillä, mutta vähitellen kerataanisulfaattien synteesivirhe aiheuttaa taas taudin oireita.