Helsinki-luokan ohjusveneet
Vene "Oulu" Helsingissä (nykyisin Kroatian laivaston vene "Vukovar") |
Maa |
|
Valmistajat |
- Wärtsilä, Helsingin satama
|
Operaattorit |
|
Palveluksessa |
kaksi venettä Kroatian laivastossa, kaksi muuta Suomen laivaston venettä romutettu |
Siirtyminen |
300t |
Pituus |
45 m |
Leveys |
8,8 m |
Luonnos |
3 m |
Moottorit |
3 dieselmoottoria MTU-16V 538 TB92 |
Tehoa |
9000 kW |
liikkuja |
3 ruuvia |
matkan nopeus |
32 solmua |
Miehistö |
30 henkilöä |
Tutka-aseet |
tutkat Philips 9LV 225 (palontorjuntajärjestelmä), 9GA 208 Surface (kohteentunnistus) ja Saab EOS400 (optinen valvontajärjestelmä) |
Elektroniset aseet |
ESM Argo Systems -varoitusjärjestelmä, 6 x 103 mm:n soihdutustornit, Philax/IR väärä signaalijärjestelmä |
Tykistö |
57 mm Bofors/70 Mk 1 monitoimiase |
Flak |
2 x 23 mm ZU-23-2 ilmatorjuntatykki (Sako) |
Ohjusaseet |
8 RBS-15
ohjusta |
Sukellusveneiden vastaiset aseet |
2 pommikonetta |
|
Helsinki- luokan ohjusveneet ( Fin. Helsinki-luokan ohjusvene ) ovat Suomen laivaston palveluksessa olevia suomalaisia ohjusveneitä, jotka palvelevat tällä hetkellä Kroatian laivastossa. Ne tulivat korvaamaan Tuima-tyyppiset veneet, nyt Suomen laivastossa niiden sijaan palvelevat Rauma-tyyppiset veneet .
Historia ja palvelu
Laivat rakennettiin Vartsilan telakalla Helsingin telakoille. Alun perin "torpedoveneiksi" tai "nopeasti reagoiviksi veneiksi" luokitellut merivoimat myönsivät niille "ohjusveneiden" aseman raskaan aseistuksensa vuoksi. Jokainen alus oli aseistettu kahdeksalla RBS-15- ohjuksella , 57 mm:n Boforilla ja ZSU-23-23-asetelineet sekä kahdella pommikoneella.
Suomen laivasto
Kaksi ohjusvenettä "Helsinki" ja "Turku" laskettiin vesille 1980-luvulla ja ne palvelivat vuoteen 2002, jolloin ne poistettiin laivastosta. 1990-luvulla tarkkailijat panivat merkille alusten keskimääräisen selviytymisen, ja vuosina 2006-2008 suunniteltiin molempien veneiden korjaamista, mutta rahoituksen puutteen vuoksi tämä suunnitelma peruttiin. Vuoteen 2011 asti laivoja käytettiin koulutusaluksina, kunnes ne romutettiin.
Kroatian laivasto
Kaksi muuta laivaa - Oulu ja Kotka - saapuivat Kroatiaan 2.11.2008. Kroatian hallitus maksoi molemmista veneistä symbolisen summan eri lähteiden mukaan 6-9 miljoonaa euroa (noin 65 miljoonaa Kroatian kunaa) ja saattoi päätökseen 126 Rosomak- panssaroidun miehistönkuljetusaluksen hankinnan [1] [2] . Tammikuussa 2009 tehtyjen korjausten ja maalauksen jälkeen alukset siirtyivät Kroatian laivastoon. Nykyisen suunnitelman mukaan alukset ovat liikenteessä vuoteen 2020-2022 asti, ja ne on tarkoitus varustaa Mistral- ja Strela-10 MANPADS:illa .
Muistiinpanot
- ↑ HRM u Finskoj kupio dva broda za 6 milijuna eura . Haettu 1. maaliskuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 10. joulukuuta 2008. (määrätön)
- ↑ Patria toimitti ohjusveneitä Kroatiaan
Kirjallisuus
- PEJČOCH, Ivo; NOVÁK, Zdeněk; HÁJEK, Tomáš. Válečné lodě 6 - Afrikka, Blízký východ a část zemí Evropy po roce 1945. Praha : Ares, 1994. ISBN 80-86158-02-0 . S. 389.
Kroatian laivaston ja Kroatian BOHR :n laivoja vuodesta 1991 |
---|
|
|
|
pieni käsityö |
---|
miinanraivaajia |
- " Korcula "
- "Cetina"
- "Krka"
|
---|
Laivojen laskeutuminen |
- " Cetina "
- " Krka "
- DJB-104
- DJB-106
- DJB-107
- PDS-713
|
---|
Erikoisalukset |
- " Faust Vrancic "
- " Andria Mohorovichich "
|
---|
|
|