Helsinki-luokan ohjusveneet

Helsinki-luokan ohjusveneet
Helsinki-luokan ohjusvene

Vene "Oulu" Helsingissä (nykyisin Kroatian laivaston vene "Vukovar")
Projekti
Maa
Valmistajat
  • Wärtsilä, Helsingin satama
Operaattorit
Palveluksessa kaksi venettä Kroatian laivastossa, kaksi muuta Suomen laivaston venettä romutettu
Pääpiirteet
Siirtyminen 300t
Pituus 45 m
Leveys 8,8 m
Luonnos 3 m
Moottorit 3 dieselmoottoria MTU-16V 538 TB92
Tehoa 9000 kW
liikkuja 3 ruuvia
matkan nopeus 32 solmua
Miehistö 30 henkilöä
Aseistus
Tutka-aseet tutkat Philips 9LV 225 (palontorjuntajärjestelmä), 9GA 208 Surface (kohteentunnistus) ja Saab EOS400 (optinen valvontajärjestelmä)
Elektroniset aseet ESM Argo Systems -varoitusjärjestelmä, 6 x 103 mm:n soihdutustornit, Philax/IR väärä signaalijärjestelmä
Tykistö 57 mm Bofors/70 Mk 1 monitoimiase
Flak 2 x 23 mm ZU-23-2 ilmatorjuntatykki (Sako)
Ohjusaseet 8 RBS-15 ohjusta
Sukellusveneiden vastaiset aseet 2 pommikonetta
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Helsinki- luokan ohjusveneet ( Fin. Helsinki-luokan ohjusvene ) ovat Suomen laivaston palveluksessa olevia suomalaisia ​​ohjusveneitä, jotka palvelevat tällä hetkellä Kroatian laivastossa. Ne tulivat korvaamaan Tuima-tyyppiset veneet, nyt Suomen laivastossa niiden sijaan palvelevat Rauma-tyyppiset veneet .

Historia ja palvelu

Laivat rakennettiin Vartsilan telakalla Helsingin telakoille. Alun perin "torpedoveneiksi" tai "nopeasti reagoiviksi veneiksi" luokitellut merivoimat myönsivät niille "ohjusveneiden" aseman raskaan aseistuksensa vuoksi. Jokainen alus oli aseistettu kahdeksalla RBS-15- ohjuksella , 57 mm:n Boforilla ja ZSU-23-23-asetelineet sekä kahdella pommikoneella.

Suomen laivasto

Kaksi ohjusvenettä "Helsinki" ja "Turku" laskettiin vesille 1980-luvulla ja ne palvelivat vuoteen 2002, jolloin ne poistettiin laivastosta. 1990-luvulla tarkkailijat panivat merkille alusten keskimääräisen selviytymisen, ja vuosina 2006-2008 suunniteltiin molempien veneiden korjaamista, mutta rahoituksen puutteen vuoksi tämä suunnitelma peruttiin. Vuoteen 2011 asti laivoja käytettiin koulutusaluksina, kunnes ne romutettiin.

Kroatian laivasto

Kaksi muuta laivaa - Oulu ja Kotka - saapuivat Kroatiaan 2.11.2008. Kroatian hallitus maksoi molemmista veneistä symbolisen summan eri lähteiden mukaan 6-9 miljoonaa euroa (noin 65 miljoonaa Kroatian kunaa) ja saattoi päätökseen 126 Rosomak- panssaroidun miehistönkuljetusaluksen hankinnan [1] [2] . Tammikuussa 2009 tehtyjen korjausten ja maalauksen jälkeen alukset siirtyivät Kroatian laivastoon. Nykyisen suunnitelman mukaan alukset ovat liikenteessä vuoteen 2020-2022 asti, ja ne on tarkoitus varustaa Mistral- ja Strela-10 MANPADS:illa .

Muistiinpanot

  1. HRM u Finskoj kupio dva broda za 6 milijuna eura . Haettu 1. maaliskuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 10. joulukuuta 2008.
  2. Patria toimitti ohjusveneitä Kroatiaan

Kirjallisuus