Reisjärvi

Suomen yhteisö  (AE taso 3)
Reisjärvi
fin. Reisjärvi
Vaakuna
Lanttu. Reisjärvi
Maa  Suomi
maakunnat Pohjois-Pohjanmaa
Väestö ( 2011 ) 2980 ihmistä [1] [2] 
Tiheys 6,3 henkilöä/km²

Äidinkieli , %
• suomi - 99,66 %
• ruotsi - 0,07 %
• saame - 0 %


• muut – 0,27 %

Ikäryhmät
• 0-14-vuotiaat - 19,63%
• 15-64-vuotiaat - 59,97%


• 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat - 20,17 %
Neliö 503,17 km² 
   • vesiprosentti - 5,7 %
Yhteisön koordinaatit:
63°36.30′ s. sh. 24°56′ itäistä pituutta e.
Aikavyöhyke UTC+2 , kesä UTC+3
www.reisjarvi.fi/  (  suomi) (englanti)  (ruotsi)  (pohjoissaame)
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Reisjärvi ( suomeksi: Reisjärvi ) on kunta Pohjois - Pohjanmaan läänissä . Alueen kokonaispinta-ala on 503,17 km², josta vettä on 28,81 km². Erittäin mielenkiintoinen luonnonmaamerkki Reisjärven kunnan alueella on yksi Suomen pohjoisimmista luonnonvaraisen sydänmaisen lehmuksen ( Tilia cordata ) elinympäristöistä, 63° 38' pohjoista leveyttä. (seuraa autenttisesti vahvistettuja pohjoisimpia luontotyyppejä Sonkajärven yhteisössä Kangaslammen läheisyydessä, 63° 45′ N ja Salmisenmäellä, 63° 43′ 42" N). [3] Kokkoniemellä, ulkoneva Pitkäjärveen sekametsässä kasvaa seitsemän vanhaa pitkää lehmuspuuta .

Vuonna 2014 Resjärvi Lyseum pääsi maan kolmen parhaan lyseon joukkoon [9] .

Väestötiedot

Reisjärven kunnassa asui 31.1.2011 2980 ihmistä: 1545 miestä ja 1435 naista . [kymmenen]

Suomi on äidinkieli 99,66 prosentilla väestöstä ja ruotsi 0,07 prosentilla. Muut kielet ovat syntyperäisiä 0,27 %:lle yhteisöstä.

Väestön ikärakenne:

Väestönmuutos vuosien mukaan: [2]

vuosi väestö
1980 3637
1990 3613
2000 3274
2010 2973
2011 2980

Muistiinpanot

  1. Yhteisöjen väkiluku 31. tammikuuta 2011  (Suomi)  (linkki ei saavutettavissa) . Väestötietojärjestelmä . Väestörekisterikeskus. Haettu 27. heinäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 19. syyskuuta 2014.
  2. 1 2 Tietoa äidinkielistä väestölle  (fin.)  (linkki ei saavutettavissa) . Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat . Tilastokeskus. Haettu 27. heinäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 17. elokuuta 2009.
  3. Ylä-Savon Instituutti - Sonkajärven luonto. (suomeksi) (PDF). . Käyttöpäivä: 4. tammikuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016.
  4. REISJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT. Motiiv Oy. Tmi Arta Hautala. Ympäristo ja kalatalouspalvelut, 2001. (PDF).  (lop.)  (linkki ei ole käytettävissä) . Käyttöpäivä: 8. joulukuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 2. maaliskuuta 2016.
  5. LUONTAINEN NIINIPUU KESKI-POHJANMAALLA JA LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ - Suomen pohjoisimmat esiintymät. Loppuraportti Metsämiesten Säätiölle hankkeesta ”Luonnonvaraisen metsälehmisen eli niinipuun esiintymisen ja sen historian selvittäminen Keski-Pohjanmaalla ja lähiympäristössä”. Esa Heino: Metla/Kannuksen yksikkö 2005. (PDF). . Käyttöpäivä: 29. joulukuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 19. maaliskuuta 2014.
  6. "METSÄLEHMUS JA SEN MIKROLISÄYS" - HAMK - Hämeen Ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Maisemasuunnittelun koulutusohjelma. Rauli Häyrynen: Lepaa, 15.4.2011. (PDF). . Käyttöpäivä: 5. helmikuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 19. maaliskuuta 2014.
  7. NatureGate: Pienilehtinen lime ( Tilia cordata ) (englanniksi) . Haettu 27. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 21. maaliskuuta 2020.
  8. Helsingin yliopisto. Kasviatlas. Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto. Metsälehmus ( Tilia cordata ) . Haettu 16. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 20. helmikuuta 2020.
  9. VATT: Pohjois-Savon Leppavirta Lyseo on maan paras lyseo . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (21.11.2014). Haettu 24.11.2014.
  10. Commons Square 1. tammikuuta 2011  (lop.) (PDF). Maanmittauslaitos. Haettu 27. heinäkuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 7. syyskuuta 2017.

Linkit