Liechtensteinin kansanäänestykset (1961)

Liechtensteinissa pidettiin kansanäänestykset 12. maaliskuuta, 8. elokuuta ja 8. joulukuuta 1961 [1] . Maaliskuussa järjestettiin kansanäänestys uudesta verolaista. Ehdotus hyväksyttiin 66,7 prosentin äänillä [1] . Elokuussa järjestettiin kansanäänestys maanhoitolaista, jonka 60,9 prosenttia hyväksyi [1] . Kolmas perustuslakiäänestys pidettiin joulukuussa ja koski metsästyslakia. Se hyväksyttiin 51 prosentin enemmistöllä [1] .

Konteksti

Maaliskuun kansanäänestys koskee muutosta kuntien väliseen verojakoon. Kyseessä oli parlamentaarinen valinnainen kansanäänestys : 30. tammikuuta 1961 Landtag päätti äänestää lakiehdotuksesta perustuslain pykälän 66 yhteydessä [2] .

Elokuun kansanäänestys pidettiin kansanaloitteesta, jossa ehdotettiin muutosta maanhoitolakiin. Vuoden 1945 Liechtenstein Lands Act -lain 10 §:ssä määrättiin, että omistajat, jotka eivät äänestäneet sulautumisesta, katsottiin "puoltaviksi ääniksi". Aloitteessa ehdotettiin toisaalta, että ääniä laskettaessa ei oteta huomioon omistajia, jotka eivät ole läsnä äänestyksessä, ja toisaalta, että he voisivat olla edustettuina poissa ollessaan. Edistyspuolue ja Kansallinen talonpoikaisliitto vastustivat tätä ehdotusta [3] .

Viimeinen, joulukuun, perustuslakiäänestys järjestettiin myös kansanaloitteesta, jossa ehdotettiin muutosta perustuslain metsästysoikeuksia koskevaan pykälän 22 pykälän 22 momenttiin. 18. toukokuuta 1961 mennessä tämä lainsäädäntöaloite oli ylittänyt vaaditun 600 allekirjoituksen virstanpylvään. Muutos edellytti, että metsästyslupa kunnassa myönnetään mieluiten kunnan asukkaille. Perustuslakituomioistuin julisti tämän aloitteen kuitenkin perustuslain vastaiseksi kansalaisten välisenä syrjintänä. Uudella kansan perustuslakialoitteella ehdotettiin muutosta perustuslain 22 §:ään, jossa metsästysoikeus sidottaisiin asuinpaikkaan. Uusi aloite saavutti asetetun 900 rekisteröidyn allekirjoituksen kynnyksen, ja se toimitettiin maapäiville 5. lokakuuta 1961 perustuslain pykälän 64.2 mukaisesti. Parlamentti hylkäsi sen, mikä johti kansanäänestyksen tarpeellisuuteen. Tämä oli ensimmäinen äänestys sen jälkeen, kun perustuslain muuttamiseen vaadittavien allekirjoitusten määrä nostettiin 900 allekirjoitukseen. Lisäksi Liechtensteinin prinssi vetosi ensimmäisenä kansanäänestykseen [4] .

Tulokset

Verokoodi

Maanhoitolaki

Metsästyslaki

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 Dieter Nohlen & Philip Stöver (2010) Elections in Europe: A data handbook , s. 1172-1173 ISBN 978-3-8329-5609-7
2. ↑ Steuergesetz Arkistoitu 20. helmikuuta 2019, Wayback Machine Démocratie directe.
3. ↑ Änderung des Abstimmungsverfahrens bei Güterzusammenlegungen Arkistoitu 20. helmikuuta 2019, Wayback Machine Démocratie directe.
4. ↑ Bindung der Jagdhoheit an den Grundbesitz Arkistoitu 20. helmikuuta 2019 Wayback Machine Démocratie directessä.