Liechtensteinissa järjestettiin kansanäänestys maapäivien jäsenmäärän lisäämisestä 2. heinäkuuta 1972 [1] . Maapäiviä ehdotettiin 15:stä 21:een. Kuten samankaltaisessa kansanäänestyksessä vuonna 1945 , äänestäjät hylkäsivät ehdotuksen [1] .
Kansanäänestyksessä esitettiin perustuslakimuutos, jolla nostettiin maapäivien paikkojen määrää 15:stä 21:een ja asetettiin parlamenttivaalien vaalikynnyksenä 8 prosenttia [2] .
Kyseessä oli parlamentaarista alkuperää oleva valinnainen kansanäänestys : Landtag päätti antaa kansanäänestykseen perustuslain 46 §:n muutosehdotuksen , jota eduskunta kannatti yksimielisesti 9. toukokuuta 1972 perustuslain 66 §:n puitteissa. perustuslaki ja artikla nro 111 perustuslain muutoksista.
Aiemmin vuonna 1945 Landtag ei enää pystynyt hyväksymään vastaavaa lakiesitystä paikkojen määrän lisäämisestä samoin ehdoin kansanäänestyksellä. Tosiasia on, että vakiintunutta suhdetta 60/40 Oberlandille (Ylä-Liechtenstein) ja Unterlandille (Ala-Liechtenstein) jaettujen paikkojen lukumäärän välillä rikotaan muutoksen seurauksena, koska se saisi lievää etua. Oberland, koska. Ylä-Liechtensteinin paikkojen määrä kasvoi 9 paikasta 13:een ja Ala-Liechtensteinin 6 paikasta 8:aan.
Vuoden 1939 hiljaisista vaaleista vuoteen 1963 saakka maapäivien vaalit pidettiin 18 prosentin vaalikynnyksellä. Vuoden 1962 parlamenttivaaleissa kristillissosiaalinen puolue ei onnistunut voittamaan yhtäkään paikkaa ja voitti 10,1 % äänistä, minkä jälkeen puolue valitti perustuslakituomioistuimeen, joka sen seurauksena kumosi vaalilain 18 prosentin kynnyksen. vuonna, koska se on perustuslain vastainen [3] .
Valinta | Äänestys | % |
---|---|---|
Per | 1 375 | 48.7 |
Vastaan | 1449 | 51.3 |
Virheelliset/tyhjät äänestysliput | 145 | - |
Kaikki yhteensä | 2969 | 100 |
Rekisteröityneet äänestäjät/äänestysprosentti | 4452 | 66.7 |
Lähde: Democracy Directe |
Vaalit ja kansanäänestykset Liechtensteinissa _ | |
---|---|
Eduskuntavaalit _ | |
kansanäänestykset |
|
* Useampi kuin yksi kansanäänestys |