isänmaa | |
---|---|
藤原義 江のふるさと ( fujiwara yoshie no furusato ) | |
Genre | draama |
Tuottaja | Kenji Mizoguchi |
Käsikirjoittaja _ |
Shuichi Hatamoto, Satoshi Kisaragi, Masashi Kobayashi |
Pääosissa _ |
Yoshie Fujiwara , Shizue Natsukawa , Isamu Kosugi |
Operaattori |
Yoshio Mineo, Tatsuyuki Yokota |
Säveltäjä | Toyaki Tanaka |
Elokuvayhtiö | "Nikkatsu" |
Kesto |
86 min. (säilytetty 107 min.) |
Maa | Japani |
Kieli | japani (väliotsikot) |
vuosi | 1930 |
IMDb | ID 0020911 |
"Rodina" , toinen venäläinen nimi on "Native Country" [comm. 1] ; ( japaniksi: 藤原義江のふるさと: fujiwara yoshie no furusato , englanniksi: Home Town ) on vuodelta 1930 valmistunut japanilainen draamaelokuva . Perustuu Iwao Morin novelliin, joka oli myös elokuvan tuotannon alullepanija. Ensimmäiset kokeilut äänielokuvan alalla Japanissa. Elokuva äänitettiin gramofonin avulla ja siinä oli vain yksi puhuva kohtaus ja suurimmassa osassa elokuvaa on vain musiikillinen säestys. Oli miten oli, mutta tällaisen äänielokuvan kokemusta pidettiin epäonnistuneena, ja ensimmäisenä äänekkäänä japanilaiseksi elokuvaksi sanan täydessä merkityksessä pidetään Heinosuke Goshon ( 1931 ) ohjaamaa elokuvaa " Naapuri ja vaimo " [1] . ). Ohjaaja itse oli tyytymätön tulokseen, minkä vuoksi hän luopui joksikin aikaa äänikokeista ja palasi mykkäelokuvatuotantoon [2] .
Laulaja Yoshio Fujimuran nousu ja lasku. Fujimura viihdyttää kolmannen luokan matkustajia laivalla, joka kuljettaa japanilaisia kotiin Euroopan risteilyltä. Hän matkustaa rakastavan vaimonsa Ayakon kanssa. Japaniin saapuessaan Fujimuran elämään ilmestyy Natsue Oomura korkeasta seurasta, joka johtaa tuttavuutta kuuluisien muusikoiden kanssa. Natsue esittelee Fujimuran julkkisimpressariolle. Fujimura esittää uuden vaikutusvaltaisen agentin ohjauksessa kappaleen "Furusato" ("Homeland"), josta on tullut hitti. Kun Fujimura onnistuu, hän jättää Ayakon huomiotta ja elää korkeaa elämää Natsuen ja hänen korkean seurakunnan ystäviensä kanssa.
Heti kun Kenji Mizoguchin vuonna 1930 ohjaama ensimmäinen japanilainen äänielokuva Motherland alkoi näyttää Moskovan Cinema Museumissa, saattoi ensimmäisistä ruuduista lähtien kokea outo tunne, että yhdessä sankarin, oopperalaulaja Yoshie Fujiwaran kanssa joka soittaa siellä, ikään kuin hän itse, ikään kuin palaisi kotimaahansa pitkän poissaolon jälkeen. Tyypilliset japanilaiset maisemat leijuivat laivan ohi, koskettava laulu hänen kotikaupungistaan kuulosti, ja tapa, jolla se kuvattiin näennäisen nerokkaan fiksaation tapaan, antoi yhtäkkiä vaikutelman, että olet läsnä todellisessa tapahtumassa, joka tapahtui laivan kannella. laiva, jossa odotat naiivisti tapaamista menneiden nuorten kanssa. Todellakin, siinä on eräänlaista elokuvamaista taikuutta, miten meitä kiehtovat saapuvat junat, saapuvat laivat, saapuvat lentokoneet...
- Sergei Kudryavtsev (elokuvakriitikko) . [3]Japanilaisista elokuvayhtiöistä vanhin, Nikkatsu, pyrki ensimmäiseksi äänielokuvien alalla. Se alkoi keväällä 1930. Elokuvan idea liittyy Iwao Morin nimeen. Tutustuttuaan kaikkeen elokuva-alan uuteen Amerikassa oleskelunsa aikana Mori sai elokuvan päärooliin ennen kaikkea Japanin tuolloin suosituimman laulajan Yoshio Fujiwaran. Mori otti tässä tapauksessa huomioon menestyksen, joka putosi ensimmäisen amerikkalaisen äänielokuvan "The Jazz Singer " ( 1927 ) osaksi sen osallistumisen ansiosta elokuvamoguli Jack Warnerin , kuuluisan laulajan Al Jolsonin , kutsusta . Mori kirjoitti sitten romaanin nimenomaan, jotta Fujiwara voisi laulaa muutamia kappaleita kuvan tietyissä osissa, ja luovutti sen kolmelle käsikirjoittajalle Bin Nyogetsulle (myöhemmin korvasi Satoshi Kisaragi), Shuichi Hatamotolle ja Masashi Kobayashille. Novelli oli melko kaavamainen kertomus köyhän musiikkiopiskelijan romanttisesta urasta, josta tulee vaimonsa ja ystäviensä avulla ensiluokkainen taiteilija. Mutta koko pointti oli, että Fujiwara lauloi oikeissa paikoissa tunnuslaulunsa "I was scolded" ( "Shikararete" ) ja "Return with win" ( "Hoko-o osamete" ). Lisäksi Fujiwara lauloi elokuvassa kappaleen "Kuutamolla yöllä huilun äänellä kotimaani puiden keskellä Onossa". Juuri tähän lauluun liittyy elokuvan nimi "Isänmaa".
Mizoguchi kuvattiin entisessä elokuvateatterissa Omorissa. Rakennus oli äärimmäisen laiminlyöty, katto vuoti, seinät peittyivät kosteilla täplillä. Kaikki tämä onnistui jotenkin peittämään ruokomatoilla ja juuttisäkeillä, minkä jälkeen aloitettiin kuvaaminen [6] . Mutta vaikein ongelma oli elokuvanäyttelijöiden ongelma. Koska näyttelijät eivät vain puhuneet toisilleen, vaan joutuivat puhumaan kehysten vaihtuessa (ja heidän edessään oli aina mikrofoni), he tuskin pystyivät pakottamaan itseään lausumaan sitä tai toista huomautusta. Jopa Shizue Natsukawa, joka oli tuolloin suosittu näyttötähti ja jolla oli kokemusta lavalla näyttelemisestä, valitti häntä haastattelemaan tulleelle kirjeenvaihtajalle hänen osallistumisestaan elokuvaan: En ole hyvä näyttelemään äänielokuvissa, hän sanoi. . - Heti kun aloitan replikan, unohdan seurata ilmettäni. Kaikki voimat käytetään huomautuksen lausumiseen ja halutun ilmeen ylläpitämiseen. Yritän lausua tekstini mahdollisimman hyvin, nostan ääneni, ja heti kuuluu melua (Eiga Orai -lehti, 1930, huhtikuu) [7] .
Fujiwara näytteli muusikkoa nimiroolissa. Kuten kuuluisa japanilainen kriitikko Akira Iwasaki kirjoittaa : "Tietenkin hän pelasi heikosti, kuten amatööri, mutta onneksi Tamaki Maeda, Toyaki Tanaka, Shizue Natsukawa ja muut elokuvassa näyttelevät erinomaiset taiteilijat tasoittivat hänen hitautta. Joten elokuva näytti yleisesti " [8] .
Elokuva sai julkaisunsa jälkeen jonkin verran menestystä, mutta silti Shotiku -studion vuotta myöhemmin julkaisema elokuva ” Naapuri ja vaimo ” oli paljon suurempi sensaatio. Se oli täysin äänielokuva, jossa oli ylidubattu ääni elokuvassa, eikä siinä käytetty gramofonilevyä, kuten tapahtui Nikkatsun Isänmaassa. "Naapuri ja vaimo" merkitsi todellisen äänielokuvan alkua Japanissa [1] .
Kenji Mizoguchin elokuvat | |
---|---|
|