Savitaipale

Savitaipale ( fin. Savitaipale ) on kylä ja yhteisö Kaakkois-Suomessa Etelä-Karjalan maakunnassa . Yhteisö on suosittu kesälomakohde.

Nimen etymologia

Savitaipale-nimen alkuperästä on olemassa useita versioita, esimerkiksi oletetaan, että nimi oli alunperin muotoa Sai-taipale ( suomeksi taipale " raahaa"), jossa Sai -komponentti viittaa Saimaalle . Toinen versio on todennäköisempi: ihmisiä raahattiin veneellä Kuolimosta Saimaalle Savilahden läpi ( savi savi  " lahti  ") . Savitaipalen nimen oletetaan juontavan Savilahden savirannan halki kulkeneesta portista. [neljä]

Maantiede

Savitaipale sijaitsee Kaakkois-Suomessa Etelä-Karjalan alueen luoteisosassa. Savitaipaleen kylä sijaitsee Kuolimojärven kaakkoisrannalla . Kuolimo laskee Saimaalle kahdessa paikassa, Partakosken ja Kärnjankosken kautta . Reitti 13 kulkee Savitaipaleen ja yhdistää Lappeenrannan ja Mikkelin kaupungit .

Historia

Savitaipaleen kunnan alueelta on löydetty asutuksia jo kivikaudelta. Ensimmäinen maininta Savitaipaleen kylistä on kronikoissa vuodelta 1540, jolloin verouudistuksen toteutti Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa . Vuonna 1639 perustettiin Savitaipaleen seurakunta. Sitä ennen Savitaipale oli Taipalsaaren sukulainen . [neljä]

Venäjän-Ruotsin sodan (1741-1743) seurauksena Savitaipale siirtyi Venäjälle. Vuonna 1791 aloitettiin kenraali A. V. Suvorovin johdolla puolustusjärjestelmän rakentaminen Kaakkois-Suomeen suojelemaan Pietaria mahdolliselta ruotsalaisten hyökkäykseltä. Nykyisen Savitaipaleen kunnan alueelle rakennetaan kaksi Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnoituksia. Linnoitukset eivät käyneet taistelussa päivääkään, ennen kuin ne lakkautettiin vuonna 1809 venäläisten koko Suomen valloituksen vuoksi. [5]

Nähtävyydet

Savitaipaleen kirkko

Kirkko on rakennettu vuosina 1921-1924 Josef Stenbeckin suunnitelman mukaan kansallisromanttiseen tyyliin . Rapakivigraniitti , josta kirkko rakennettiin, tuotiin lähimmästä Kaskeynkylän kylästä. Savitaipaleen seurakunnassa tämä kirkko on seitsemäs peräkkäin [6] . Vanha kirkkorakennus paloi 24. huhtikuuta 1918 sisällissodan aikana [6] . Uudet urut valmisti vuonna 1979 Hans Heinrich . Se voi kuulostaa 33 äänirekisterissä.

Fort Kärnakoski

Kärniakosken linnoitus ja Partakosken redoubt rakennettiin vuonna 1791 kenraali Suvorovin johdolla puolustamaan Pietaria . Vuonna 1809 nämä kohteet menettivät puolustustehtävänsä, koska Venäjän ja Ruotsin raja työntyi merkittävästi länteen ja kulki Tornionjokea pitkin . 1980-luvulla linnoituksen ja reduutin alueella tehtiin kunnostustöitä. Huhti-heinäkuussa 2021 Kärnakosken alueella tehdään arkeologisia tutkimuksia [7] . Kompleksi on avoin yleisölle.

Väestötiedot

Savitaipaleen kunnan väkiluku on 3613 henkilöä (2015). Yhteisössä on pitkäaikainen väestön väheneminen, yhteisön nykyisistä asukkaista merkittävä osa on eläkeläisiä 39,2 % (2014). [yksi]

Kuljetus

Savitaipale sijaitsee valtatie 13:n varrella. Etäisyys Lappeenrannan kaupunkiin on 37 km, Mikkeliin 70 km. Kaupunkien välillä on bussiyhteys, ja bussit kulkevat joka päivä.

Koulutus

Savitaipalossa on kaksi koulua: Heituinlahden ala-aste (1-6-luokat) ja Europeanus- luokat ( 1-9). Yhteisössä toimii myös kuntosali (perustettu 1971), jonka oppilasmäärä on yhteensä enintään 150 henkilöä.

Kulttuuri

Musiikki

Heinäkuun alussa järjestetään Savitaipale Soi Jazz Music Festival (Fin. Savitaipale Soi ).

Urheilu

Savitaipaloilla on monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Yhteisössä on jalkapallostadion (tekonurmella varustettu kenttä), jääkiekkostadion, curling-stadion, tennisstadion, tenniskenttiä, valaistuja laskettelurinteitä ja luistinradat. Paikallinen urheilujärjestö "Savitaipaleen urheilijat" (fin. Savitaipaleen urheilijat), jonka yksi perustajista oli Joonas Myurya , osallistuu jääkiekon, jalkapallon, salibandyn , lentopallon, hiihdon ja yleisurheilun kilpailuihin. Myös ITF Savitaipale Ladies Open järjestetään vuosittain Savitaipaleella .

Museot

• David Europeuksen museo . David Evropeyus (1820-1884) - kuuluisa suomalainen folkloristi, arkeologi, etnografi. Museo esittelee hänen työhuoneensa ja esittelee hänen elämäkertansa. Savitaipaleen keskustaan ​​pystytettiin tiedemiehen kunniaksi muistomerkki.
• Kirkonrakentajien museo . Museon pysyvä näyttely kertoo paikallisista kirkonrakentajista Juhana ja Matti Salosesta sekä Taavetti Rahikaisesta. Museossa on esillä myös Savitaipaleen vanhojen kirkkojen astioita.

Merkittäviä alkuasukkaita ja asukkaita

• Joonas Myurya  - kaksinkertainen keihäänheiton olympiavoittaja
• David Emmanuel Daniel Europeus  - suomalainen folkloristi, arkeologi, etnografi

Mielenkiintoisia faktoja

Ilta-sanomien Suomen kesäisin yhteisö -listalla Savitaipaleen kunta sijoittui viidenneksi. Rankingissa huomioitiin tilastot kesän sääolosuhteista, sademääristä, kesän aikana rekisteröidyistä avioliitoista ja jopa kesällä syntyneistä lapsista. [kahdeksan]

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 Yhteisön tiedot vuodelta 2016  (lop.) . Suomen virallinen tilasto . Tilastokeskus. Haettu 31. lokakuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 13. marraskuuta 2016.
2. ↑ Tietoja väestön kielestä (linkki ei saavutettavissa) . Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat . Tilastokeskus. Haettu 31. lokakuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 8. marraskuuta 2016. (määrätön) 
3. ↑ Yhteistilatilastot 2014  (lop.) . Kuntien aluetilastot . Maanmittauslaitos. Haettu 31. lokakuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 22. elokuuta 2016.
4. ↑ 1 2 Savitaipale-nimen etymologia  (fin.)  (pääsemätön linkki) . Savitaipaleen etymologia . Savitaipaleen kunta. Haettu 31. lokakuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 1. marraskuuta 2016.
5. ↑ Kärnakosken linnake  (fin.) . Kärnäkosken linnoituksen historia . Museovirasto. Haettu 31. lokakuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2016.
6. ↑ 1 2 Savitaipaleen kirkon historia  (fin.)  (pääsemätön linkki) . Savitaipaleen kirkon historia . Savitaipaleen seurakunta. Haettu 31. lokakuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 1. marraskuuta 2016.
7. ↑ Sotajohtaja Aleksanteri Suvorovin rakentama Karniakosken linnake on edelleen suosittu turistien keskuudessa - muinainen linnoitus kunnostetaan tänä kesänä . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (23.3.2021). Haettu: 26.3.2021. (Venäjän kieli)
8. ↑ Arvio "Kesäyhteisö Suomessa"  (fin.) . Suomen kuntien luokitus . Ilta-sanomat. Haettu 31. lokakuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 3. marraskuuta 2016.