Kantonien neuvosto | |
---|---|
Saksan kieli Standerat , fr. Conseil des États , italia. Consiglio degli Stati , roomalainen. Cussegl dals Stadis | |
Tyyppi | |
Tyyppi | Sveitsin liittokokouksen ylähuone |
Hallinto | |
valtioneuvoston puheenjohtaja |
Thomas Hefti , SDP. Liberaalit 29.11.2021 alkaen _ |
Rakenne | |
Jäsenet | 46 |
Fraktiot |
|
vaalit | |
Viime vaalit | 24. marraskuuta 2019 |
Kokoussali | |
Liittovaltion palatsi , Bern | |
Päämaja | |
parlamentti.ch | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Kantonien neuvosto ( saksaksi Ständerat , ranskaksi Conseil des États , italiaksi Consiglio degli Stati , romaaniseksi Cussegl dals Stadis ) on Sveitsin liittokokouksen (parlamentin) pieni kamari . Se perustettiin liittovaltion perustuslailla vuonna 1848 .
Portaali: Politiikka |
Sveitsi |
Artikkeli Sveitsin |
|
Liittovaltion edustajakokouksen pienessä kamarissa on 46 jäsentä, kaksi kustakin kahdestakymmenestä kantonista ja yksi puolikantoneista, niiden väestöstä riippumatta. Yhtä tasaisesti neuvostossa ovat Zürichin kantonit, joissa on 1,2 miljoonaa asukasta, ja Urin kantonit, joissa on 35 000 asukasta.
Neuvoston jäsenten toimikausi on neljä vuotta, eivätkä he sido kantoniviranomaisten antamia ohjeita äänestäessään. Sveitsin liittovaltion perustuslain mukaan kukin kantoni valitsee itse edustajansa valintamenettelyn. Ainoa ehto on, että niiden on oltava demokraattisia. Kaikissa kantoneissa, lukuun ottamatta Zugia ja Appenzell-Innerrhodenia , kantonien neuvoston jäsenet valitaan samaan aikaan kuin kansallisneuvoston jäsenet. Appenzell-Innerrhodenin puolikantonissa kansankokous ( Landsgemeinde ) valitsee edustajan suoraan . Juran kantonissa käytetään suhteellista vaalijärjestelmää, muissa kantoneissa kansanedustajat valitaan enemmistöäänestyksellä.
Neuvoston jäsenen varhaista erottamista ei ole säädetty. Vain eron tai kuoleman tapauksessa hänen tilalleen järjestetään uudet vaalit jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Keskustelut ovat saksaksi (enimmäkseen) ja ranskaksi . Italiaa ja romaania ei käytetä keskustelussa. Keskustelujen aikana ei ole simultaanikäännöstä. Tämä tarkoittaa, että kaikkien kansanedustajien on ymmärrettävä saksaa ja ranskaa.
Kantonien neuvosto ja kansallinen neuvosto ovat poliittisesti samanarvoisia. Laki tulee voimaan vain, jos se on hyväksytty molemmissa jaostoissa. Kaikki esitykset kulkevat peräkkäin molempien valtuustojen läpi. Neuvostojen puheenjohtajien on päätettävä yhdessä, kumpi jaosto harkitsee ensin ( Erstrat ).
Jos kansallisneuvosto ja valtioneuvosto eivät pääse sopimukseen yhteisestä tekstistä ensimmäisen vetoomuksen jälkeen, kutsutaan koolle sovittelukonferenssi. Sovittelukonferenssin jäsenten yhdestä kamarista hylkäämää ehdotusta ei hyväksytä.
Molemmat talot muodostavat yhdessä liittovaltion edustajakokouksen, joka valitsee liittoneuvoston jäsenet , presidentin ja varapresidentin, liittovaltion tuomarit , liittokanslerin ja armeijan komentajan (kriisin tai sodan varalta).
Vuoden 2015 vaaleista lähtien kantonien neuvostolla on ollut seuraava puoluekokoonpano:
juhlia | 2007 | 2011 | 2015 | |
---|---|---|---|---|
Kristillisdemokraattinen kansanpuolue | viisitoista | 13 | 13 | |
SDP. liberaalit | 12 | yksitoista | 13 | |
Sosialidemokraattinen puolue | 9 | yksitoista | 12 | |
Sveitsin kansanpuolue | 7 | 5 | 5 | |
Vihreä puolue | 2 | 2 | yksi | |
Vihreä liberaalipuolue | yksi | 2 | 0 | |
Konservatiivinen demokraattinen puolue | 0 | 0 | yksi | |
Riippumaton | 0 | yksi | yksi | |
Kaikki yhteensä | 46 | 46 | 46 | |
Lähde: Sveitsin valtioneuvosto |
Euroopan maat : parlamenttien ylähuoneet | |
---|---|
Itsenäiset valtiot | |
Riippuvuudet | |
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |
![]() |
|
---|