Sinop

Sinop
Lattia Nainen
Isä Asop
Äiti metope
Lapset herra
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Sinope ( toinen kreikkalainen Σινώπη ) on nymfi antiikin kreikkalaisessa mytologiassa. Kykladien Sinopen saaren nimi (?) [1] .

Jokijumalan Asopuksen ja Metopen tytär. Apollo sieppasi ja päätyi paikkoihin, joissa Sinopin kaupunki nykyään seisoo . Hän synnytti pojan, Cyrus , Apollosta . Asopin tyttären Sinopen maininta on jo Korintin Eumelissa ja Apollon sieppauksesta Korinnassa [3] . Toisen version mukaan Zeus sieppasi hänet , joka antoi hänen pyytää häneltä mitä tahansa, ja hän pyysi, että hänet jätettäisiin tytöksi. Apollo ja Galis eivät myöskään voineet jakaa sänkyä hänen kanssaan [4] . Aristoteles mainitsi Sinopen neitsyyden [5] . Tämä myytti symboloi polisin poliittista riippumattomuutta.

Teos Sinopin Andronia pidetään Amazonina , jota alun perin kutsuttiin Sanapaksi.

Sinopea kutsutaan myös Amazoniksi Pontus Euxinuksen nimettömässä Periplusissa (5. vuosisata, rivit 986-989) [6] .

Myös antiikin kreikkalainen historioitsija Justin mainitsee Sinopen teoksessaan "Pompey Trogin Philipin historian ruumiillistuma":

Marpesian sijaan hänen tyttärensä Sinope tuli valtakuntaan. Poikkeuksellisen sotilaallisen tietämyksensä lisäksi hän herätti kaikkien hämmästyksensä sillä, että hän säilytti neitsyytensä läpi elämänsä. Tämän hallitsijan rohkeuden ansiosta amatsonit tulivat niin kuuluisiksi, että [tuo] kuningas, jolle Herkuleen oli määrä suorittaa kaksitoista työtä, vaati häneltä mahdottomaksi, että hän tuo Amazonin kuningattaren aseen.

- Justin, "Pompey Troguksen Philipin historian ruumiillistuma" Kirja II, Ch. 4 [7]

Sinopin mainitsee myös antiikin kreikkalainen kirjailija ja historioitsija Xenophon teoksessaan "Anabasis. Kreikan historia / Xenophon":

8 Saapuessaan leiriin he alkoivat puhua, ja hyvänä puhujana pidetty Hekatonim sanoi: "Soturit, Sinopen kaupunki lähetti meidät tehtävään ylistää teitä helleneinä, jotka voittivat barbaarit, ja myös Onnittelut siitä tilaisuudesta, että olet käynyt läpi lukuisten ja vaikeiden koettelemusten, kuten olemme kuulleet, pelastuttuasi ja tulit tänne.

- Anabasis. Kreikan historia / Xenophon, Viides kirja - LUKU V

2 Kampanjan kolmantena päivänä helleenit saapuivat Kerasuntosiin, Kreikan kaupunkiin meren rannalla, Sinopen siirtokuntaan Kolkisissa.

- Anabasis. Kreikan historia / Xenophon. Viides kirja - LUKU III

(22) Sieltä he kulkivat kahdessa 7 parasangin väylässä ja saapuivat merelle Trabzoniin, väkirikkaan helleniseen kaupunkiin Euxine Pontuksen varrella, Sinopen siirtomaa kolkkilaisten maassa. Siellä he viipyivät noin 30 päivää Colchiksen kylissä, mistä he hyökkäsivät kolkisiin.

- Anabasis. Kreikan historia / Xenophon., Neljäs kirja - LUKU LUKU VIII

Muistiinpanot

  1. Losev A.F. Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologia. M., 1996. S.427
  2. Diodorus Siculus. Historiallinen kirjasto IV 72, 2; Plutarch. Lucullus 23
  3. Eumel, ranska 10 Bernabe; Corinne, fr.654 Sivu, katso Ivanchik A. I. Kolonisoinnin kynnyksellä. Pohjoisen Mustanmeren alue ja aropaimentolaiset 700-700-luvuilla. eKr e. muinaisessa kirjallisessa perinteessä. M.-Berlin, 2005. S.137-138
  4. Apollonius Rodoslainen. Argonautics II 939-947; Valeri Flakk. Argonautica V 110-112
  5. Aristoteles, fr.581 Rose, katso Ivanchik A.I. Kolonisoinnin kynnyksellä. Pohjoisen Mustanmeren alue ja aropaimentolaiset 700-700-luvuilla. eKr e. muinaisessa kirjallisessa perinteessä. M.-Berlin, 2005. S. 141
  6. FGrHist 802 F3, katso Ivanchik A.I. kolonisaation aattona. Pohjoisen Mustanmeren alue ja aropaimentolaiset 700-700-luvuilla. eKr e. muinaisessa kirjallisessa perinteessä. M.-Berlin, 2005. S.135, 138
  7. Justin, "Pompey Troguksen Philipin historian ruumiillistuma" Kirja II, Ch. 1 [1] Arkistoitu 26. maaliskuuta 2012 Wayback Machinessa