Snezhnitsa - sulavan veden tai (muodostumisen alkuvaiheessa) veden kasteleman lumen kerääntyminen lumen peittämän jään pinnalle . Voi olla ohuen toissijaisen jääkerroksen ( naslud ) alla.
Snezhnitsa alkaa muodostua, kun lumi sulaa jäällä - lumi muuttuu veteen liotetuksi lietteeksi . Sitten märkä lumi sulaa kokonaan ja jää lätäkkönä jään pinnalle . Kun lämpötila laskee , lumikentän pinnalle muodostuu nuorta jäätä. Jos lämpötila päinvastoin nousee, itse jään sulaminen lumikentän alla alkaa.
Keskileveysasteilla , joilla on mannerilmasto , lumikenttiä muodostuu pääosin keväällä , kun lumien aktiivinen sulaminen alkaa . Lauhkean leveysasteen lätäköt ovat lyhytikäisiä - nopea lämpötilan nousu johtaa alempien lumi- tai jääkerrosten sulamiseen ja lätäköiden läpimurtoon.
Lumipalloja voi muodostua myös arktisella alueella . Kun lumipeite sulaa , jääkentän pinnalle muodostuu lumialtaita . Tällaiset lätäköt ovat yleensä pieniä lätäköitä, mutta joskus arktisten lätäköiden koko saavuttaa satoja neliömetriä - valtavia makean veden järviä ilmestyy . Tällaisten lätäköiden syvyys on 30 cm - 1,5 m. Kesäkaudella lätäkössä oleva vesi sulattaa alemmat jääkerrokset ja on siten yhteydessä valtamereen. Joskus lumen sulaminen ja lätäköiden muodostuminen voi olla liian voimakasta ja johtaa arktisten asemien tulviin. Esimerkki tällaisesta tulvasta on ajelehtiva asema " North Pole-3 " tulviminen kesäkaudella .
Arktisella alueella muodostuneet lumipallot sisältävät kirkasta, puhdasta vettä. Tämän veden suolapitoisuus ei ole korkea - noin 0-3 mg/l. Lumikuopista tuleva vesi voidaan juoda ilman keittämistä ja kemiallista käsittelyä. Aiemmin arktiset tutkimusmatkailijat välttelivät sulaveden käyttöä juomiseen, koska he pitivät sitä keripukin aiheuttajana .
| Lunta ja jäätä | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Lumi | |||||
| Lumen luonnonmuodostelmia | |||||
| Lumen siirto | |||||
| Jäätä | |||||
| Jään luonnonmuodostelmia | |||||
| Jääpeite |
| ||||
| Tieteelliset tieteenalat | |||||