Jugoslavian liittotasavallan unionin tuomioistuin | |
---|---|
Savezni sud SFRJ | |
Näytä | korkein oikeus |
Ilmentymä | korkeampi |
Toimivalta | Jugoslavian liittotasavalta |
Perustamispäivämäärä | 1974 |
Purkamispäivä | 1992 |
Yhdiste | tuomarit nimitti Jugoslavian liittotasavallan yleiskokous |
Elinikä | 8 vuotta |
Kokoussali | |
Sijainti | Belgrad |
Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan (SFRY) liittovaltion tuomioistuin ( Serbohorv. Savezni sud SFRJ ) on Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan (SFRY ) korkein tuomioistuin vuosina 1974-1992, joka johti siviili-, rikos- ja hallintoasioita käsittelevää yleistä tuomioistuinjärjestelmää. sekä sotilastuomioistuinten ja itsehallinnollisten tuomioistuinten järjestelmä .
Jugoslavian liittotasavallan vuoden 1974 perustuslaissa perustettiin liittovaltion tuomioistuin entisen Jugoslavian korkeimman oikeuden ja korkeimman talousoikeuden tilalle, jotka lopettivat toimintansa 1.6.1974. Sitä ennen taloustuomioistuimet muodostivat erillisen järjestelmän , jonka toimivaltuudet siirrettiin kokonaan korkeimmille tasavalta- ja aluetuomioistuimille, joiden johto siirtyi unionin tuomioistuimelle [1] .
Liittovaltion tuomioistuimen toimivaltaan kuului seuraavat asiat [2] :
Unionin tuomioistuimen kokoonpanon muodosti Jugoslavian liittotasavallan yleiskokous, joka nimitti puheenjohtajan ja tuomarit tehtäviinsä 8 vuoden toimikaudeksi. Tuomioistuimeen osallistui myös liittovaltion edustajakokouksen neljäksi vuodeksi nimittämiä maallikkotuomareita , joiden lukumäärän päätti tasavallan ja alueen pariteetin perusteella [3] .
Tuomioistuin piti oikeuden istunnot kollegiaalisesti. Mikäli jonkin oikeudellisen kysymyksen tulkinnassa tai lainsäädännössä oli puutetta, kutsuttiin koolle liittovaltion tuomioistuimen yleisistunto, johon osallistuivat puheenjohtaja ja kaikki tuomarit ja päätökset tehtiin äänten enemmistöllä. Mikäli tiettyjen säännösten soveltamista ja tietyn oikeuskäytännön muodostumista koskeva kysymys oli tarpeen ratkaista, kutsuttiin koolle unionin tuomioistuimen yhteisistunto. Tällaiseen kokoukseen osallistuivat ammattiliittotuomareiden lisäksi korkeimpien tasavallan (alueellisten) tuomioistuinten ja sotatuomioistuimen tuomarit (kolme jäsentä kustakin tuomioistuimesta), joiden päätökset tehtiin 2/3:n äänten enemmistöllä [4] .