Luettelo Trudnyn niemimaan lahdista

Trudnyn niemimaan huuhtelevat länsipuolella Nahodkan lahden vedet ja hieman itäpuolella Vostokin lahden vedet , merkittävä osa itärannikosta (etelässä Podosenovin niemestä Popoviin) on osa Pietari Suuren lahden avoin rannikko Japaninmerellä . Monet lahdet ovat nimettömiä.

Litovkan lahden rannat, siihen kuuluva Jelizarovin lahti ja Joutsenjärven lahden pohjoisosa sijaitsevat Partizansky-alueen alueella , kaikki loput ovat Nakhodkan kaupunkialueen alueella .

Nimi kiinalainen nimi Kuva Sijainti rannikko
liettualainen Taudemi, Taodemi - lahden nimi vuoteen 1972 asti. Se muodostuu kahdesta komponentista - "tao" sanasta "kyllä" - suuresta ja tungus-manchu-hydronyymistä "demi" [1] . Bay East. Vostokinlahden niemen ja Elizarovin niemen välillä [2] . Litovka- joen suulta etelään lahden rantaa kohoaa kapea, pienistä kivistä tehty ranta [2] .
" Joutsenjärvi " [3] Tapauza (nimen on antanut paikallishistorioitsija Maratkanov [4] ): kiinan kielestä kyllä ​​- "iso", "järven" mukaan tzu on jälkiliite, eli Dapozi - "Big Lake" [5] . Vostokin lahti, Podosenovin niemen koilliseen [6] . Hiekkaranta [6] .
Podosenova Big Tihangou [7]  oli lahden nimi vuoteen 1972 asti. Sen muodostavat komponentit: "kyllä" - iso, "han" - kuiva, "gou" - syksy. "Dakhangou" - Iso kuivatyyny [8] . Nimetty uudelleen läheisen Podosenov-niemen mukaan [9] . Osio Pietari Suuren lahden avoimesta rannasta. Podosenovin niemen pohjoisessa ja Kozinin niemen välillä etelässä [10] . Lahden rannalla on kapea pikkukiviranta [10] . Priiskovyn kylä .
Kozina Pieni Tikhangou [11]  - lahden nimi vuoteen 1972 asti [8] . Nimetty uudelleen läheisen Kozinan niemen mukaan [12] . Osio Pietari Suuren lahden avoimesta rannasta. Lahden rannalla on leveä hiekkaranta [6] "Zolotary" [13] .
Nimetön lahti Kozinin lahden kaakkoon Osio Pietari Suuren lahden avoimesta rannasta.
Nameless Bay 800 m Otrada Baysta pohjoiseen Osio Pietari Suuren lahden avoimesta rannasta. Rannikkokaistaleella 10 metriin asti on kivilava, joka on peitetty lohkareilla, murskatulla kivillä, kivillä ja kallioperän paljastumaineen [14] .
Nimetön lahti Otradan lahden pohjoispuolella Osio Pietari Suuren lahden avoimesta rannasta.
Ilo Chuzgov (Chazgou [15] ), Maly Yuzgol - lahden nimi vuoteen 1972 asti: sanoista "chu" - purot, pääte "tzu" ja "gou" - pad, eli Stream pad [16] . Osio Pietari Suuren lahden avoimesta rannasta. Lahden itärannalla on hiekkaranta [10] "105.".
läpinäkyvä Uyegova, Uyegou, Big Yuzgol: kiinan sanoista "yue" - rapu ja "gou" - pad, eli raputyyny [17] . Osio Pietari Suuren lahden avoimesta rannasta. Kaakkoisrannikolla on pikkukiviranta [10] .
kävely Lyudyanza - lahden nimi vuoteen 1972 asti [18] : johdettu kiinalaisesta "lu" - numerosta kuusi; "dian" - vuoren huippu, huippu ja jälkiliite "tzu", eli kuudes vuorenhuippu [19] . Toinen nimi on Kudua [18] . Osio Pietari Suuren lahden avoimesta rannasta. Cape Passekan ja Cape Skalistyn välillä [20] . Lahden rannat ovat kivisiä [21] . Ranta "kiinalainen" [13] .
Tuntematon [22] Osio Pietari Suuren lahden avoimesta rannasta. Skalistyn niemen ja Tungusin niemen välillä [20] . Rannikolla kohoaa kiviä ja vain paikoin on kiviä ja hiekkaa. Meren puolelta riuttoja, kuivuvia ja vedenalaisia ​​kiviä ulottuu lähes koko rannikon pituudelta [20] .
Tungus . Se koostuu useista lahdista, jotka erotetaan toisistaan ​​kivisillä niemeillä, joiden lähellä on kiviä ja riuttoja [23] . Liangouai [24] , Langouai: sanoista "doe" - lähde, veden ylivuoto ja "gou" - syksy; ai - ranta, kallio, eli "Spring Pad" [25] . Osio Pietari Suuren lahden avoimesta rannasta. Tungus-niemen ja Likhachevin niemen välillä [23] . Rannat ovat enimmäkseen hiekkaisia, ja niissä on satunnaisia ​​lohkareita ja kiviä [23] .
Popova Chagabur: nimi on mahdollisesti kiinalainen. Muodostunut "cha":sta - hihasta, haarukasta, sivujoesta; "gou" - syksy; "bu" - laituri ja pääte "er", eli laituri joen yhtymäkohdassa [19] . Nakhodkanlahti. Kap Popovin pohjoispuolella [26] . Rannat muodostuvat Popov-kukkulan loivista rinteistä [26] .
Lahti ilman nimeä: koostuu lahtista [26] . Nakhodkanlahti. niemen (42°45,0/N, 132°52,4' itäistä pituutta) ja Musatovin niemen välillä [26] . Lahden rannat ovat pääosin kivisiä [26] .
Musatov Chituai, Chutuvay [27]  - lahden nimi ennen vuotta 1972 [28] : kiinan sanasta "chu" - ulkonemaan; "tou" - pää, yläosa; "ai" - rannikko, kallio. Vääristynyt kiinalainen vesinimi - Erinomainen (meressä) niemi [27] . Nimetty uudelleen läheisen Musatovin niemen mukaan [29] . Nakhodkanlahti. Musatovin niemen pohjoispuolella [30] . Lahden huipulla ranta on matala ja hiekkainen [30] .
Novitsky Chadaudzha, Chataudzho, Chitauza - lahden nimi vuoteen 1972 asti [31] : kiinan sanasta "cha" - haarukka, sivujoki, lahti; "tou" - yläosa ja jälkiliite "zi", eli lahden yläosa [32] . Nakhodkanlahti. Pavlovskyn niemen ja Bakhirevin kallion välissä [30] . Nakhodkan öljyvarasto .
Metsä [33] Nakhodkanlahti. Novitsky Bayn pohjoispuolella [33] . Lahden sisäänkäynnissä on irrallaan oleva kallioleijona [34] .
Cove Cape Leadersin eteläpuolella Nakhodkanlahti.
Lahti Shvedovin niemen eteläpuolella Nakhodkanlahti.
Nakhodka Suchan-Shaina (1866) [35] ja Tuy-khan-shvua [36] (1872) [37] . Nakhodkanlahti. Kap Astafjev ja Cape Shefner välillä [38] . Laituripaikkoja on rakennettu lähes koko lahden rannikolle [38] .

Muistiinpanot

  1. ↑ Katso maantieteellisten nimien sarjanumero 377: Solovjov, F.V. Kiinan toponyymien sanakirja Neuvostoliiton Kaukoidän alueella. - Vladivostok: DVNT:t AN SSSR, 1975. - T. 5.
  2. ↑ 1 2 Japaninmeren luoteisrannikon luotsi. - Neuvostoliiton puolustusministeriö, 1984. - S. 180-181.
  3. ↑ Joutsenjärvi . // territorio.nakhodka-lib.ru. Haettu: 1.8.2021.
  4. ↑ Maratkanov, V. Vaikea niemimaa . // territorio.nakhodka-lib.ru. Käyttöönottopäivä: 28.6.2021.
  5. ↑ Solovjov, F.V. Kiinan toponyymien sanakirja Neuvostoliiton Kaukoidän alueella. - Vladivostok: DVNT:t AN SSSR, 1975. - S. 160.
  6. ↑ 1 2 3 Japaninmeren luoteisrannikon luotsi. - Neuvostoliiton puolustusministeriö, 1984. - S. 181.
  7. ↑ Gruzdev, A.I. Rannikko: nimi kartalla. - Vladivostok: Dalnauka, 1996. - S. 43.
  8. ↑ 1 2 Katso maantieteellisten nimien järjestysnumero 411: Solovjov, F.V. Kiinan toponyymien sanakirja Neuvostoliiton Kaukoidän alueella. - Vladivostok: DVNT:t AN SSSR, 1975. - T. 5.
  9. ↑ Gruzdev, A.I. Rannikko: nimi kartalla. - Dalnauka, 1996. - S. 43.
  10. ↑ 1 2 3 4 Japaninmeren luoteisrannikon luotsi. - Neuvostoliiton puolustusministeriö, 1984. - S. 182.
  11. ↑ Gruzdev, A.I. Rannikko: nimi kartalla. - Vladivostok: Dalnauka, 1996. - S. 32.
  12. ↑ Gruzdev, A.I. Rannikko: nimi kartalla. - Dalnauka, 1996. - S. 32.
  13. ↑ 1 2 Beltsov, Valeri. Menneisyyden nimet eivät päästä irti  // Rio Panorama: sanomalehti. – 2014.
  14. ↑ Kashenko, S. D. Japaninmeren Vostokinlahden maaperät // Kaukoidän luonnonvarojen luonto ja ympäristö: lehti. - Vladivostok, 2014. - Nro 1 . - S. 34 .
  15. ↑ Purjehdusohjeet Siperian ja Korean kaakkoisrannikolle. Toinen painos .. - Yhdysvaltain hallituksen painotoimisto, 1961. - S. 360.
  16. ↑ Katso maantieteellisten nimien sarjanumero 556: Solovjov, F.V. Kiinan toponyymien sanakirja Neuvostoliiton Kaukoidän alueella. - Vladivostok: DVNT:t AN SSSR, 1975. - T. 5.
  17. ↑ Katso maantieteellisten nimien sarjanumero 441: Solovjov, F.V. Kiinan toponyymien sanakirja Neuvostoliiton Kaukoidän alueella. - Vladivostok: DVNT:t AN SSSR, 1975. - T. 5.
  18. ↑ 1 2 Gruzdev, A.I. Rannikko: nimi kartalla. - Vladivostok: Dalnauka, 1996. - S. 42.
  19. ↑ 1 2 Katso maantieteellisten nimien järjestysnumero 517: Solovjov, F.V. Kiinan toponyymien sanakirja Neuvostoliiton Kaukoidän alueella. - Vladivostok: DVNT:t AN SSSR, 1975. - T. 5.
  20. ↑ 1 2 3 Japaninmeren luoteisrannikon luotsi. - Neuvostoliiton puolustusministeriö, 1984. - S. 184.
  21. ↑ Japaninmeren luoteisrannikon pilotti. - Neuvostoliiton puolustusministeriö, 1984. - S. 183.
  22. ↑ Sei, I.I., Kalacheva, E.D. Biostratigrafia Kaukoidän ala- ja keskijurakauden esiintymistä. - Leningrad: Nedra, 1980. - S. 34.
  23. ↑ 1 2 3 Japaninmeren luoteisrannikon luotsi. - Neuvostoliiton puolustusministeriö, 1984. - S. 184-185.
  24. ↑ II // Siperian ja Korean kaakkoisrannikko. Washington: Yhdysvallat. Hydrografiatoimisto, 1947. - S. 358.
  25. ↑ Katso maantieteellisten nimien sarjanumero 131: Solovjov, F.V. Kiinan toponyymien sanakirja Neuvostoliiton Kaukoidän alueella. - Vladivostok: DVNT:t AN SSSR, 1975. - T. 5.
  26. ↑ 1 2 3 4 5 Japaninmeren luoteisrannikon luotsi. - Neuvostoliiton puolustusministeriö, 1984. - S. 191.
  27. ↑ 1 2 Katso maantieteellisten nimien järjestysnumero 549: Solovjov, F.V. Kiinan toponyymien sanakirja Neuvostoliiton Kaukoidän alueella. - Vladivostok: DVNT:t AN SSSR, 1975. - T. 5.
  28. ↑ Gruzdev, A.I. Rannikko: nimi kartalla. - Vladivostok: Dalnauka, 1996. - S. 38.
  29. ↑ Gruzdev, A.I. Rannikko: nimi kartalla. - Dalnauka, 1996. - S. 38.
  30. ↑ 1 2 3 Japaninmeren luoteisrannikon luotsi. - Neuvostoliiton puolustusministeriö, 1984. - S. 192.
  31. ↑ Gruzdev, A.I. Rannikko: nimi kartalla. - Vladivostok: Dalnauka, 1996. - S. 40.
  32. ↑ Katso maantieteellisten nimien sarjanumero 518: Solovjov, F.V. Kiinan toponyymien sanakirja Neuvostoliiton Kaukoidän alueella. - Vladivostok: DVNT:t AN SSSR, 1975. - T. 5.
  33. ↑ 1 2 Ivanova, E. D. Etelä-Primorjen lahden mikrofaunan tutkimus // Koillis-Aasian geosysteemit: niiden tila-ajallisten rakenteiden piirteet, alueen ja vesialueen alueellistaminen: Tieteellisten artikkelien kokoelma. - Vladivostok: Pacific Institute of Geography FEB RAS, 2019. - S. 215 .
  34. ↑ Tšernikov, Valeri. Fox Island. Mitä hän oli meille 50-luvulla ... // Nakhodkan työntekijä  : sanomalehti. – 2017.
  35. ↑ Orekhov, Fedor Kuzmich. Ohjeita navigointiin lähellä Japaninmeren länsirannikkoa, Pietarin lahden välissä. Vladimir ja Amerikka . - Pietari, 1866. - S. 56, 58.
  36. ↑ Khisamutdinov, A. A. Valkoiset purjeet Itä-Pomeraniassa . - Far Eastern Universityn kustantamo, 2001. - s. 40.
  37. ↑ Mihail Avvakumovitš Klykov . // territorio.nakhodka-lib.ru. Käyttöönottopäivä: 10.5.2021.
  38. ↑ 1 2 Japaninmeren luoteisrannikon luotsi. - Neuvostoliiton puolustusministeriö, 1984. - S. 190.