Tau-luku ( -luku , eng. refactorable number ) on kokonaisluku , joka on jaollinen sen jakajien lukumäärällä tai algebrallisesti niin, että . Ensimmäiset tau-luvut [1] :
1 , 2 , 8 , 9 , 12 , 18 , 24 , 36 , 40 , 56 , 60 , 72 , 80 , 84 , 88 , 96 .Esimerkiksi luvulla 18 on kuusi kerrointa (1 ja 18, 2 ja 9, 3 ja 6) ja se on jaollinen 6:lla.
Tau-lukujen asymptoottinen tiheys on nolla. Mikään kolme peräkkäistä kokonaislukua ei voi olla tau-lukua [2] Colton osoitti, että mikään tau-luku ei ole täydellinen . Yhtälöllä (jossa on suurin yhteinen jakaja ja ) on ratkaisu vain jos on tau-luku.
Useita tau-lukuihin liittyviä ongelmia on edelleen ratkaisematta:
Curtis Cooper ja Robert Kennedy määrittelivät Tau-luvut ensimmäisen kerran vuonna 1990 [3] , jotka havaitsivat, että tau-lukujen asymptoottinen tiheys on nolla. Simon Colton löysi ne myöhemmin uudelleen käyttämällä ohjelmaa, jonka hän kirjoitti keksiäkseen ja testatakseen erilaisia luku- ja graafiteorian määritelmiä [4] . Colton nimesi nämä numerot englanniksi. refaktoroitavissa . Vaikka tietokoneohjelmat ovat löytäneet todisteita aiemminkin, tämä oli ensimmäinen kerta, kun ohjelma löysi uuden tai aiemmin huomaamattoman idean. Colton osoitti monia tuloksia tau-luvuista osoittaen niiden lukumäärän äärettömän ja useita ehtoja niiden jakautumiselle.