Ostanaksk

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 22. huhtikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 34 muokkausta .

Kaupunki
Ostanaksk
hätä  Shura [1] , cum. Shura, Temir-Khan-Shura , darg. Buynaksk, Shura [2]
Vaakuna
42°49′00″ s. sh. 47°07′00″ tuumaa e.
Maa	Venäjä
Liiton aihe	Dagestan
kaupunkialue	Ostanakskin kaupunki
Luku	Nurgudaev Islamudin Akhmedovich
Historia ja maantiede
Perustettu	vuonna 1832
Entiset nimet	vuoteen 1922 asti - Temir-Khan-Shura
Kaupunki kanssa	1866
Neliö	MO - 20,95 [3] km²
Keskikorkeus	490 m
Aikavyöhyke	UTC+3:00
Väestö
Väestö	↗ 68 121 [ 4]  henkilöä ( 2021 )
Tiheys	3251,6 henkilöä/km²
Kansallisuudet	Avarit , kumykit , venäläiset , lakit , darginit , azerbaidžanilaiset , lezginit jne.
Tunnustukset	Sunnimuslimit , ortodoksiset _ _
Katoykonym	buinaktsy, buinakets, buinachka
Digitaaliset tunnukset
Puhelinkoodi	+7 87237
Postinumero	368220
OKATO koodi	82405
OKTMO koodi	82705000001
buynaksk05.ru
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Buynaksk ( cum. Temir-Khan-Shura [5] ) on kaupunki Etelä- Venäjällä Dagestanin tasavallassa .

Buynaksky-alueen hallinnollinen keskus (joka ei sisälly hintaan). Tasavaltaisen merkityksen kaupunki [6] muodostaa Buynakskin kaupungin kunnan, jonka asema on kaupunkialue ainoana kokoonpanossaan [7] .

Etymologia

Perustettiin vuonna 1834 Temir-Khan-Shuran linnoitukseksi . Legenda yhdistää nimen Tamerlanen nimeen , shura  on Kumykin "järvi", eli "Tamerlanen järvi" (sotilaallisen johtajan väitetään lepäävän sen rannalla), sana "Shura" tarkoittaa kirjaimellisesti "neuvosto" ( ei pidä sekoittaa ohjeeseen), esimerkiksi: "Korkein neuvosto" [8] . Vuonna 1866 linnoitus muutettiin kaupungiksi, vuonna 1922 se nimettiin uudelleen Buynakskiksi Dagestanin vallankumouksellisen U. D. Buynakskyn [9] kunniaksi . Nimen Dargin-alkuperästä on olemassa versio (Shurai - järvi [10] [11] [12] ) - ei kuitenkaan ole luotettavaa näyttöä siitä, että darginit olisivat voineet jättää tämän nimen tälle alueelle. Lisäksi sana "shurai" on bulgarialainen substraatti darginin kielessä [13] .

Maantiede

Kaupunki sijaitsee Shura-ozen- vuoristojoen varrella , 41 kilometriä Makhachkalasta . Rautatieasema. Tien risteys.

Buynakskin läheisyydessä on ilmastollinen lomakeskusalue (tuberkuloosin vastaiset sanatoriot jne.).

Historia

Linnoituksen perusta

Vuoteen 1834 asti kaupungin paikalla oli muinainen Kumyk aul Shura (Temir-Khan-Shura), joka tunnettiin hyvin 1500-1700-luvun kirjallisista lähteistä [14] .

Legendan mukaan aul syntyi Tamerlanen joukkojen leirin paikalle. Shura sisällytettiin alun perin Tarkovski-shamkhalin hallintaan , sitten Bamatin erityisperintöön.

Vuonna 1831 kylän asukkaat osallistuivat Shamkhalin kansannousuun imaami Gazi-Mukhammedin tukemiseksi . 6. heinäkuuta - 8. heinäkuuta 1831 (vanhan tyylin mukaan) täällä käytiin taisteluita kapinallisten ja Venäjän joukkojen välillä. Shuran kylä poltettiin varoituksena kapinallisille [15] .

Vuonna 1832 everstiluutnantti F.K. Kluki-von-Klugenau perusti samannimisen linnoituksen kylän lähelle. Vuonna 1834 sitä laajennettiin ja se sulautui kylään, jonka asukkaat häädettiin Khalimbekauliin . Linnoitus nimitettiin Apsheronin jalkaväkirykmentin päämajaksi ja joukkojen komentajan kotipaikaksi Pohjois-Dagestanissa [16] .

11. marraskuuta 1843 imaami Shamil piiritti linnoituksen, jota puolusti 4 tuhannen ihmisen varuskunta, mutta joka ei voinut ottaa sitä vastaan, ja 15. joulukuuta voitti kenraalimajuri R. K. Freytag , joka tuli apuun [16] .

Vuonna 1847 linnoitus nimitettiin Kaspianmeren alueen siviiliyksikön johtajan toimipaikaksi [16] .

14. huhtikuuta 1849 Hadji Muradin johtama osasto hyökkäsi linnoitusta vastaan ​​[16] .

Vuonna 1854 ruhtinas M. Z. Argutinskyn käskystä järvi valutettiin (siihen mennessä se oli muuttunut suoksi), jonka mukaan linnoitus nimettiin. Suojärven paikalle rakennettiin puisto [16] , nykyään sitä kutsutaan Komsomolskiksi.

Temir-Khan-Shura ennen vuotta 1917

Vuodesta 1866 lähtien Temir-Khan-Shura sai kaupunkioikeudet ja siitä tuli Dagestanin alueen hallinnollinen keskus . 1800-luvun lopussa kaupungissa oli 9089 asukasta (mukaan lukien 2427 hengen varuskunta): 4633 ortodokseja, 1950 juutalaisia, 1241 muslimia (joista 455 shiia, loput sunneja), 685 armenialaista, 433 katolilaista ja 121 protestanttia. 26 vanhauskoista. Asuintaloja oli 634 ja liikkeitä ja varastoja 128; reaali-, seurakunta- ja peruskoulut, naisten lukio, 2 juutalaista koulua, sairaala, poliklinikka, sotilasosasto, painotalo, valokuvaus ja reaalikoulun kirjasto. 4 kirkkoa (2 ortodoksista ( St. Andrew's Cathedral ), katolinen ja armenialainen), 2 moskeijaa, 2 synagogaa. 10 tehdasta ja tehdasta (panimot, tiili, saippua jne.). Monumentit: ruhtinas M. Z. Argutinsky-Dolgorukoville, yksityiselle Agafon Nikitinille ja Gunibin vangitsemisen muistolle.

1900-luku

Marraskuussa 1919 - toukokuussa 1920 Temir-Khan-Shura oli Pohjois-Kaukasuksen vuoristoisen tasavallan hallituksen kotipaikka. Sen jälkeen kevääseen 1920 asti se oli Etelä-Venäjän Denikinin hallituksen hallinnassa , myöhemmin punaisten vangiksi.

13. marraskuuta 1920 Temir-Khan-Shurassa pidetyssä Kaukasuksen kansojen ylimääräisessä kongressissa kansallisuuksien kansankomissaari I. V. Stalin julisti Dagestanin autonomiseksi tasavallaksi. Vuonna 1922 kaupunki nimettiin uudelleen U. D. Buynakskyn kunniaksi, joka osallistui taisteluun Neuvostoliiton vallasta Dagestanissa .

Buynaksk vaurioitui pahoin 14. toukokuuta 1970 tapahtuneen maanjäristyksen aikana .

4. syyskuuta 1999 Buynakskissa tapahtui terrori -isku , joka merkitsi räjähdyssarjan alkua asuinrakennuksissa .

Paikallishallinto

• Kaupunkipiirin edustajakokous on kaupunginosaa edustava elin ja siihen kuuluu 21 kansanedustajaa. Vuoden 2015 vaaleissa Venäjän veteraanipuolue onnistui saamaan sensaation - he voittivat 68,8% äänistä ja saivat 17 paikkaa. Myös neljä Yhtenäisen Venäjän edustajaa osallistui edustajakokoukseen . Puolue voitti 18,5 % [17] [18] [19] .
• Kaupunginosan päällikkö. Edustajakokous valitsee hänet keskuudestaan ​​toimikaudeksi (5 vuodeksi). Kaupunginosan päällikkö käyttää edustajakokouksen puheenjohtajan toimivaltaa.
• Kaupunkialueen hallinto on kunnallisen itsehallinnon toimeenpaneva ja hallintoelin, jota johtaa hallinnon päällikkö, jonka edustajakokous nimittää 5 vuoden toimikaudeksi.
• Kaupunginosan valvonta- ja tilikamari.

Edustajakokouksen puheenjohtaja 24. elokuuta 2018 lähtien - Atashev Shamil Imniyaminovich.

• Kaupunginosan kansanedustajakokous on kaupunginosaa edustava elin.
• Kaupungin piirihallinto on paikallisen itsehallinnon toimeenpaneva ja hallintoelin.

Väestö

Vuoden 2020 koko Venäjän väestölaskennan mukaan 1. lokakuuta 2021 kaupunki oli väkiluvultaan 238. sijalla 1117 [20] Venäjän federaation kaupungista [21] .

Venäjän talouskehitysministeriön ennusteen mukaan Buynakskin kaupunkialueen väkiluku on [22] :

• 2024 - 70,26 tuhatta ihmistä
• 2035 - 79,73 tuhatta ihmistä

Väestö
1869 [23]	1888 [24]	1897 [25]	1926 [25]	1931 [25]	1939 [25]	1959 [26]	1967 [25]	1970 [27]	1979 [28]	1987 [29]	1989 [30]
2069	↘ 2064	↗ 9200	↗ 9500	↗ 15 900	↗ 22 100	↗ 32 956	↗ 38 000	↘ 37 946	↗ 46 566	↗ 53 000	↗ 56 783
1992 [25]	1996 [25]	1998 [25]	2000 [25]	2001 [25]	2002 [31]	2003 [25]	2005 [25]	2006 [25]	2007 [25]	2008 [25]	2009 [32]
↗ 58 500	↗ 58 700	→ 58 700	↘ 56 500	↘ 55 900	↗ 61 437	↘ 61 400	↗ 61 500	→ 61 500	↘ 61 300	↘ 61 100	↗ 61 143
2010 [33]	2011 [34]	2012 [35]	2013 [36]	2014 [37]	2015 [38]	2016 [39]	2017 [40]	2018 [41]	2019 [42]	2020 [43]	2021 [4]
↗ 62 623	↗ 62 684	↗ 62 749	↗ 62 959	↘ 62 921	↗ 63 312	↗ 63 888	↗ 64 538	↗ 65 080	↗ 65 544	↗ 65 658	↗ 68 121

Väestötiedot [44]	2001	2002
Syntyneiden määrä 1000 asukasta kohti	neljätoista	13.3
Kuolleiden määrä 1000 asukasta kohti	7.5	6.5
Luonnollinen lisäys (vähennys), 1000 asukasta kohti	6.5	6.8

Kansallinen kokoonpano

Koko Venäjän vuoden 2010 väestölaskennan mukaan [45]

Ihmiset	Lukumäärä, henkilöä	Osuus koko väestöstä, %
avarit	28 674	45,79 %
Kumyks	19 274	30,78 %
venäläiset	4352	6,95 %
laks	4263	6,81 %
Dargins	3962	6,33 %
azerbaidžanilaiset	344	0,55 %
Lezgins	262	0,42 %
tataarit	205	0,33 %
muu	1013	1,62 %
ei ilmoittanut	274	0,44 %
Kaikki yhteensä	62 623	100,00 %

Tilastot

Ilmaisin [44]	2001	2002
Väestön ja sosiaalisen alueen elintaso
Kertyneet keskimääräiset kuukausipalkat, hiero.	924	1687
Keskimääräinen asuinpinta-ala asukasta kohti (vuoden lopussa), m²	17.6	17.9
Esikoululaitosten lukumäärä, kpl.	17	17
Lasten määrä esikouluissa, tuhat henkilöä	2.1	2.1
Päiväyleisoppilaitosten lukumäärä (lukuvuoden alussa), kpl.	16	viisitoista
Opiskelijamäärä päiväkouluissa, tuhat henkilöä	10.7	10.4
Lääkäreiden lukumäärä, hs.	337	330
Ensihoitohenkilöstön määrä, hs.	942	940
Sairaaloiden lukumäärä, kpl.	5	5
Sairaalasänkyjen lukumäärä, tuhat yksikköä	1.6	1.6
Lääkäripoliklinikan lukumäärä, kpl.	3	3
Päivystyspoliklinikan kapasiteetti, käynnit per vuoro, tuh.	1.9	1.9
Rekisteröityjen rikosten lukumäärä, kpl.	417	330
Rikoksia tehneet tunnistetut henkilöt	335	284
Talous, teollisuus
Yritysten ja järjestöjen lukumäärä (vuoden lopussa), kpl.	1304	1333
Toiminnassa olevien teollisuusyritysten lukumäärä (vuoden lopussa), kpl.	viisitoista	17
Teollisuustuotannon määrä (todellisissa hinnoissa), milj. ruplaa	34.9	59
Teollisuustuotantoindeksi, % edellisvuodesta	190,9	143,5
Rakentaminen
Rakennussopimusten mukaisten töiden määrä, miljoonaa ruplaa	—	46.2
Asuinrakennusten käyttöönotto, kokonaispinta-ala tuhatta m²	9.8	15.2
Asuinrakennusten, asuntojen käyttöönotto	56	61
Kuljetus
Linja-autoreittien lukumäärä (kaupunginsisäisessä liikenteessä), kpl.	5	5
Linja-autoilla kuljetettu matkustajamäärä vuoden aikana (kaupunginsisäisessä liikenteessä), milj	0.3	0.5
Kauppa ja julkiset palvelut
Vähittäiskaupan liikevaihto (todellisissa hinnoissa), milj. ruplaa	482,3	637.1
Maksullisten palvelujen määrä väestölle (todellisissa hinnoissa), milj. ruplaa	54.5	51.7
Kotitalouspalvelujen määrä väestölle (todellisissa hinnoissa), milj. ruplaa	14.5	12.3
Sijoitukset
Investoinnit kiinteään pääomaan (todellisissa hinnoissa), milj. ruplaa	—	32.6

Ilmasto

Buynakskin ilmasto on lauhkea mannermainen. [46]

Buynakskin ilmasto

Indeksi	tammikuu	helmikuuta	maaliskuuta	huhtikuu	saattaa	kesäkuuta	heinäkuu	elokuu	Sen.	lokakuu	Marraskuu.	joulukuuta	vuosi
Absoluuttinen maksimi,  °C	22.3	27.0	31.6	34.3	38.5	39.5	40.4	39.5	39.6	32.3	27.0	24.3	40.4
Keskimääräinen maksimi, °C	3.8	4.9	10.0	15.9	22.0	27.2	29.7	29.3	23.6	17.3	10.0	5.6	16.6
Keskilämpötila, °C	−0,6	0.1	4.6	10.2	16.0	20.8	23.3	22.9	17.7	11.8	5.2	1.1	11.1
Keskimääräinen minimi, °C	−3.8	−3.4	0.8	5.7	11.0	15.4	18.0	17.7	13.2	7.7	1.6	−2.2	6.8
Absoluuttinen minimi, °C	−26.3	−28.1	−19.1	−6.5	−1.4	3.1	9.8	6.7	−2.7	−8.3	−21.1	−22.1	−28.1
Sademäärä, mm	19.9	20.7	25.2	31.1	58,0	61,0	56.5	51.9	56,0	32.8	31.1	21.1	465,3
Lähde: Sää ja ilmasto Buynakskissa . "Sää ja ilmasto". Haettu: 1.10.2022. (Venäjän kieli)

Taloustiede

Ala

Tehtaat: huonekalut, kengät, neuleet, vaatteet. (ei toimi)

Tehtaat: instrumenttien valmistus ja renkaiden korjaus, purkitus (valmistaa säilykkeitä, hilloja, kompotteja). Buynaksk Aggregate Plant valmistaa hydrauli- ja polttoaineyksiköitä sekä elektroniikkaa.

Koulutus

Keskiverto

• Lukio nro 1 (Lukio)
• Lukio nro 2
• Lukio nro 3
• Lukio 4
• Lukio nro 5
• Lukio nro 6
• Lukio nro 7
• Lukio nro 8
• Lukio nro 9
• Lukio nro 10
• Lukio nro 11

Erikoistunut toissijainen

• Buynakskin osuuskunnan tekninen koulu
• Buynakskin pedagoginen korkeakoulu . www.bpkgam.ru _ Käyttöönottopäivä: 12.1.2019. (Venäjän kieli)
• Buynakskin maatalousteollisuusopisto
• Buynakskin teollisuus- ja talousopisto [47]
• Buynakskin lääketieteellinen koulu

Korkeampi

• Dagestanin osavaltion yliopiston sivuliike (ei toimi)
• Moskovan yrittäjyyden ja oikeuden instituutin sivuliike
• Modernin humanitaarisen akatemian haara
• Belgorodin yhteistyö-, talous- ja oikeusyliopiston haara [48]
• Dagestan Cooperative Institute (ei toimi)
• Dagestanin pedagogisen yliopiston sivuliike
• Pietarin pedagogisen yliopiston sivukonttori. Herzen

Uskonto

• Pohjois-Kaukasuksen suurin moskeija ja madrasah.
• Saifulla Qadin mukaan nimetty Dagestanin islamilainen instituutti.
• Andrejevskin sotilaallinen katedraali .
• 1980-luvulla Buynakskissa oli synagoga, jonka rabbi toimi myös shochetina, minyaania kerättiin säännöllisesti ja siellä oli juutalainen hautausmaa. 1990-luvun alussa avattiin juutalainen koulu [49] . Kaupungin synagoga on tällä hetkellä huonokuntoinen, eikä sitä käytetä tämän vuoksi.

Nähtävyydet

Buynakskin läheisyydessä on säilynyt 2. vuosituhannen lopun - 1. vuosituhannen alun eKr. kalliokaiverruksia. e.

Monumentit

Neuvostoliiton sankareiden muistomerkit

• Jusup Akajevin muistomerkki
• Juri Gagarinin muistomerkki
• Magomed Hajiyevin muistomerkki
• Saadula Musajevin muistomerkki
• Anatoli Khutoryanskyn muistomerkki

Muistomerkit vallankumouksellisille

• Muslim Ataevin muistomerkki
• Magomed-Mirza Khizroevin muistomerkki
• Omarov-Chokhskyn muistomerkki
• Garun Saidovin muistomerkki

Purettu monumentti

• Moses Argutinsky-Dolgoruky (sk. Charleman) muistomerkki - purettiin vuonna 1917

Muistiinpanot

1. ↑ MagIarul-gurus lughat / M. -K. Gyimbatosul redakkalda gork. - MakhIachkh'ala: DNTs RAS, 2006. - S. 1959. - 1977 s.
2. ↑ Bagomedov M.R. Toponymy Darga: rakenteellinen ja semanttinen aspekti . - Makhachkala: DSU Publishing House, 2013. - S. 232. - 347 s. (Venäjän kieli)
3. ↑ Laskettu Venäjän federaation kuntien tietokannan mukaan vuodelle 2008 . www.gks.ru _ Haettu 12. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2017. (Venäjän kieli)
4. ↑ 1 2 Taulukko 5. Venäjän väestö, liittovaltion piirit, Venäjän federaation muodostavat kokonaisuudet, kaupunkialueet, kunnalliset piirit, kunnalliset piirit, kaupunki- ja maaseutukunnat, taajama-asutukset, maaseutukunnat, joissa asuu vähintään 3 000 ihmistä . Koko Venäjän vuoden 2020 väestönlaskennan tulokset . 1.10.2021 alkaen. Volume 1. Populaatiokoko ja -jakauma (XLSX) . Haettu 1. syyskuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 1. syyskuuta 2022. (Venäjän kieli)
5. ↑ Maailman maantieteelliset nimet: Toponyymisanakirja. - M: AST. Pospelov E.M. 2001
6. ↑ Dagestanin tasavallan laki, päivätty 10. huhtikuuta 2002 N 16 "DAGESTANIN TASAVALLAN HALLINNOLLISTA ALUEELLISTA RAKENTEESTA" . docs.cntd.ru _ Haettu 20. helmikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 2. huhtikuuta 2018. (Venäjän kieli)
7. ↑ Kuntamuodostelman "Buynakskin kaupunki" peruskirja . www.buynaksk05.ru _ Haettu 20. helmikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 6. kesäkuuta 2020. (Venäjän kieli)
8. ↑ Kumykin maailma | Shura: toponyymian mysteerit . kumukia.ru. Haettu 7. maaliskuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 18. kesäkuuta 2018. (määrätön)
9. ↑ Pospelov, 2008 , s. 124.
10. ↑ Kaukasialainen kalenteri vuodelle 1897 Tiflis, 1896. Viides osa, S. 46
11. ↑ Kokoelma materiaalia Kaukasuksen alueiden ja heimojen kuvaamiseen. Numero 19. 1894, Esseitä Temir-Khan-Shuran kaupungin historiasta. — Opettaja Temir-Khan-Shurinsky oikeakoulu E. Kozubsky
12. ↑ Venäjän-dargin-sanakirja / Kokoonpannut Isaev M.-Sh. A., päätoimituksen alaisuudessa. Dzhidalaeva N. S. - Makhachkala: Daguchpedgiz, 1988. - S. 263
13. ↑ Hyvin lähellä. Jidalaev N. S. - Makhachkala: Dagestanin kirjakustantaja, 1989. - s. 45
14. ↑ Kumyk Encyclopedic Dictionary: 2. painos, täydennetty. - Kustantaja "Delta-press", 2012.
15. ↑ Sotilasoperaatioiden lehti g.-m. Kakhanov 17. toukokuuta - 31. elokuuta 1831 . Haettu 23. toukokuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 23. toukokuuta 2022. (määrätön)
16. ↑ 1 2 3 4 5 E.I. Kozubsky. Dagestanin alueen muistokirja  (englanniksi) . rusneb.ru - Kansallinen elektroninen kirjasto . Temir-Khan-Shura: "Venäläinen tyyppi." V.M. Sorokin. Haettu: 22.6.2022.
17. ↑ "Veteraanipuolue" ohitti "ER:n" Dagestanin Buynakskin vaaleissa . ria.ru. _ Haettu 20. helmikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 25. lokakuuta 2015. (Venäjän kieli)
18. ↑ Ostanaksk. Ongelmallinen kaupunginvaltuusto . kavkaz.version.ru _ Haettu 20. helmikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 5. kesäkuuta 2020. (Venäjän kieli)
19. ↑ "Venäjän veteraanipuolue" ohitti "Yhdistyneen Venäjän" Buynakskin kaupunginvaltuuston vaaleissa . www.interfax-russia.ru _ Haettu 20. helmikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 27. maaliskuuta 2019. (Venäjän kieli)
20. ↑ ottaen huomioon Krimin kaupungit
21. ↑ https://rosstat.gov.ru/storage/mediabank/tab-5_VPN-2020.xlsx Taulukko 5. Venäjän väestö, liittovaltiopiirit, Venäjän federaation muodostavat yksiköt, kaupunkialueet, kunnalliset alueet, kunnalliset piirit, kaupunki- ja maaseutualueet, kaupunkiasutukset, maaseutukunnat, joissa on vähintään 3 000 asukasta (XLSX).
22. ↑ Venäjän federaation aluekehitysstrategia vuoteen 2025 saakka (luonnos) . www.spsss.ru _ Haettu 20. helmikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 18. joulukuuta 2018. (Venäjän kieli)
23. ↑ Kaukasiaa koskevien tilastotietojen kokoelma, jonka on julkaissut Kaukasian Department of Imp. Venäjän maantieteellinen seura / Comp. ja toim. toim. N.I. Voronova. T. 1. - Tiflis, 1869. - 26. T. 1. - 1869. - 653 s. . (Venäjän kieli)
24. ↑ Luettelo Dagestanin alueen asutuista paikoista. - Petrovsk: Typo-litografia A.I. Mihailova, 1888 . (Venäjän kieli)
25. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Ihmisten tietosanakirja "Kaupunkini". Ostanaksk . Haettu 13. lokakuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 13. lokakuuta 2013. (Venäjän kieli)
26. ↑ Koko unionin väestölaskenta vuodelta 1959. RSFSR:n kaupunkiväestön, sen alueyksiköiden, taajama-alueiden ja kaupunkialueiden lukumäärä sukupuolen mukaan . Demoscope Weekly. Haettu 25. syyskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 28. huhtikuuta 2013. (Venäjän kieli)
27. ↑ Koko unionin väestölaskenta 1970 RSFSR:n kaupunkiväestön, sen alueyksiköiden, taajama-asutusten ja kaupunkialueiden lukumäärä sukupuolen mukaan. . Demoscope Weekly. Haettu 25. syyskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 28. huhtikuuta 2013. (Venäjän kieli)
28. ↑ Koko unionin väestölaskenta 1979 RSFSR:n kaupunkiväestön, sen alueyksiköiden, kaupunkiasutusten ja kaupunkialueiden lukumäärä sukupuolen mukaan. . Demoscope Weekly. Haettu 25. syyskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 28. huhtikuuta 2013. (Venäjän kieli)
29. ↑ Neuvostoliiton kansantalous 70 vuotta  : vuosipäivätilastollinen vuosikirja: [ arch. 28. kesäkuuta 2016 ] / Neuvostoliiton valtion tilastokomitea . - Moskova: Rahoitus ja tilastot, 1987. - 766 s.
30. ↑ Koko unionin väestölaskenta vuodelta 1989. Kaupunkiväestö . Arkistoitu alkuperäisestä 22. elokuuta 2011. (Venäjän kieli)
31. ↑ Koko Venäjän väestölaskenta 2002. Äänenvoimakkuus. 1, taulukko 4. Venäjän väestö, liittovaltiopiirit, Venäjän federaation muodostavat yksiköt, piirit, kaupunkiasutust, maaseutukunnat - piirikeskukset ja maaseutukunnat, joiden väkiluku on vähintään 3 tuhatta . Arkistoitu alkuperäisestä 3. helmikuuta 2012. (Venäjän kieli)
32. ↑ Venäjän federaation pysyvän väestön määrä kaupungeittain, kaupunkityyppisinä taukoina ja alueina 1. tammikuuta 2009 alkaen . Käyttöpäivä: 2. tammikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 2. tammikuuta 2014. (Venäjän kieli)
33. ↑ Koko Venäjän väestölaskenta 2010. Taulukko 11. Dagestanin tasavallan kaupunkialueiden, kunnallisten piirien, kaupunki- ja maaseutualueiden sekä kaupunki- ja maaseutualueiden väestömäärä . Haettu 13. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 13. toukokuuta 2014. (Venäjän kieli)
34. ↑ Arvio asukasväestöstä 1.1.2011
35. ↑ Venäjän federaation väkiluku kunnittain. Taulukko 35. Arvioitu asukasväkiluku 1.1.2012 . Haettu 31. toukokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 31. toukokuuta 2014. (Venäjän kieli)
36. ↑ Venäjän federaation väkiluku kunnittain 1.1.2013 alkaen. - M.: Federal State Statistics Service Rosstat, 2013. - 528 s. (Taulukko 33. Kaupunkialueiden, kuntapiirien, kaupunki- ja maaseutu-, taajama- ja maaseutualueiden asukasluku) . Käyttöpäivä: 16. marraskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 16. marraskuuta 2013. (Venäjän kieli)
37. ↑ Väestö 1. tammikuuta 2014 Dagestanin tasavallan maaseutuyhteisöissä . Haettu 17. huhtikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 17. huhtikuuta 2014. (Venäjän kieli)
38. ↑ Venäjän federaation väkiluku kunnittain 1.1.2015 alkaen . Haettu 6. elokuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 6. elokuuta 2015. (Venäjän kieli)
39. ↑ Venäjän federaation väkiluku kunnittain 1.1.2016 (5.10.2018). Haettu 15. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 8. toukokuuta 2021. (Venäjän kieli)
40. ↑ Venäjän federaation väkiluku kunnittain 1.1.2017 (31.7.2017). Haettu 31. heinäkuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 31. heinäkuuta 2017. (Venäjän kieli)
41. ↑ Venäjän federaation väkiluku kunnittain 1.1.2018 alkaen . Haettu 25. heinäkuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 26. heinäkuuta 2018. (Venäjän kieli)
42. ↑ Venäjän federaation väkiluku kunnittain 1.1.2019 alkaen . Haettu 31. heinäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 2. toukokuuta 2021. (Venäjän kieli)
43. ↑ Venäjän federaation väkiluku kunnittain 1.1.2020 alkaen . Haettu 17. lokakuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 17. lokakuuta 2020. (Venäjän kieli)
44. ↑ 1 2 Venäjän alueet. Venäjän federaation muodostavien yksiköiden tärkeimmät ominaisuudet: tilastokokoelma. Venäjän Goskomstat. - M:, 2003
45. ↑ Vuoden 2010 väestönlaskenta. Dagstat. Osa 3 (linkki ei saatavilla) . dagstat.gks.ru _ Haettu 12. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. lokakuuta 2017. (Venäjän kieli) 
46. ↑ Liittovaltion budjettilaitos "Pohjois-Kaukasuksen hydrometeorologian ja ympäristön seurannan osasto" . www.yugmeteo.donpac.ru _ Haettu 12. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 27. maaliskuuta 2019. (Venäjän kieli)
47. ↑ Buynakskin teollisuus- ja talousopisto . Haettu 12. kesäkuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 5. kesäkuuta 2020. (määrätön)
48. ↑ Belgorodin yhteistyö-, talous- ja oikeusyliopiston sivuliike . Haettu 21. toukokuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 29. toukokuuta 2013. (määrätön)
49. ↑ Buynaksk, Temir Khan Shura, Dagestanin tasavalta, . buynaksk.com . Haettu 12. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 20. tammikuuta 2019. (määrätön)

Kirjallisuus

• Pospelov E. M. Venäjän maantieteelliset nimet. Toponyyminen sanakirja. - M .: Astrel, AST, 2008. - 523 s. - 1500 kappaletta.  — ISBN 978-5-17-054966-5 .

Linkit

• Dagestanin tasavallan "Buynakskin kaupungin" kunnan verkkosivusto (linkki ei pääse) . dagmo.ru . Haettu 12. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 12. tammikuuta 2019. (Venäjän kieli) 
• Kaupunkialueen "Buynakskin kaupunki" virallinen verkkosivusto
• Buynakskin kaupungin tietosivusto - kartta, kadut, valokuvat, sää jne . . web.archive.org . Käyttöönottopäivä: 12.1.2019. (määrätön)
• Buynaksk tietosanakirjassa "My city" . www.mojgorod.ru _ Käyttöönottopäivä: 12.1.2019. (Venäjän kieli)
• Temir-Khan-Shura // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
• Dagestanin kuntamuodostelmien yhteinen toimipaikka . web.archive.org . Käyttöönottopäivä: 12.1.2019. (määrätön)

Dagestan
kaupungit	Ostanaksk Dagestanin valot Derbent Izberbash Kaspiysk Kizilyurt MENNÄ Kizlyar MENNÄ Pääkaupunki Makhachkala MENNÄ Khasavyurt Južno-Sukhokumsk
Piirit	Agulsky Akushinsky Akhvakh Akhtynsky Babayurtovsky Botlikh Ostanaksky Gergebilsky Gumbetovski Gunibsky Dakhadajevski Derbent Dokuzparinsky Kazbekovsky Kaytagsky Karabudakhkent Kayakentsky Kiziljurtovski Kizlyarsky Kulinsky Kumtorkalinsky Kurakhsky Laksky Levashinsky Magaramkent Novolaksky Uusi rakennus Nogai Rutulsky Sergokalinsky Suleiman-Stalski Tabasaran Tarumovski Tlyaratinskiy Untsukulsky Khasavyurt Khivsky Khunzakh Tsumadinsky Tsuntinsky Bezhtinskin osasto Charodinsky Shamilsky
Maantiede Hallinnollis-aluejako kaupunkiasutuksia Tarina Väestö Talous Lippu Vaakuna Hymn

Dagestanin aluekeskukset
	Nykyinen Agvali Akusha voi sinua Babayurt Botlikh Ostanaksk wachi Gergebil Gunib Derbent Dylym Karabudakhkent karaatti Kasumkent Kizilyurt Kizlyar Korkmaskala Kumukh Kurakh Levashi Magaramkent Majalis Mechelta Novokayakent Novolakskoe Rutul Sergokala Tarumovka Terekli Mekteb Tlyarat Tpig Urcarach Usukhchay Khasavyurt Hebda Khiv Khunzakh Huchni Tsunta Tsurib Shamilkala Entinen Bezhta Burgankent Dagestanin valot Izberbash Karakure Cahib Kaya Kayakent Kidero Kraynovka Kumtorkala Kuyarik Makhatshkala Alempi Kazanische Ruguja Tad Magitl Tarki Untsukul Urada Urari Tsudahar Charoda chokh echeda Dagestanin alueiden keskukset Andaalit Achikulak Vedeno Kayasula Ritlab Shelkovskaja Shuragat

Buynakskyn alueen asutukset
	Piirin keskus Ostanaksk Agachkala Akaytala Apshi Arkas Arykhkent Atlantaul Bouglen Wanashimahi Ylä-Ishkarta Ylä Kazanishche Ylä-Dzhengutai Ylä Karanay Hergentala Durangi Kadar Karamakhi Kafir-Kumukh Kachkalyk Manasaul Ala-Ishkarta Alempi Kazanische Alempi Dzhengutai Alempi Karanay Takalay Halimbekaul Chabanmakhi Chancurbe chirkey Ekibulak Erpeli

Buynakskyn alueen kunnalliset muodostelmat

Maaseudun siirtokunnat Akaytalan kylä Arkan kylä Atlantaulin kylä Buglenin kylä Ylä-Dzhengutain kylä Durangin kylä Kadarin kylä Kafir-Kumukhin kylä Nizhne Kazanishchen kylä Alempi Dzhengutain kylä Chirkey kylä kyläneuvosto Apshinsky Verkhnekazanischenskyn kyläneuvosto Verkhne-Karanajevskin kylävaltuusto kyläneuvosto Ishkartynsky kylävaltuusto Karamakhinsky kyläneuvosto Manasaul Khalimbekaulin kyläneuvosto kylävaltuusto Chankurbinsky kylävaltuusto Erpelinsky