Heprean vokaalit
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 11. kesäkuuta 2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .Nekudot ( monikko heprea נְקֻדּוֹת - "pisteet") tai nikud ( נִקּוּד - "pisteiden järjestys") on ääntelyjärjestelmä, jota käytetään heprean ja aramaan kirjoituksissa . Nämä merkit ovat pisteiden ja viivojen muodossa, jotka on lisätty kirjainten alle tai yläpuolelle.
Historia
Juutalaiset akatemiat kehittivät varhaiskeskiajalta lähtien erilaisia vokaalijärjestelmiä heprean kielelle: " Babylonia ", " Tiberias ", " Palestiinalainen " (" Israelin maan äänestys "), " Samarialainen " on kehitetty juutalaisten akatemioiden toimesta varhaisesta keskiajalta lähtien . tekstejä. Tiberias- masoreetit (Tiberias) kehittivät tässä kuvatun "Tiberias"-järjestelmän yhdessä intonaatiomerkkien teamim järjestelmän ( טעמים - "makuominaisuudet") kanssa 6.-7. vuosisadalla tanakhin oikean ääntämisen säilyttämiseksi. , Vanhan testamentin heprealainen teksti . Tähän mennessä tämä on ainoa heprean kirjoituksessa käytetty vokaalijärjestelmä.
Taulukko
Tässä taulukossa kirjaimia bet (ב), het (ח) ja shin (ש) käytetään peruskonsonantteina, joihin lisätään vokaalit. Kaikki muut taulukossa näkyvät kirjaimet ovat itse asiassa vastaavien vokaalien osia. On huomattava, että vokaalien tarkka ääntäminen riippuu murteesta, sefardit ääntävät ne eri tavalla kuin aškenazim ; Israelissa käytetty ääntäminen on lähempänä sefardia, vaikkakaan ei täysin identtinen sen kanssa.
| Merkki | Ääntäminen | |
|---|---|---|
| Tiberian | nykyaikainen israelilainen | |
| בּ | דָּגֵשׁ (dāḡēš). Tämä merkki ei ole ääntely, vaan se kaksinkertaistaa peruskonsonanttikirjaimen tai ilmaisee sen ääntämisen räjähtävän muunnelman. Tällä merkillä varustetussa kirjaimessa voi olla mikä tahansa vokaali. | דָּגֵשׁ (dageš), dagesh . Vaikka heprean translitteraatio joskus osoittaa konsonanttien kaksinkertaistamista, nykyheprea jättää huomiotta sekä tämän että eron räjähdys- ja frikatiivisen ääntämisen välillä. Vain kirjaimet ( ב, כ, פ ) säilyivät, ja viiva osoittaa räjähdysainetta . Kun tämä merkki osoittaa konsonantin (entisen) kaksinkertaistumisen, sitä kutsutaan nimellä Dagesh-khazak ; kun ääntäminen on kielteinen, sitä kutsutaan dagesh-kal .
Useimmissa konsonanteissa tämä merkki kirjoitetaan keskelle, vaikka sen tarkka sijainti riippuu tietystä peruskirjaimesta. guturaalikonsonanttien ja kirjaimen resh ( א, ה, ח, ע, ר ) kanssa ei käytetä dageshia , mutta sanan lopussa olevalla hei -kirjaimella ( ה ) voidaan käyttää mappikia - dageshin kaltaista ja osoittavaa pistettä. että hei on tässä tapauksessa pikemminkin konsonantti kuin " lukuäiti ". |
| בָ | קָמֶץ גָּדוֹל (qāmeṣ gāḏôl). Translitterointi: ā (IPA /ɔː/ ). | קָמַץ גָּדוֹל (qamaẓ gadol), kamatz-gadol tai yksinkertaisesti kamatz . Joskus pystysuora viiva asetetaan tämän merkin vasemmalle puolelle erottamaan se kamats-katanasta. Translitterointi: a (IPA /a/ ). |
| בׇ | קָמֶץ קָטָן (qāmeṣ qāṭān). Translitterointi: o (IPA /ɔ/ ). | קָמַץ קָטָן (qamaẓ qatan), kamatz-katan tai kamatz-hatuf . Translitterointi: o (IPA /o/ ). Israelilaiset korvaavat sen yleensä holammalilla lukemisen helpottamiseksi. |
| בָה , בָא | קָמֶץ מָלֵא (qāmeṣ mālê). Translitterointi: â (IPA /ɔː/ ). | קָמַץ מָלֵא (qamaẓ uros), kamats-male tai kamats-hei . Translitterointi: a (IPA /a/ ). |
| בֻ | קִבּוּץ (qibbûṣ). Translitterointi: u (IPA /u/ ) tai ú (IPA /uː/ ). | קוּבּוּץ (qubbuẓ), kubbutz . Translitterointi: u (IPA /u/ ). Israelilaiset korvaavat sen yleensä Shurukilla lukemisen helpottamiseksi. |
| בַ | פַּתַח (páṯaḥ). Translitterointi: a (IPA /a/ ) tai á (IPA /aː/ ). | פַּתַח (pátaḥ), patah . Translitterointi: a (IPA /a/ ). |
| בַה , בַא | פַּתַח מָלֵא (páṯaḥ mālê). Translitterointi: ậ (IPA /aː/ ). | פַּתַח מָלֵא (pátaḥ mies), patah-uros . Translitterointi: a (IPA /a/ ). |
| בֿ | rafe . Tämä merkki ei ole ääntely, vaan osoitusdageshintai konsonantin ääntämisen frikatiivisesta (frikatiivisesta) muunnelmasta tai sen kaksinkertaistumisesta. | Käytännössä käyttämätön. Joskus käytetään jiddishin kielessä erottamaan kirjaimet פּ (IPA /p/ ) ja פֿ (IPA /f/ ). Joskus käytetään myös ilmaisemaan ääntämättömiä kirjaimia, kuten ה ja א . Vanhoissa käsikirjoituksissa joko dagesh tai rafe on kirjoitettu lähes jokaisen kirjaimen kanssa . Hämmentävämmässä tapauksessa - kymmenen käskyn tekstissä, joille on kaksi lukuvaihtoehtoa, yleensä painettu yhdistelmänä - sekä dagesh että rafe voidaan kirjoittaa samalla kirjaimella , mikä osoittaa, että konsonanttia pidetään räjähtävänä yhdessä lukuvaihtoehdossa ja uritettu - ystävään. |
| בֶ | סְגוֹל (səḡôl). Translitterointi: e (IPA /ɛ/ ) tai é (IPA /ɛː/ ). | סֶגּוֹל (seggol), seggol . Translitterointi: e (IPA /e/ ). |
| בֶי , בֶה , בֶא | סְגוֹל מָלֵא (səḡôl mālê). Translitterointi: ệ (IPA /ɛː/ ). | סֶגּוֹל מָלֵא (seggol-uros), segol-uros tai segol yod . Translitterointi: e (IPA /e/ ) tai ei (IPA /ei/ ). |
| שׂ | Sina piste . Tämä merkki ei ole ääntely, vaan osoittaa, että kirjainshin, jonka päälle se kirjoitetaan, tarkoittaa ääntäś(IPA/ɬ/). Nykyaikainen translitterointi:s(IPA/s/). Piste sina on kirjoitettu tämän kirjaimen kolmannen (vasemmanpuoleisen) tikun yläpuolelle | |
| שׁ | Rengaspiste . Tämä merkki ei ole vokaali, vaan osoittaa, että kirjainshin, jonka päälle se kirjoitetaan, tarkoittaa ääntäš(IPA/ʃ/). Yleisempi translitterointi onsh. Pisterengason kirjoitettu tämän kirjaimen ensimmäisen (oikeimman) tikun yläpuolelle . | |
| חֳ | חֲטֶף קָמֶץ (ḥăṭep̄ qāmeṣ). Translitterointi: ŏ (IPA /ɔ/ ). | חֲטַף קָמָץ (ḥataf qamaẓ), hataf-qamatz tai lyhyt qamatz . Translitterointi: o (IPA /o/ ). |
| חֲ | חֲטֶף פַּתַח (ḥăṭep̄ páṯaḥ). Translitterointi: ă (IPA /a/ ). | חֲטַף פַּתַח (ḥataf pátaḥ), hataf-patah tai lyhyt patah . Translitterointi: a (IPA /a/ ). |
| חֱ | חֲטֶף סְגוֹל (ḥăṭep̄ səḡôl). Translitterointi: ĕ (IPA /ɛ/ ). | חֲטַף סֶגּוֹל (ḥataf seggol), hataf seggol tai lyhyt seggol . Translitterointi: e (IPA /e/ ). |
| בִ | חִירֶק (ḥîreq). Translitterointi: i (IPA /i/ ) tai í (IPA /iː/ ). | חִירִיק (ḥiriq), hirik . Translitterointi: i (IPA /i/ ). Israelilaiset korvaavat sen yleensä hirik-male-sanalla lukemisen helpottamiseksi. |
| בִי | חִירֶק מָלֵא (ḥîreq mālê). Translitterointi: î (IPA /iː/ ). | חִירִיק מָלֵא (ḥiriq male), hirik-male tai hirik-yod . Translitterointi: i (IPA /i/ ). |
| בֹ | חֹלֶם (ḥōlem). Translitterointi: ō (IPA /oː/ ). | חוֹלָם (ḥolam), holam . Translitterointi: o (IPA /o/ ). Tämä merkki on kirjoitettu kirjaimen vasemman reunan yläpuolelle tai hieman pidemmälle (eli kirjaimen jälkeen). Israelilaiset vaihtavat sen yleensä ḥolam male -muotoon lukemisen helpottamiseksi. |
| בוֹ , בֹה , בֹא | חֹלֶם מָלֵא (ḥōlem mālê). Translitterointi: ô (IPA /oː/ ). | חוֹלַם מָלֵא (ḥolam uros), holam uros . Translitterointi: o (IPA /o/ ). Tämä merkki on kirjoitettu hieman kirjaimen vasemman reunan yli, eli suoraan vav :n yläpuolelle . |
| בֵ | צֵרֵי (ṣērê). Translitterointi: ē (IPA /eː/ ). | צֵירֵי (ẓere), tsere . Translitterointi: e (IPA /e/ ). |
| בֵי , בֵה , בֵא | צֵרֵי מָלֵא (ṣērê mālê). Translitterointi: ê (IPA /eː/ ). | צֵירֵי מָלֵא (ẓere mies), cere -male tai cere-yod . Translitterointi: e (IPA /e/ ) tai ei (IPA /ei/ ). |
| בְ | שְׁוָא (šəwâ). Translitterointi: ə ( IPA /ə/ ) tai jätetty pois (kun se ei edusta ääntä). | שְׁווָא (šəva), sauma . Virallinen translitterointi: ə ( IPA /ə/ ) tai jätetty pois (jos ei edusta ääntä); voidaan kääntää myös latinaksi e tai heittomerkki ' . |
| בוּ | שׁוּרֶק (šûreq). Translitterointi: û (IPA /uː/ ). | שׁוּרוּק (šuruq), shuruk . Translitterointi: u (IPA /u/ ). Tämä merkki kirjoitetaan peruskirjaimen jälkeen, koska se edustaa kirjainta vav pisteellä, joka on samanlainen kuin dagesh . |
Katso myös
- Äänitys
- Heprea aakkoset
- Heprealainen näppäimistö
- Kantillaation merkit hepreaksi
- Arabialaiset vokaalit
- Äänitykset syyrialaiskirjoituksella
Muistiinpanot
Linkit
 Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
|---|
| Heprealainen kirjoitus | |
|---|---|
| Heprean aakkosten kirjaimet |
|
| Jiddishin lisäkirjaimet _ |
|
| Diakriittiset merkit ( vokaalit ja muut) |
|
| Välimerkit ja muut symbolit |
|
| Kantillaation merkit |
|
| Unicodessa _ |
|