Fakhr

Fakhr ( arabia فخر - "itsensä ylistys") on arabialaisen runouden genre .

Esi -islamilaisessa qasidassa fakhr oli sen pääosa, esimerkiksi 6. vuosisadan runoilijan Haris ibn Hillizan teoksissa . Yleensä runoilija kehui itseään, hyökkäyksiään ja perhettään.

Fakhr säilyi myös islamilaisen arabialaisen runouden perinteisenä genrenä, esimerkiksi 7.-8. vuosisadan hovipanegyristi al -Akhtalissa tai 10. vuosisadan kirjailijan al-Mutanabbin teoksissa .

Kirjallisuus

• Kirjallinen tietosanakirja. / Toimittajina V. M. Kozhevnikov, P. A. Nikolaev. - M.: Neuvostoliiton tietosanakirja, 1987.