Jugoslavian liittotasavalta

Jugoslavian liittotasavalta (lyhennetty Jugoslavian liittotasavalta , myös epävirallisesti nimeltään Pikku tai Kolmas Jugoslavia ) perustettiin 27. huhtikuuta 1992 Jugoslavian liittotasavallan romahtamisen jälkeen, ja siihen kuului kaksi tasavaltaa: Serbia ja Montenegro .

Vuonna 1999 Naton joukot pommittivat sitä sotilasoperaation "Allied Force" aikana .

4. helmikuuta 2003 Jugoslavian liittotasavalta nimettiin uudelleen Serbia ja Montenegron valtioliitoksi , perustettiin konfederaatio , ja molemmille tasavalloille, Serbialle ja Montenegrolle , annettiin yhtäläiset oikeudet. Joten esimerkiksi Podgorica ja Belgrad alkoivat ottaa pääkaupungin tehtävät: jos Belgrad oli kaupallinen pääkaupunki, niin Podgorica oli oikeuslaitos.

Toukokuussa 2006 Montenegro muutettiin kansanäänestyksen jälkeen itsenäiseksi valtioksi, minkä jälkeen Jugoslavian liittotasavalta lakkasi olemasta.

Luontihistoria

1990-luvun alussa Jugoslavian hajoamisen läheisyys tuli yhä selvemmäksi. Slobodan Milosevic, joka halusi jättää Serbialle mahdollisimman paljon maata, alkoi tukea separatistisia liikkeitä Kroatiassa, koska hän takasi tälle tasavallalle suvereniteettia vain kroaattien asuttamilla alueilla. Separatistien epäonnistuminen, Bosnia ja Hertsegovinan sota ja albaanien ylivalta Makedoniassa, jonka akuutti ongelma Serbialla oli jo Kosovossa, johtivat siihen, että uusi Jugoslavia muodostui vain osana Serbia ja Montenegroa. jossa asui huomattava osa Serbian väestöstä.

Valtion rakenne

Jugoslavian liittotasavalta on valtio, jossa on sekahallitusmuoto (puolipresidentti). Presidentti edustaa valtionpäämiehenä tasavaltaa kotimaassa ja ulkomailla, kutsuu koolle liittokokouksen vaalit, ehdottaa liittokokoukselle ehdokasta liittohallituksen puheenjohtajaksi neuvoteltuaan vararyhmien edustajien kanssa, ehdottaa ehdokkaita liittovaltion tuomariksi. Perustuslakituomioistuin, liittovaltiotuomioistuin, liittovaltion syyttäjä, Jugoslavian keskuspankin pääjohtaja neuvoteltuaan liittotasavaltojen presidenttien kanssa, antaa kansainvälisten sopimusten ratifiointikirjeitä, käyttää armahdusoikeutta, nimittää ja kutsuu takaisin liittovaltion suurlähettiläät Jugoslavian tasavalta liittohallituksen ehdotuksesta myöntää valtion palkintoja ja arvoja. Puheenjohtaja valitaan liiton varajäsenistä suljetulla lippuäänestyksellä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Samanaikaisesti presidentin toimikausi on sama kuin unionin edustajakokouksen edustajan toimikausi. Lisäksi presidentin virkaan suunnitellaan vain yhden henkilön uudelleenvalintaa. Perustuslain muutokset 6. heinäkuuta 2000 ja laki presidentin valinnasta ja toimikauden päättymisestä 1.1.2001*(2) muuttivat presidentin valintamenettelyä. Presidentti alettiin valita yleisillä, suorilla ja tasapuolisilla vaaleilla kahdella kierroksella. Valituksi tuleminen ensimmäisellä kierroksella edellyttää ehdotonta enemmistöä annetuista ja päteviksi tunnustetuista äänistä kaikista vaaleihin osallistuneista äänestäjistä. Jos yksikään ehdokkaista ei saanut ehdotonta äänten enemmistöä, järjestetään 14 päivän kuluttua toinen kierros, jolle pääsevät kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta ensimmäisellä äänestyskierroksella. Toisella kierroksella vaaleissa vaaditaan suhteellinen enemmistö äänestyksessä annetuista äänistä. Kysymys presidentin koskemattomuuden menettämisestä kuuluu liittovaltion edustajakokouksen toimivaltaan, joka päättää hänen erottamisestaan ​​virastaan. Samalla presidentille asetetaan useita vaatimuksia. Näin ollen presidentti ja liittohallituksen puheenjohtaja eivät perustuslain mukaan voi pääsääntöisesti olla samasta liittotasavallasta, eikä presidentti voi myöskään harjoittaa muuta julkista tehtävää tai ammatillista toimintaa.

Lainsäädäntöelin - liittokokous ( Savezna Skupshtina ), koostui tasavaltojen neuvostosta ( Veћe republika ) ja kansalaisten neuvostosta ( Veћe grana ), jotka kansa valitsi neljäksi vuodeksi, valtionpäämies - presidentti ( Puheenjohtaja , liittovaltion edustajakokouksen neljäksi vuodeksi valitsema toimeenpaneva elin - liittohallitus ( Savezna vlada ), jonka nimittää liittovaltion edustajakokous, korkein oikeusaste - liittovaltion tuomioistuin ( Savezni tuomioistuin ), perustuslaillisen valvonnan elin - liittovaltion perustuslakituomioistuin ( Saveznin perusoikeustuomioistuin ). Koostui tasavalloista, tasavallat - yhteisöistä. Tasavaltojen lainsäädäntöelimiä olivat kansankokoukset ( Narodna Skupshtina ), jotka valittiin 4 vuoden toimikaudeksi, tasavallan päällikkönä oli presidentti ( tasavallan puheenjohtaja ), kansan valitsema 5 vuoden toimikaudeksi, toimeenpaneva elin oli hallitus ( Vlad ), jonka nimitti kansankokous.

Katso myös

• Jugoslavian hajoaminen
• Jugoslavian liittotasavalta
• Serbia ja Montenegro
• Jugoslavia

Bibliografisissa luetteloissa	BNF : 16720829j SUDOC : 261913131 VIAF : 151848213 WorldCat VIAF : 151848213