Fliunt
Fliunt ( muinaiseksi kreikaksi Φλιοΰς ; asukkaat - Φλιασιοι, fliasilaiset, fliuntit) on itsenäinen kaupunki muinaisen Peloponnesoksen koillisosassa ; hänen alueensa, Phliasia , rajautuu lännessä - Arcadiaan , pohjoisessa - Sicyonin , idässä - Cleonsin kanssa, etelässä - Argosin kanssa .
Strabon mukaan muinaisina aikoina alueen pääkaupunki oli Arefirea Koiloss - vuorella ; mutta tämän kaupungin hylkäsivät varhain asukkaat, jotka asettuivat asumaan muutaman kilometrin päähän Asopukselle ja perustivat Phluksen.
Kaupungissa oli akropolis, jossa oli temppeleitä Ganymedeelle tai Hebelle , Demeterille ja Artemikselle ; Heben temppeli toimi muun muassa turvapaikkana. Pausaniaksen mukaan fliasialaiset olivat argivesta peräisin. Doriaanien hyökkäyksen aikana Fliunt alistettiin, ja osa asukkaista muutti Samokselle ja Clazomenesille .
Hallitusmuoto oli alun perin aristokraattinen; sitten tyranniakauden jälkeen perustettiin oligarkia . Ennen Peloponnesoksen sotaa Phlius seisoi spartalaisten puolella; 200 fliaasialaista taisteli Leonidas I : n alaisuudessa Termopyloissa persialaisten kanssa .
Vuonna 394 eaa. e. Phliusissa tapahtui demokraattinen liike, jonka jälkeen maanpaossa olleet oligarkit kääntyivät Spartan puoleen saadakseen apua . Vaikka phliasialaiset avasivat portit lakedaemonialaisille , oligarkia palautui vasta useiden sisäisten riitojen ja Lacedaemonin armeijan uuden hyökkäyksen jälkeen Agesilaus II :n komennossa . Sen jälkeen phliasilaiset pysyivät uskollisina Spartalle huolimatta demokratian yrityksistä vakiinnuttaa paikkansa Phliusissa ja argien, sikionien ja arkadilaisten hyökkäyksistä.
Välittömästi Rooman valloitusta edeltävänä aikana Phlius kuului Akhaian liittoon . 2. vuosisadan maantieteilijä Claudius Ptolemaios mainitsi Fliusin osana Argiven aluetta.
Kirjallisuus
 Sanakirjat ja tietosanakirjat |
- Brockhaus ja Efron
- Todellinen klassisen antiikin sanakirja
|
|---|
| Bibliografisissa luetteloissa |
|
|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat