Axel Eric Heinrichs | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Axel Erik Heinrichs | |||||||||||||||||||||||||
Syntymäaika | 21. heinäkuuta 1890 | ||||||||||||||||||||||||
Syntymäpaikka | Helsinki | ||||||||||||||||||||||||
Kuolinpäivämäärä | 16. marraskuuta 1965 (75-vuotias) | ||||||||||||||||||||||||
Kuoleman paikka | Helsinki | ||||||||||||||||||||||||
Liittyminen | Suomi | ||||||||||||||||||||||||
Armeijan tyyppi |
Saksan keisarillisen armeijan Valkokaarti Suomen armeija |
||||||||||||||||||||||||
Sijoitus | kenraaliluutnantti | ||||||||||||||||||||||||
käski |
7. Jääkäripataljoona 3. armeijajoukko Kannaksen armeija Karjalan armeija |
||||||||||||||||||||||||
Taistelut/sodat |
Ensimmäinen maailmansota Suomen sisällissota Talvisota Jatkosota |
||||||||||||||||||||||||
Palkinnot ja palkinnot |
|
||||||||||||||||||||||||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Axel Erik Heinrichs ( s. Axel Erik Heinrichs ; 21. heinäkuuta 1890 - 16. marraskuuta 1965 ) oli suomalainen sotilashahmo.
Syntynyt tohtori Axel Heinrichsin perheeseenja Johanna Mathilde Rönnholm.
Ensimmäisen maailmansodan aikana hän liittyi jääkäriliikkeeseen ja palveli 27. Preussin jääkäripataljoonassa.. Palattuaan Suomeen hän johti 7. Chasseur-pataljoonaa, osallistui taisteluihin Tampereella ja Karjalan kannaksella .
Myöhemmin hän palveli kenraalissa, vuosina 1925-1928 hän opiskeli Ranskassa, komensi 1. divisioonaa, oli puolustusministeriön tarkastaja .
Talvisodan alkamisen jälkeen hänet nimitettiin 3. armeijajoukon komentajaksi., joka vastasi Karjalan kannaksen itäosan puolustuksesta ja 19.2.1940 - Karjalan kannaksen armeijan komentaja.
Sodan päätyttyä hän komensi maajoukkoja, johti kenraalin esikuntaa 16.5.1940-29.6.1941 ja 29.1.1942-6.10.1944. Ylipäällikön edustajana hän vastasi sotilassuhteista Saksaan tammi-helmikuussa ja touko-kesäkuussa 1941. Hän komensi Karjalan armeijaa (29.6.1941-29.1.1942) Itä-Karjalan valtauksen aikana.
Mannerheimin lähin sotilaspoliittinen neuvonantaja 1941-1945 ja asiantuntija vuoden 1948 ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäisen avun sopimusneuvotteluissa . Jatkosodan päätyttyä , 31.12.1944-30.6.1945, hän komensi puolustusvoimia, erosi, kun "tapaus suomalaisten sotilaiden aseiden kätkemisestä vastustaa kommunistien mahdollista valtaantuloa" ( fin. Asekätkentä ) avattiin.
Useiden kirjojen kirjoittaja:
Helsingin yliopiston kunniatohtori (1957)
Hänet haudattiin Helsingin Kulosaaren hautausmaalle .