Heinrichs, Eric

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 28. maaliskuuta 2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 11 muokkausta .
Axel Eric Heinrichs
Axel Erik Heinrichs
Syntymäaika 21. heinäkuuta 1890( 1890-07-21 )
Syntymäpaikka Helsinki
Kuolinpäivämäärä 16. marraskuuta 1965 (75-vuotias)( 16.11.1965 )
Kuoleman paikka Helsinki
Liittyminen  Suomi
Armeijan tyyppi Saksan keisarillisen armeijan
Valkokaarti
Suomen armeija
Sijoitus kenraaliluutnantti
käski 7. Jääkäripataljoona
3. armeijajoukko
Kannaksen armeija
Karjalan armeija
Taistelut/sodat Ensimmäinen maailmansota
Suomen sisällissota
Talvisota
Jatkosota
Palkinnot ja palkinnot
Vapaudenristin ritarikunnan suurristi Vapaudenristin 3. luokan ritarikunta miekoineen
Mannerheim Cross 1. luokka Mannerheim Cross 2. luokka
Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan komentaja Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentaja
Rautaristin Ritariristin nauha.svg Rautaristi 1. luokka Rautaristi 2. luokka
DEU DK Gold BAR.png Mikael rohkean ritarikunta 3. luokka
Kunnialegioonan ritarikunnan upseeri Miekan ritarikunnan komentaja suurristi Miekan ritarikunnan komentaja
Puolan uudestisyntymisen ritarikunnan Komentajaristin tähdellä ritari Kotkaristin ritarikunnan 2. luokan komentaja (Viro) Kolmen tähden ritarikunnan komentaja
Liettuan suurruhtinas Gediminasin ritarikunnan suurristi Liettuan suurherttua Gediminasin ritarikunnan suurupseeri
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Axel Erik Heinrichs ( s. Axel Erik Heinrichs ; 21. heinäkuuta 1890  - 16. marraskuuta 1965 ) oli suomalainen sotilashahmo.

Elämäkerta

Syntynyt tohtori Axel Heinrichsin perheeseenja Johanna Mathilde Rönnholm.

Ensimmäisen maailmansodan aikana hän liittyi jääkäriliikkeeseen ja palveli 27. Preussin jääkäripataljoonassa.. Palattuaan Suomeen hän johti 7. Chasseur-pataljoonaa, osallistui taisteluihin Tampereella ja Karjalan kannaksella .

Myöhemmin hän palveli kenraalissa, vuosina 1925-1928 hän opiskeli Ranskassa, komensi 1. divisioonaa, oli puolustusministeriön tarkastaja .

Talvisodan alkamisen jälkeen hänet nimitettiin 3. armeijajoukon komentajaksi., joka vastasi Karjalan kannaksen itäosan puolustuksesta ja 19.2.1940 - Karjalan kannaksen armeijan komentaja.

Sodan päätyttyä hän komensi maajoukkoja, johti kenraalin esikuntaa 16.5.1940-29.6.1941 ja 29.1.1942-6.10.1944. Ylipäällikön edustajana hän vastasi sotilassuhteista Saksaan tammi-helmikuussa ja touko-kesäkuussa 1941. Hän komensi Karjalan armeijaa (29.6.1941-29.1.1942) Itä-Karjalan valtauksen aikana.

Mannerheimin lähin sotilaspoliittinen neuvonantaja 1941-1945 ja asiantuntija vuoden 1948 ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäisen avun sopimusneuvotteluissa . Jatkosodan päätyttyä , 31.12.1944-30.6.1945, hän komensi puolustusvoimia, erosi, kun "tapaus suomalaisten sotilaiden aseiden kätkemisestä vastustaa kommunistien mahdollista valtaantuloa" ( fin. Asekätkentä ) avattiin.

Useiden kirjojen kirjoittaja:

Helsingin yliopiston kunniatohtori (1957)

Hänet haudattiin Helsingin Kulosaaren hautausmaalle .

Sijoitukset

Linkit