Shota Rustaveli | |
---|---|
rahti. შოთა რუსთაველი | |
Kuva Shota Rustavelista muinaisella freskolla Jerusalemista | |
Syntymäaika | OK. 1160-1172 |
Kuolinpäivämäärä | OK. 1216 |
Kuoleman paikka | Jerusalem , Palestiina |
Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
Ammatti | runoilija |
Vuosia luovuutta | XII vuosisata [1] - XIII vuosisata [1] |
Suunta | runous |
Genre | eeppinen runo |
Teosten kieli | Georgian |
![]() | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
![]() |
Shota Rustaveli ( georgiaksi შოთა რუსთაველი ; n. 1160 [2] / n. 1172 [3] - n. 1216 [3] / 1220 jälkeen Georgian synty -XII em [2 ] , Jerusal em [3] vuosisata runo " Ritari tiikerin ihossa ", yksi Georgian kirjallisuuden suurimmista teoksista.
Elämäkerrallisia tietoja runoilijasta on erittäin vähän. On olemassa laaja versio, että hänen sukunimensä on peräisin Rustavin kylästä, jossa hänen väitetään syntyneen, ja jotkut näkevät Rustavin kylän sijainnin Akhaltsikhen lähellä, toiset Karajazissa.
Sillä välin Shota itse kirjoittaa sukunimensä ei "Rustaveli", vaan "Rustveli"; Tämä saattaa viitata siihen, että Shota ei ole kotoisin tietystä Rustavin kylästä. Samaan aikaan Rustavelin elinaikana oli useita siirtokuntia nimeltä Rustavi.
On myös versio, että Rustaveli on pikemminkin lempinimi, jonka sai Shotan isä, jonka väitetään omistetun Rustavin kädellisestä ja kotoisin vaikutusvaltaisesta varakkaasta perheestä; runoilijan oikea nimi on erilainen.
Toistaiseksi ei ole tarkkoja tietoja runoilijan syntymä- ja kuolinajoista, hänen alkuperästään, monista hänen elämäkertansa yksityiskohdista. Rustavelin isästä ei tiedetä juuri mitään; ei ole luotettavaa tietoa siitä, oliko Shotalla veljiä ja/tai sisaria; äidistä ei ole tietoa. Ja vaikka Ritari pantterin ihossa viimeisillä riveillä runoilija julistaa olevansa meskh, tämä ei salli meidän puhua luottavaisesti hänen meskhetialaisesta alkuperästään. On todennäköistä, että hän saattoi antaa tällaisen lausunnon ympäristön vaikutuksen alaisena, kuten tapahtui joidenkin kuuluisien ihmisten kanssa.
Hän opiskeli Kreikassa , yhden version mukaan hän opiskeli myös Kakhetissa sijaitsevan Ikalton luostarin akatemiassa (joka vuosi Shota Rustavelin muistoksi Shotaoba-lomaa pidetään Ikalton luostarissa). Sitten hän oli kuningatar Tamaran huoltaja (hänen allekirjoituksensa löytyi vuoden 1190 asiakirjasta ). Se oli Georgian poliittisen vallan ja lyyrisen runouden kukoistuksen aikaa nuoren kuningattaren upeassa hovissa, jossa oli merkkejä keskiaikaisesta ritarista.
Rustaveli tuntee Homeroksen runot ja Platonin filosofian , teologian, piitikan ja retoriikan alkuajat , persialaisen ja arabialaisen kirjallisuuden . Hän omistautui kirjalliselle toiminnalle ja kirjoitti runon "Ritari pantterin ihossa", joka on sen kauneus ja ylpeys. Georgian kirjoitus.
Erään legendan mukaan hän oli toivottomasti rakastunut rakastajattareen ja päätti elämänsä luostarin sellissä. On raportoitu, että Timoteus, Georgian metropoliitti 1700-luvulla , näki Jerusalemissa St. Georgian kuninkaiden rakentama risti, Rustavelin hauta ja muotokuva askeetin säkkikankaassa . Toisen version mukaan kuningattareen rakastunut Rustaveli menee kuitenkin naimisiin jonkun Ninan kanssa ja pian häiden jälkeen saa "ihanteellisella palvonnan naiselta" käskyn kääntää georgiaksi voitetun shaahin hänelle antama kirjallinen lahja. Täyttääkseen tilauksen loistavasti, hän kieltäytyy saamasta palkkiota työstään. Viikkoa myöhemmin hänen päätön ruumis löydettiin. Tähän asti Rustavelista ja hänen suhteestaan kuningatar Tamaraan on kerrottu monia legendoja.
Legendan mukaan Catholicos John, joka kuningattaren elämän aikana holhosi runoilijaa, aloitti sen jälkeen Rustavelin vainon.
Jo 1700-luvulla patriarkka Anthony I poltti julkisesti useita kopioita tsaari Vakhtang VI :n vuonna 1712 painamasta The Knight in the Panther's Skin -kirjasta .
Teoksesta The Knight in the Panther's Skin on täydellisiä käännöksiä venäjäksi, saksaksi, ranskaksi, englanniksi, arabiaksi , azerbaidžaniksi , armeniaksi , valkovenäjäksi , kazaksiksi , ossetiksi , espanjaksi , italiaksi, ukrainaksi, kiinaksi, kurdiksi , kirgisiksi , persiaksi, japaniksi, tšuvasiksi, puola (kaksi käännöstä), hepreaksi, hindiksi ja muilla kielillä.
Runosta on 5 täydellistä venäjänkielistä runokäännöstä ( Konstantin Balmont , 1933; Panteleimon Petrenko , 1937; Georgi Tsagareli , 1937; Shalva Nutsubidze, 1937; Nikolai Zabolotski , 1957) ja kymmeniä sen painoksia. On myös S. G. Iordanishvilin rivi riviltä käännetty käännös, joka kulki pitkään kädestä käteen kirjoituskoneella, kunnes se julkaistiin vuonna 1966 (erityisesti N. Zabolotsky turvautui tähän rivienväliseen käännökseen).
1930-luvulta 1980-luvulle otteita runosta käännettiin ja julkaistiin usein kaikilla Neuvostoliiton kansojen ja sosialistisen leirin maiden kielillä.
Neuvostoliiton postimerkki, 1938
Kuvitus runolle "Knight in the Panther's Skin": perustuu samannimiseen kuvaan. S. Kobuladze, 1935-1937
Neuvostoliiton postimerkki, 1956
Neuvostoliiton postikortteli, omistettu runoilijan 800-vuotispäivälle
Neuvostoliiton postimerkki, joka on omistettu runoilijan 800-vuotispäivälle
![]() | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
|