| Itsenäisten valtioiden yhteisön taloustuomioistuin | |
|---|---|
| Näytä | kansainvälinen oikeuselin |
| Ilmentymä | korkein oikeus |
| Toimivalta |
IVY • Venäjä ,• Valko - Venäjä ,• Kazakstan ,• Uzbekistan ,• Kirgisia ,• Tadžikistan |
| Perustamispäivämäärä | 15. toukokuuta 1992 |
| Liiketoiminnan kielet | Venäjän kieli |
| Yhdiste | Yksi tuomari jokaisesta IVY - maasta |
| Oikeutettu | IVY:n peruskirja; Sopimus IVY:n taloustuomioistuimen asemasta |
| Elinikä | 10 vuotta |
| Jäsenet | 4+2 paikkaa |
| Hallinto | |
| Puheenjohtaja | Ludmila Kamenkova |
| astui virkaan | 15. joulukuuta 2011 |
| Kokoussali | |
| Sijainti | Minsk , Valko-Venäjän tasavalta |
| Osoite | st. Kirova 17 |
| Verkkosivusto | |
| sudsng.org | |
IVY:n taloustuomioistuin on Itsenäisten valtioiden yhteisön oikeudellinen elin , joka on perustettu varmistamaan, että jäsenvaltiot täyttävät taloudelliset velvoitteensa. Tuomioistuin on valtuutettu käsittelemään riita-asioita IVY:n sisäisten kansainvälisten sopimusten mukaisten taloudellisten velvoitteiden täyttämisestä , muita riita -asioita jäsenvaltioiden sopimuksesta , kansainvälisten sopimusten tulkinnasta ja IVY-elinten toimista [1] . Tuomioistuin sijaitsee Minskissä Valko-Venäjän tasavallassa .
Ensimmäistä kertaa ajatus IVY :n oikeudellisen elimen perustamisesta julkistettiin Alma-Atan julistuksen allekirjoituspäivänä ja se kirjattiin Valko - Venäjän tasavallan talous- ja välimiestuomioistuinten väliseen yhteistyösopimukseen . Venäjän federaatio ja Ukraina päivätty 21. joulukuuta 1991. Tämän sopimuksen 12 artiklan mukaan IVY-maiden kansalliset tuomioistuimet katsoivat tarkoituksenmukaiseksi perustaa Kansainyhteisön elimiin erityinen välimieselin (taloustuomioistuin) [2] . Valtioiden välisellä tasolla päätös IVY:n oikeudellisen elimen (Commonwealthin taloustuomioistuimen nimellä) perustamisesta tehtiin, kun tehtiin sopimus toimenpiteistä IVY-jäsenvaltion taloudellisten organisaatioiden välisten selvitysten parantamisen varmistamiseksi. maissa 15. toukokuuta 1992. Commonwealthin taloustuomioistuimen tehtävänä oli ratkaista valtioiden välisiä taloudellisia kiistoja, joita ei voida katsoa Kansainyhteisön osavaltioiden korkeimpien taloudellisten (välitystuomioistuinten) toimivaltaan (sopimuksen 5 artikla) [3] .
6. heinäkuuta 1992 allekirjoitettiin sopimus itsenäisten valtioiden yhteisön taloustuomioistuimen asemasta, jonka erottamaton osa on Itsenäisten valtioiden yhteisön taloustuomioistuimen määräys, joka on oikeusperusta itsenäisten valtioiden yhteisön toiminnalle. tuomioistuin [4] .
IVY:n valtionpäämiesten neuvoston 22. tammikuuta 1993 hyväksymässä Itsenäisten valtioiden yhteisön peruskirjassa taloustuomioistuin mainittiin Kansainyhteisön elinten joukossa [5] .
IVY-maiden taloustuomioistuimen asemaa koskevan sopimuksen 3 artiklassa määrätään tuomioistuimen kotipaikaksi Valko - Venäjän tasavallan Minskin kaupunki . Valko-Venäjän tasavallan ja Itsenäisten valtioiden yhteisön taloustuomioistuimen välillä tehtiin 22. marraskuuta 1996 sopimus ehdoista, jotka koskevat itsenäisten valtioiden yhteisön taloustuomioistuimen oleskelua Valko - Venäjän tasavallan alueella. 6] .
IVY-maiden taloustuomioistuimen asemaa koskeva sopimus tuli voimaan vuonna 1992 Valko-Venäjän tasavallan , Venäjän federaation ja Uzbekistanin tasavallan osalta . vuonna 1993 - Armenian tasavallan puolesta ; vuonna 1994 - Kazakstanin tasavallan , Kirgisian tasavallan ja Tadzikistanin tasavallan osalta ; vuonna 1995 - Moldovan tasavallan osalta . Vuodesta 2006 lähtien Armenian tasavalta ja vuodesta 2010 Moldovan tasavalta ovat irtautuneet tästä sopimuksesta [7] .
Azerbaidžanin tasavalta yritti vuonna 1997 liittyä taloustuomioistuimen asemaa koskevaan sopimukseen useilla varauksilla, mutta osallistuvat valtiot vastustivat liittymistä [8] .
Taloustuomioistuimen toimivalta määräytyy IVY:n peruskirjan [9] ja taloustuomioistuinta koskevien asetusten mukaisesti, jotka on hyväksytty taloustuomioistuimen asemaa koskevalla sopimuksella [4] . IVY:n peruskirjan 32 artiklan mukaan tuomioistuin on oikeutettu ratkaisemaan IVY:n sisällä taloudellisten velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat riidat, tulkitsemaan IVY:n kansainvälisten sopimusten ja lakien määräyksiä taloudellisista kysymyksistä ja se voi myös ratkaista muita käsiteltävänä olevia riita-asioita. sen lainkäyttövaltaan IVY-maiden sopimuksin. IVY:n taloustuomioistuinta koskevien määräysten 3 kohdan mukaisesti tuomioistuin ratkaisee valtioiden väliset taloudelliset riidat: jotka syntyvät IVY:n kansainvälisten sopimusten mukaisten taloudellisten velvoitteiden täyttämisestä, valtionpäämiesten neuvoston ja hallitusten päämiesten neuvoston päätöksistä. IVY:n ja sen muiden instituutioiden jäsenmaiden talousasioita koskevien normatiivisten ja muiden lakien, kansainvälisten sopimusten ja muiden IVY:n säädösten yhdenmukaisuudesta. IVY-maiden sopimukset taloustuomioistuimen toimivaltaan voivat sisältää muita kansainvälisten sopimusten ja niiden perusteella hyväksyttyjen IVY-säädösten täytäntöönpanoon liittyviä riita-asioita (tällä hetkellä tällaisia kansainvälisiä sopimuksia on 36) [10] .
Taloustuomioistuimesta annettujen määräysten 5 §:n mukaisesti tuomioistuimella on myös oikeus tulkita: kansainvälisiä sopimuksia, muita IVY:n ja sen toimielinten säädöksiä; entisen Neuvostoliiton lainsäädännön säädökset niiden yhteisesti sovitun soveltamisen ajaksi, mukaan lukien näiden säädösten soveltamisen hyväksyttävyys, koska ne eivät ole ristiriidassa kansainvälisten sopimusten ja muiden niiden perusteella hyväksyttyjen IVY:n säädösten kanssa. Tällainen tulkinta suoritetaan päätettäessä erityistapauksista sekä erityispyynnöistä.
Taloustuomioistuinta koskevien asetusten [4] mukaisesti oikeus hakea tuomioistuimelta riitojen käsittelyä on asianomaisilla valtioilla, joita edustavat niiden valtuuttamat elimet, sekä IVY:n toimielimillä.
IVY:n kansainvälisten sopimusten ja muiden asiakirjojen tulkintaa koskevia pyyntöjä voivat esittää taloustuomioistuimelle jäsenvaltioiden korkeimmat viranomaiset ja hallintoelimet, IVY:n toimielimet, korkeammat talous-, välimiestuomioistuimet ja muut korkeammat elimet, jotka ratkaisevat taloudellisia riitoja jäsenvaltiossa. valtioita.
Taloustuomioistuin ei ole valtuutettu käsittelemään elinkeinoelämän tai yksityishenkilön käsiteltäväksi jättämiä riitoja tai tulkintapyyntöjä . Samaan aikaan tuomioistuimen käytännössä on ollut tapauksia, joissa tällaisia hakemuksia on käsitelty tuomioistuimelle epäsuorasti IVY:n valtioiden ja laitosten toimivaltaisten viranomaisten kautta [11] .
Taloustuomioistuimen määräysten mukaan taloustuomioistuin tekee riidan käsittelyn tulosten perusteella päätöksen, jolla todetaan se tosiasia , että sopimusvaltio on rikkonut IVY:n, sen toimielimen, kansainvälistä sopimusta tai säädöstä, määrittää toimenpiteet, jotka tällaiselle valtiolle suositellaan ryhdyttäväksi rikkomuksen ja sen seurausten poistamiseksi. Valtio, jonka osalta IVY:n taloustuomioistuimen päätös on tehty, huolehtii sen täytäntöönpanosta. Näin ollen tuomioistuimen perustamisasiakirjoissa ei ole suoraan vahvistettu oikeudellista voimaa. Kirjallisuudessa viitataan siihen, että tuomioistuimen päätökset ovat sitovia asian olosuhteiden oikeudellisen määrittelyn osalta ja neuvoa-antavia valtion toimissa rikkomisen ja sen seurausten poistamiseksi [12] .
Taloustuomioistuimen päätökset ja sen täysistunnon päätökset on julkaistava IVY:n julkaisuissa ja jäsenmaiden joukkotiedotusvälineissä.
Vuosina 2004–2011 taloustuomioistuin hoiti EurAsEC:n tuomioistuimen tehtäviä itsenäisten valtioiden yhteisön ja Euraasian talousyhteisön välisen sopimuksen mukaisesti itsenäisten valtioiden yhteisön taloustuomioistuimen toimesta. Euraasian talousyhteisön tuomioistuin 3. maaliskuuta 2004 (sellaisena kuin se on muutettuna 17. tammikuuta 2011 tehdyllä pöytäkirjalla). Tämä sopimus irtisanottiin 1. tammikuuta 2012 [13] Osana EurAsEC-tuomioistuimen tehtävien suorittamista taloustuomioistuimen toimivalta laajennettiin kattamaan valtioiden väliset taloudelliset riidat, jotka johtuvat EurAsEC:n kansainvälisten sopimusten soveltamisesta, EurAsEC-elinten päätökset, niistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen, muut EurAsEC-sopimuksissa määrätyt riidat sekä kansainvälisten sopimusten määräysten ja EurAsEC-elinten päätösten tulkinnasta.
IVY:n taloustuomioistuimen oikeudellinen kokoonpano muodostuu yhtä suuresta määrästä tuomareita kustakin taloustuomioistuimen asemaa koskevan sopimuksen sopimusvaltiosta. Sopimuksen 2 artiklan mukaisesti osallistujavaltioiden tuomareiden lukumäärän kiintiö on kaksi henkilöä. IVY-maiden valtionpäämiesten neuvoston 2. lokakuuta 2002 tekemällä päätöksellä toimenpiteistä IVY-elinten tehokkuuden lisäämiseksi ja niiden rakenteen optimoimiseksi tuomareiden lukumäärää vähennettiin yhteen jokaisesta osavaltiosta.
IVY:n taloustuomioistuimesta annettujen määräysten 7 kohdan mukaisesti osallistuvat valtiot valitsevat (nimittävät) tuomarit tavalla, jonka ne ovat vahvistaneet korkeampien talous- ja välimiestuomioistuinten valitsemiseksi (nimittämiseksi) määräajaksi. 10 vuoden ajan tiukasti ammattimaisesti talous-, välimiestuomioistuinten ja muiden sellaisten henkilöiden joukosta, jotka ovat taloudellisten oikeussuhteiden alan korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja joilla on korkea oikeusasteen koulutus. Tuomioistuimen tuomarit valitsevat taloustuomioistuimen puheenjohtajan ja hänen varamiehensä äänten enemmistöllä, ja Kansainyhteisön valtionpäämiesten neuvosto hyväksyy ne viideksi vuodeksi.
Taloustuomioistuimessa on tällä hetkellä kaksi tuomaria: Valko-Venäjän tasavalta - Kamenkova L. E. (vuodesta 2008); Venäjän federaatiosta - Nagornaya E.N. (vuodesta 2013) [14] .
15. joulukuuta 2011 Kamenkova Ljudmila Eduardovna valittiin taloustuomioistuimen puheenjohtajaksi [15] .
Taloustuomioistuin toimii osana taloustuomioistuimen koko kokoonpanoa, taloustuomioistuimen lautakuntia ja taloustuomioistuimen täysistuntoa [16] .
Taloustuomioistuimen koko kokoonpano sisältää kaikki tuomioistuimen tuomarit, ja se kutsutaan koolle käsittelemään tulkintapyyntöjä koskevia asioita. Tuomioistuimen koko kokoonpano on päätösvaltainen, jos vähintään kaksi kolmasosaa kaikista taloustuomioistuimen valituista ja tehtävissään aloittaneista on läsnä sen kokouksessa. Päätöstä tehdessään jokaisella tuomarilla on yksi ääni, eikä hänellä ole oikeutta pidättäytyä äänestämästä . Päätökset tehdään läsnä olevien tuomareiden yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan, päätös, jonka puolesta koko kokoonpanon puheenjohtaja äänesti, katsotaan hyväksytyksi. Tuomioistuimen koko kokoonpanon tekemät päätökset ovat lopullisia, eikä niistä voi valittaa.
Taloustuomioistuimen kollegioita perustaa tuomioistuimen koko kokoonpano kolmen tai viiden hengen tuomareiden joukosta käsittelemään riita-asioita, jotka kuuluvat kunkin kollegion toimivaltaan. Tuomioistuimen koko kokoonpano valitsee kollegion puheenjohtajan kollegion jäseninä olevien tuomareiden joukosta. Kollegion päätös tehdään kollegion jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, päätös, jonka puolesta puheenjohtajakollegio äänesti, katsotaan hyväksytyksi. Asian osapuolet tai kolmannet voivat valittaa kollegion päätöksestä taloustuomioistuimen täysistuntoon.
Taloustuomioistuimen täysistunto on tuomioistuimen korkein kollegiaalinen elin, ja se koostuu tuomioistuimen puheenjohtajasta, hänen sijaisistaan ja tuomioistuimen tuomareista sekä korkeimpien talous-, välimiestuomioistuinten ja muiden korkeimpien valtion elinten puheenjohtajista. jäsenvaltiot ratkaisevat taloudellisia riitoja.
Helmikuusta 1994 alkaen, jolloin tuomioistuimen aineellisen ja teknisen perustan luominen saatiin päätökseen ja oikeushenkilöstö muodostettiin, ja 17.6.2016 asti taloustuomioistuin käsitteli 124 asiaa, joissa annettiin 133 oikeudellista lakia ( 105 päätöstä ja neuvoa-antavaa lausuntoa, 18 päätöstä hylkäämisestä hakemuksen (pyynnön) käsittelystä tai asian hylkäämisestä menettelyllä, 8 päätöstä aikaisemman oikeuden päätöksen selventämisestä ja 2 IVY:n taloustuomioistuimen täysistunnon päätöstä) [17 ] .
IVY-maiden väliset talouskiistat muodostavat suhteellisen pienen osan taloustuomioistuimen käsittelemistä asioista: tuomioistuimen työskentelyn 20 ensimmäisen vuoden aikana käsiteltiin 13 riitaa [18] . Samanaikaisesti tuomioistuin päätti useissa tapauksissa kieltäytyä ottamasta asiaa käsittelyyn tai hylätä asian [19] .
Riita-asioissa tehdyt päätökset voidaan luokitella seuraaviin luokkiin: taloudellisten velvoitteiden virheellinen suorittaminen; omistusoikeuksien tunnustamisesta; kansallisen lainsäädännön ja IVY:n oikeuden normien välisestä ristiriidasta [17] .
Tulkkausasiat muodostavat suurimman osan taloustuomioistuimen käsittelemistä asioista. Tuomioistuin käsitteli 17. kesäkuuta 2016 mennessä 111 tulkintaa [17] .
Tuomioistuimen käsittelemien tulkintatapausten joukossa erotetaan seuraavat luokat:
IVY:n taloustuomioistuimen päätös 23. syyskuuta 2014 nro 01-1/1-14 sijoittajien oikeuksien suojaamisesta 28. maaliskuuta 1997 tehdyn yleissopimuksen 11 artiklan tulkinnasta [20] oli ehdolla GAR-palkinnon saajaksi mm . vuonna 2014 julkaistut oikeuskäytännön tärkeimmät päätökset. Nimityksessä todetaan, että tämä päätös "esti ns. taskuvälimiestuomioistuimien kanteiden siirtymisen" [21] [22] .
Taloustuomioistuimen päätöksissä sisältyviä johtopäätöksiä ja viitteitä IVY:n puitteissa tehtyjen kansainvälisten sopimusten määräysten tulkintaa koskevissa asioissa hyödynnetään osallistujavaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käytännön toiminnassa, säädösten valmistelussa. Kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisen oikeudellisen kehyksen parantamiseksi asiantuntijat ottavat huomioon IVY:n puitteissa tehtyjen sopimusten ja päätösten kehittämisen ja yhdenmukaistamisen [23] .
Taloustuomioistuimen päätöksiä tulkintatapauksissa sovelletaan Valko-Venäjän tasavallan [24] ja Venäjän federaation [25] kansallisten oikeuselinten käytäntöön .
Taloustuomioistuimen työskentelyn aikana on toistuvasti ilmaistu mielipide sen perustamisasiakirjojen parantamisen tarpeesta. Siten tuomioistuimen käytännön analyysi valtioiden välisten taloudellisten riitojen käsittelyssä - perustamisasiakirjojen mukaan pääasiallinen riitojen luokka - osoittaa, että tuomioistuimen kykyjä ei käytetä tarpeeksi tehokkaasti [19] .
Tältä osin IVY:n valtionpäämiesten neuvoston 5. lokakuuta 2007 hyväksymä IVY:n jatkokehittämiskonsepti ja sen täytäntöönpanon päätoimenpiteitä koskeva suunnitelma edellyttävät taloustuomioistuimen nykyaikaistamista. IVY [26] .
Osana taloustuomioistuimen modernisointityötä Kansainyhteisön asianomaisten valtioiden asiantuntijat kehittivät vuonna 2012 luonnoksen uudeksi sopimukseksi itsenäisten valtioiden yhteisön taloustuomioistuimen asemasta [27] , joka on kuitenkin edelleen hyväksymisvaiheessa [28] .
| Neuvostoliiton jälkeinen tila | |
|---|---|
| YK:n jäsenvaltiot | |
| Osittain tunnustetut valtiot | |
| Tuntemattomat tilat | |
| Erotetut osavaltiot | |
| Kansainväliset järjestöt | Lakkasi olemasta SERT EurAsEC |
| Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVS) | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||||||||
| Jäsenyys |
| |||||||||||||
| Urheilu |
| |||||||||||||
| Sotilaalliset elimet |
| |||||||||||||
| Talous |
| |||||||||||||
| Elimet |
| |||||||||||||
| Kansainvälisten riitojen rauhanomainen ratkaisu | |
|---|---|
| Diplomatia |
|
| Lailliset keinot |
|