Pama-Nyung kielet
Australian aboriginaalien pama-nyunga kielet ovat Australian mantereen kielimäärällä mitattuna suurin kieliperhe, joka yhdistää 178 Australian kansojen ja heimojen kieltä. , jonka levinneisyysalue kattaa 7/8 Australiasta (lukuun ottamatta luoteisia alueita).
Pama-Nyunga-perheen suurimmat kieliryhmät ovat pamanin kielet ja Australian lounaiskielet , joissa on vastaavasti 43 ja 52 erillistä kieltä.
Luokitus
Alla on luokitus, joka perustuu Bowernin ja Atkinsonin (2012) viimeisimpään työhön, ottaen huomioon Bowernin 2012 työ (jonka mukaan erityisesti kielten lukumäärä on useimmissa tapauksissa annettu) ja Glottologuen tiedot. [1] ( alla - GL). Kysymysmerkki ilmaisee epävarmuutta tietyn taksonin olemassaolosta yleensä tai tietyssä paikassa, mikä voi erityisesti johtua ilmoitettujen lähteiden välisestä ristiriidasta.
- Kaakkoisalaperhe (Southeastern)
- Viktoriaaninen haara (viktoriaaninen)
- Ala-Murray- ryhmä (Lower Murray) - 9 kieltä
- Itäinen viktoriaaninen ryhmä (Eastern Victoria)
- Gippsland Group (Gippsland)
- Kanai-ryhmä (Gaanay, Kurnai, Ganai) - 4 kieltä
- tuturoa (Dhudhuroa) - 1 kieli
- Pallanganmittang (Pallanganmiddang) - 1 kieli
- Yotayotic ryhmä (Yotayotic) - 2 kieltä
- Kulin-ryhmä (Macro-Kulin (ic), Kulin-Bunganditj) - 13 kieltä
- Kulin-ryhmä - Taungwurrung ja 11 muuta kieltä
- Drual-ryhmä (Bunganditj, Drual-ryhmä) - 1-2 kieltä
- Kolakngat (Kolakngat, Gulidjan) - 1 kieli
- New South
Walesin haara
- Yuin-Kuric ryhmä (Yuin-Kuric) - 14 kieltä
- Anewan (?) (Anewan, Nganyaywana) - 1 kieli; GL ym. sulautuvat Tyangattiin (Dyangadi, Burgadi, Thanggati) Macleay-Uusi-Englannissa
- Virathurilainen ryhmä (Wiradhuric, Central (Inland) NSW) - 3-5 kieltä
- Muruwari - 1 kieli
- pohjoisrannikon haara
- Turupal ryhmä (Durubalic (Durubulic) - 5 kieltä
- Bandjalangic ryhmä - 5 kieltä
- ? Yukambal-ryhmä (Yugambal-Bigambal + Guyambal) - 2-3 kieltä
- Waka-Kabian ryhmä (Waka-Kabic) - 5 kieltä
- Kumbaynggiric-ryhmä (Gumbaynggiric) - 2 kieltä: Kumpaingkir ja Yaykir
- Pohjoinen alaperhe (pohjoinen)
- Mayi-Kalkatungin haara (lahti)
- Kalkatung-ryhmä (kalkatungic, galgadungic) - 2 kieltä
- Maya-ryhmä (Mayi, Mayabic) - 6 kieltä
- Pama-Marin haara (Pama-Maric, Pama-Maran, NE. Pama-Nyungan)
- Mari-ryhmä (Maric, Greater Maric) - 26 kieltä
- Paman ryhmä (Paman) - 57 kieltä
- kuku-warra (Gugu-Warra) - GL korostaa erikseen
- Dirbalic-ryhmä (Dyirbalic, Herbert River) - 5 kieltä
- Oikea Dyirbalic - 2 kieltä
- Nyawaygic-ryhmä - 3 kieltä
- varungu ? (Warungu) - viittaa yleensä mareihin
- mbabaram ? (Mbabaram) - viittaa yleensä Pamaniin
- Länsi-Torres- ryhmä - 2 kieltä, sis. kala-lagav-i
- Yalandi-Yitinskaya ryhmä ((Yimidhirr-)Yalanji-yidinic) - 4-6 kieltä
- Yalandian alaryhmä (Yalandyic, Yalanjic), sis. Kuku Yimithirr - 2-4 kieltä (mukaan lukien sukupuuttoon kuollut Barrow Pointin kieli )
- Yitin-ryhmä (yidiini) - 2 kieltä
- Vulkuru-Kingkel ryhmä? (Wulguru-Kingkel, Wulguru-Rockhampton-Gladstone) - 4 kieltä: Tarumbal (Dharumbal), Payali (Bayali), Pindal (Bindal), Vulkuru (Wulguru)
- Keski -alaperhe (keskus)
- aranta-tura-juralainen haara (Arandic-Thura-Yura)
- Tura - Jurassic ryhmä (Thura-Yura) - 8 kieltä
- Arantian ryhmä (Arandic) - 7 kieltä
- carna-yarli haara (Lounais-Queensland)
- Karnian ryhmä (Karnic) - 14 kieltä
- Yarli-Pakantian ryhmä (Luoteis NSW, Yarli-Baagandji)
- Yarli-ryhmä (Yardli) - 3 kieltä
- Pakantialainen ryhmä (Paakantyi, Darling) - 2 kieltä
- Länsi -alaperhe (länsi)
- Yolngu-warluwarin haara (?) (Yolŋu-Warluwaric)
- Varluvar-ryhmä (Ngarna; Warluwaric, Ngarna) - 5 kieltä
- Yolngu-ryhmä (Yolŋu, Yuulngu) - 10 kieltä
- Nyungin haara (Nyungic)
- aavikon alahaara (Aavikko (Nyungic))
- Marrngu ryhmä (Marrngu) - 3 kieltä
- Ngumpin-Yapa ryhmä (Ngumpin-Yapa) - 10 kieltä
- Wati-ryhmä (Wati) - 18 kieltä
- lounainen alahaara (lounas)
- Pilbara-superryhmä (Pilbara)
- Ngayarta ryhmä (Ngayarta) - 12 kieltä
- Kanyara-Manta ryhmä (Kanyara-Mantharta) - 6 kieltä
- Kartu ryhmä (Kartu, Kartu-Nhanda) - 5 kieltä
- Nyungar-ryhmä (Nyungar, Nyungic, Southwest, Nyunga) - 11 kieltä
- Mirniny-ryhmä (Mirniny, Mirning) - 2 kieltä
Muistiinpanot
- ↑ Pama-Nyungan Arkistoitu 10. tammikuuta 2014 Wayback Machinessa // Glottolog 2.2
Kirjallisuus
- Bowern C. Australian kielten pääluettelo , v1.2. 2012.
- Bowern C., Atkinson Q. Laskennallinen fylogenetiikka ja Pama-Nyunganin sisäinen rakenne // Language, 2012, voi. 88, nro. neljä.
- Bowern C., Koch H. (toim.) Australian Languages: Classification and the Comparative Method. Amsterdam; Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 2004.
- Dixon RMW Australian kielet: niiden luonto ja kehitys. Cambridge University Press, 2002.
- McConvell P., Evans N. (toim.) Archeology and Linguistics: Global Perspectives on Ancient Australia. Melbourne: Oxford University Press, 1997.
- Opinnot vertailevassa Pama-Nyunganissa. Canberra, 1990.
Linkit